*

Arjan blogi Uudessa Suomessa Yhteiskunnallinen keskustelu vahvistaa demokratiaa ja oikeus siihen kuuluu kaikille.

Ei tehrä tästä ny numeroo

Huomenna valitaan Euroopan eduskunnan jäsenet. Kansalaisuutta ei voi delegoida. Siksi äänestämisen oikeudesta pitää pitää kiinni.

Suomen eduskunta on keskustellut Eurooppa-politiikasta. Pääministeri Paavo Lipposen hallitukset keskittyivät siihen, että Suomi on kaikkien niitten pöytien äärellä, joissa tehdään päätöksiä. Vähemmän pohdittiin sitä, mitä pöytäkeskusteluissa sanotaan. Vai sanotaanko mitään ja syödään vain kahden lautasen voimin illallista. Pääministeri Matti Vanhasen EU-politiikkaa voisi luonnehtia Nopolan sisarusten mainiolla lentävällä lauseella:"Ei tehrä tästä ny numeroo."

Hyvää Eurooppa-selonteossa oli, että sellainen annettiin ja että siinä on eväitä tehrä numeroo eurooppalaisessa yhteistyössä. Mutta minusta ainakin kolmesta tärkeästä kokonaisuudesta puuttuu linjaukset.

Ensinnäkin EU:n ja kansalaisten välinen suhde. EU ei voi jatkaa olemalla välinpitämätön kansalaisten antaman oikeutuksen puutteesta. Kyse ei ole vain äänestysinnosta parlamenttivaaleissa, vaan erilaisten välineiden puuttumisesta vuorovaikutuksessa.

Minä olisin halunnut neuvoa-antavan kansanäänestyksen perustuslallisesta sopimuksesta koska mielestäni EU:sta on tulossa aivan erilainen kuin mitä kansanäänestyksessä 1994 se oli. Nyt ei toki ole perustuslaillista sopimustakaan, vaan sen seuraaja Lissabonin sopimus. Osallistuin myös komissaari Wallströmin käynnistämään European Citizenship-seminaariin keväällä Suomessa. Satunnaisesti valitut kansalaiset naulasivat omat EU-teesinsä EU:n ruokalistalle. Hieno seminaari ja sellaisia tarvitaan lisää.

Toiseksi globaalista hallinnasta pitäisi olla vahvempi näkemys. EU oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavana ja itse rauhan turvaamisen hankkeena voi tehdä paljon kestävän kehityksen todellistamiseksi. Näin myös maahanmuutto- ja pakolaiskeskusteluun tulee oikea ulottuvuus. Ei ole kyse niistä muista, vaan maailman kansalaisten ahdingosta ja tarpeesta lähteä turvaan tai hakemaan parempaa tulevaisuutta. Mitä siis me haluamme EU:n tekevän siviili- ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa, miten käyttää EU:n kehitysyhteistyövaroja? Tai miten haluamme EU:n toimivan ilmasto-, ja finanssikriisin torjunnassa ja jälkihoidossa?

Kolmanneksi vahvan sisämarkkinavaiheen jälkeen on syytä tunnustaa, että ihmiset eivät ole tavaroita, joita voidaan pitää työpaikoilla 60 tuntia viikossa. Sosiaalisen Euroopan pelisäännöt tarvitaan yhtälailla pääoman, tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumisen rinnalle

Tehrään tästä ny numero. Se voi olla 163 tai mikä tahansa muu. Numeroilla voi kuitenkin huomenna vaikuttaa, millaiseksi myös Suomen EU-poltiikka muotoutuu. Etenkin mistä asioista käytetään puheenvuoroja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Olet tehnyt numeroa tärkeistä asioista. Sinussa on ainesta: olet osoittanut erinomaista asennetta, otetta, tietoa ja kokemusta. Kiitos lukijoitten puolesta. Toivottavsti olet yksi mepeistä.

Tapio Suhonen

Hyviä huomioita Arja, mutta kuitenkin....
"Kansalaisuutta ei voi delegoida"
Mutta sosiaaliset syyt voivat ratkaista sen saamisen.
"Suomi on kaikkien niitten pöytien äärellä, joissa tehdään päätöksiä"
Muistanet sen, että Lipposen pöytä on - demokratian vastaisesti - ollut usein suljettujen ovien sisällä, tekemässä päätöksiä, jotka on salattu äänestäjiltä. Kuinka käy pöydälle EU:ssa
"Ensinnäkin EU:n ja kansalaisten välinen suhde"
Eu on talousyhteisö; kuluttajan kannalta mitalissa on molemmat puolet.
"EU:sta on tulossa aivan erilainen kuin mitä kansanäänestyksessä 1994 se oli". Niin on, mutta talousyhteisössä suurimmat nettomaksajat sanelevat...
"Toiseksi globaalista hallinnasta pitäisi olla vahvempi näkemys. EU oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavana ja itse rauhan turvaamisen hankkeena voi tehdä paljon kestävän kehityksen todellistamiseksi. Näin myös maahanmuutto- ja pakolaiskeskusteluun tulee oikea ulottuvuus. Ei ole kyse niistä muista, vaan maailman kansalaisten ahdingosta ja tarpeesta lähteä turvaan tai hakemaan parempaa tulevaisuutta."
Nyt yrität tehdä umpisolmua veteen piirrettyyn viivaan: Ei tarvitse olla filosofi, että ymmärtää lähtökohdan. Jos "ahdinko", "tarve" ja "turva" määritellään Euroopassa, joudumme ottamaan vastaan Venäjältä, Bangladeshista, Intiasta, jne.....Afrikasta, n.80% maapallon väestöstä, jotka Euroopassa on määriteltävissä köyhiksi ja kärsineiksi; kurjuusmääritteellä on eurooppalainen arvopohja. Sillä on näin varmasti vastaanottajia.
Vai onko edelleen niin, että "kurja ja kärsinyt" voi olla 10000$:n mies, kurjien parhaimmistoa, joka rahoineen voi siirtyä suojaan "kurjuudelta" Eikö ko. business vie mielestäsi asian uskottavuutta?
"Kolmanneksi vahvan sisämarkkinavaiheen jälkeen on syytä tunnustaa, että ihmiset eivät ole tavaroita, joita voidaan pitää työpaikoilla 60 tuntia viikossa. Sosiaalisen Euroopan pelisäännöt tarvitaan yhtälailla pääoman, tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumisen rinnalle"
Tämä on osin ristiriidassa Euroopan omalle talousajattelulle: myös Euroopasta siirtyy tahtaita kolmansiin maihin. Missä on työttömyyden ja työvoiman riiston rajapinta?

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

"Nyt ei toki ole perustuslaillista sopimustakaan, vaan sen seuraaja Lissabonin sopimus-"

Kysymys on EU:n perustuslaista.

Muuten hyvä kirjoitus, mutta noin puppua ei volla olla "toisessa päässä".

Pakolainen (nimimerkki)

Arja hyvä,
tietänet, että EU on kriisissä. Se mitä kansalaiset unionista sen suurimmissa jäsenmaissa ajattelevat, on korutonta. "Perustuslakisekoilu" ja laajenemisen ongelmat ovat etäännyttäneet entisestään unionin päätöksentekoa eurooppalaisista. Kehitys jatkuu ja voimansa kiihtyvää.

Ajatus yhtenä miehenä, siis EU:na, käydä taisteluun ihmisen tyhmyyttään itseaiheuttamia globaaleja uhkia ja muuta maailmaa vastaan on ylevä, kauniskin.Tätä en kiellä.
Kuitenkin Euroopan unionin poliittinen ja lainsäädännöllinen orgaani tulee hajoamaan ja kenties vain euron ympärille rakentuva integraatio tulee säilymään pitempään. Tästä kertoo eurooppalaisten mittauksissa antama myönteinen palaute rahaliitosta.

Meillä Suomessa ongelmana lienee yksinkertaisesti eurooppalaisen päätöksenteon kaukaisuus, huolimatta siitä, että meillä on kansalaisten valveutuneisuutta ja korkeaa tiedon tasoa. Päällimmäisenä kuitenkin eu-elämästä tiedetään ja mielletään, että "paljon lennellään" (vrt. Korhola bloginsa esittelyssä; "jos en ole ilmassa..."), mutta teoista on vaikea keskutella, siis toteutuneista, sillä niitä liiemmin ei ole. Vai kuinka Arja?
Lisäksi tämänkin aamun uutisointi mm. tuloerojen jatkuvasta kasvusta vaikuttaa ja mm. tuo mielleyhtymä "lentelystä" konkretisoi kuvaavasti köyhtyvän kansanosan välinpitämättömyyden EU:n suhteen.

PS. Minulle on turha selittää kompromissien voimasta ja niihin vaikuttamisesta. Tai pohjoismaisesta näkökulmasta. "Kentillä" (jota Suomi Sinullekin on) varsin hyvin tiedetään komission ja ministerineuvoston valta. Siellä on päätöksenteon ja poliittisen tulevaisuuden suunnan kova ydin. Tutkimusten (Niedermeyer 2007) mukaan samat päätökset, jotka on tehty, eu-parlamentissä olisi tehty ilman suomalaisiakin.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"Pääministeri Paavo Lipposen hallitukset keskittyivät siihen, että Suomi on kaikkien niitten pöytien äärellä, joissa tehdään päätöksiä."

Lipponen pakkomielteisesti hoki, että pitää olla "vallan ytimessä".

Lopputuloksena tästä isojen nöyristelystä Suomelta otettiin jo komission lupaama elintarvikevirasto pois.

Tilalle kun ei ollut antaa mitään, niin nopeutettiin kemikaalilainsääntäntöä, jotta saatiin selkeästi merkityksettömämpi virasto tilalle.

Miksi Paavo ei neuvotellut "vallan ytimessä" Suomen kompensaatiota Iso-Britannialle pois?? Kun kerran oli siellä "vallan ytimessä". Miten elintarvikevirastoneuvottelut eivät "vallan ytimessä" oikein sujuneet??

Ei pientä maata auta edes "vallan ytimessä" oleminen, EU vie kuin pässiä narussa. Paavon oppien mukaan pienen maan pitää olla nöyrä ja suostuvainen kaikkeen EU:ssa. Siten saa lisää valtaa?? Ei pidä paikkansa.

EU:lle tulee lyödä kova kovaa vasten ja sanoa, että me ei yksinkertaisesti kompensoida rikasta jäsenvaltiota eikä haluta Turkkia rasittamaan meidän maksuosuutta. Näin muutkin jäsenvaltiot tekevät, lobbaavat raivokkaasti omia etujaan.

Esim. kuukausittaiset kokoukset Ranskassa tuovat valtavasti veroeuroja ranskalaisille. Hommassa ei ole mitään järkeä, mutta iso jäsenmaa saa mitä haluaa, pienelle riittää isojen pöydiltä tippuvat muruset.

Stubb ei muuten malttanut olla vinoilematta jokin aika sitten paavosta. Hän sanoi, että paavo on täydellinen nobody euroopassa. Kukaan ei muista "vallan ytimessä" ollutta henkilöä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Nyt tehdään numeroa, Arja. Hätäkellot soivat: äärioikeisto nousee Euroopassa.

"Hollannin äärioikeisto nousi toiseksi suurimmaksi ryhmittymäksi perjantain eurovaaleissa. Alankomaat saa Euroopan parlamenttiin 25 paikkaa, joista neljä varmistui Geert Wildersin luotsaamalle äärioikeiston vapauspuolueelle. Suurin puolue kristillisdemokraatit sai noin 20 prosenttia äänistä.

Amsterdamin yliopiston valtiotieteen tutkijan Fouad Larouin mukaan vaalikeskusteluja leimasi populismi ja yksinkertaistaminen."

Yle uutiset

Vierailija (nimimerkki)

#6, ä
ärioikeiston nousu johtuu vain ja ainoastaa huonosta, tai olemattomasta kansallisuus- ja maahanmuuttopolitiikasta ja taloudellisesta eriarvoistumisesta ja sen laman aikana kiihtyvästä vauhdista. Sama tulee tapahtumaan meillä tulevaisuudessa puolustettaessa valkoisen vähemmistön oikeuksia.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Marko Lilja:
Suomella on komissiossa oma komissaari, joka ei toki aja Suomen etua mutta tuntee Suomen olosuhteet. Ministerineuvostoissa ovat edustettuina suomalaiset ministerit, jotka tuovat siellä - keskusteltuaan ensin eduskunnan eu-asioita käsittelevän valiokunnan kanssa - suomalaisia näkemyksiä. Europarlamentaarikot puolestaan toimivat omissa poliittisissa ryhmissään, joista voi saada tukea myös suomalaisten esittämille näkemyksille. Jos ja kun likeisyyssääntö ts, läheisyysperiaate pannaan todella käytäntöön, Suomessa valitaan EU:n politiikkalinjauksista ne asiat, jotka meille sopivat ja joista osamme itse parhaiten päättää.

Tapio Suhonen:
EU:n globaalihallinnan keskeisiin vaatimuksiin tulee kuulua työvoiman suojelu myös muualla maailmassa. Samoin kuin lapsityövoiman käyttöän on onnistuttu vähentämään, myös ILO:n ja muitten tahojen työn tukeminen tuo tulosta. Kestävään kehitykseen ei kuulu toisten riistäminen ja alistaminen, vaan kumppanuus.

Demokratia ja Suomen äänen kuuluminen on siis kuin tilkkutäkki, jossa eri tasoilla toimivat ihmiset ompelevat oman palansa ja josta tulee esille Suomen tahto.

Pakolainen:
Minä olen ryhtynyt ehdokkaaksi aikaansaadakseni poliittisen muutoksen: tulo- ja terveyserojen kasvulle on pantava loppu ja sosialidemokraattisen puolueen on palattava juurilleen edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja sosiaaalista oikeudenmukaisuutta.

Katriina:
Äärioikeisto nousee kun menetetään yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja kun poliittiset puolueet unohtavat tärkeimmän tehtävänsä, siis edistää yhteiskunnallista lukutaitoa. Mustavalkoisuus ja oman näkemyksen pitäminen kaikkivoipaisena on myrkkyä moniarvoisuudelle ja toisten ihmisten kunnioittamiselle. Olet oikeassa, äärioikeiston nousuun ei voi suhtautua välinpitämättömästi. On oikea kauhukuva, että fundamentalistit alkavat uhitella eri puolilla maailmaa ja myös Euroopassa.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Arja, toivotan todella paljon onnea vaaleihin ;)

Eeva

pätmän (nimimerkki)

Vanhan vallan äärioikeistoksi leimaaman kansanliikkeen nousu on muutoksen tuuli, raikas puhuri joka tuulettaa paikalleen homehtuneen valtaeliitin tunkkaisia kammioita.
Hätäkellojen sijasta epäilen että joillakin pysähtyneistön edustajalla on päässyt ns. hätäkakka.

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Eli, ei Arja sinusta numeroa tehdä, mitä nyt vähän unohduksiin joudut, mutta koita kestää, sinussa on naista siihen.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Pätmän:
Äärioikeisto Hollannissa on menestynyt, äärimielipiteillä on tilausta myös Suomessa. Ei tässä mitään pysähtyneisyyden huolta ole esitetty, vaan edistyksellisen poliittisen muutoksen aikaansaamisen puolesta on tehty töitä ja se on, että markkinamenolle on laitettava stoppi kuten myös ajattelulle, että jokainen selvitköön itse.

Sami:
Ensi viikolla julkaistaan pamflettini "Kovan tuulen varoitus". Yhden naisen think tankini ei tule jättämään edes sinua rauhaan.

Kiitos Eeva!

MARKUS (nimimerkki)

”Räsäsen seinälehden” www.markusreed.julkaisee.fi ”stalinisti” ja siten työväenluokan järkähtämätön asianajaja, Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi.

Suomessa te bernsteinilaiset, oikeistolaiset ette juhli.

Kaikki protestiäänet Päätoimittaja Räsäselle.

lucille Rosenqvist-Aminoff (nimimerkki)

Tänään käytän oikeuttani valita. Numeroni on 163.
ONNEA MATKAAN ARJA!

Htalk (nimimerkki)

"Minä olisin halunnut neuvoa-antavan kansanäänestyksen perustuslallisesta sopimuksesta koska mielestäni EU:sta on tulossa aivan erilainen kuin mitä kansanäänestyksessä 1994 se oli. Nyt ei toki ole perustuslaillista sopimustakaan, vaan sen seuraaja Lissabonin sopimus."

Juuri näin! On tolloa että ei käytetä mahdollisuuksia herättää keskustelua äänestysaktiivisuuden kasvattamiseksi.

MARKUS (nimimerkki)

”Räsäsen seinälehden” www.markusreed.julkaisee.fi ”stalinisti” ja siten työväenluokan järkähtämätön asianajaja, Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi.

"Ei tehrä tästä ny numeroo"

Kyllä se on aiheellista tehrä ny se numero ja te revisionistit hittoon ja puolue takaisin luokkakannalle, niin ihmisillä olisi edes mitä äänestää.

Toimituksen poiminnat