*

Arjan blogi Uudessa Suomessa Yhteiskunnallinen keskustelu vahvistaa demokratiaa ja oikeus siihen kuuluu kaikille.

Pakkoruotsi ja aidan seiväs

Opetusviranomaiset ovat kehittäneet ihan oman ammattikielensä, jota on joskus vaikea ymmärtää. Esimerkiksi läpäisyperiaate on hieno juttu, jota ei sittenkään ole osattu panna käytäntöön. Tältä tuntuu kun seuraa ulkopuolisena tuntijakokeskustelua tai taas roihahtanutta pakkoruotsikeskustelua.

Minä nimittäin haluan, että meillä opiskeltaisiin omaa ja naapurimaitten kieliä maailmankielten ohella: pakkosuomea, pakkoruotsia, pakkoviroa, pakkovenäjää. Mutta haluan myös, että olisi pakkomusiikkia, pakkourheilua, pakkobiologiaa jne. Silti koulupäivän voi pitää kohtuullisena. Olen tosin sitä mieltä, että kokopäiväkoulua tarvitaan. Kyse on siitä, miten leikki ja oppiminen yhdistetään. Koulupäivä on pienille lapsille raskas jos se on koulumaista pulpetissa istumista ja opettajan kuuntelemista.

Suomenkielen opetukseen voisi mainiosti liittää kurssin, jossa käytäisiin läpi suomalais-ugrilaista kieliperhettä mutta opittaisiin myös kiittämään, kysymään tietä tai tilaamaan ruokaa viroksi. Pakkovenäjän kurssilla opittaisiin kyriliset kirjaimet ja myös tavanomaiset kohteliaisuudet. Pakkoruotsiin voisi liittää myös joitain perusasioita muista pohjoismaisista kielistä. Olennaista kuitenkin olisi, että samalla opetukseen liittyisi yhteisen historiamme, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän tuntemusta.

Nyt en puhu tieto- ja taitoaineiden vastakkainasettelusta. Pakkovenäjän kurssin voisi suorittaa aivan hyvin vaikka kotitalouden tai musiikin tunneilla. Samalla kun koululaiset kokkaisivat venäläisiä herkkuruokia, he voisivat myös oppia tavanomaisia kielen fraaseja. Tai kun musiikin opiskelijat tutustuvat vaikkapa oopperamusiikin klassikoihin kuten Boris Godunov, kyriiliset kirjaimet tulisivat tutuiksi. Olisihan tästä hyötyä kun etsii Pietarissa oikeaa osoitetta.

Yritän väittää, ettei ongelma ole pakkoaineiden määrässä, vaan tavassa, jolla niitä opetetaan. Tästä ajattelutavasta päästään jotenkin niin älyttömään aiheeseen kuin pakkoon tai riitaan uusien oppiaineiden sisällyttämisestä opetusohjelmaan. Hakukoneiden käytön tai tietoon kriittisesti suhtautuminen ei ole mitenkään tietotekniikan oppituntien tai filosofian yksinoikeus.

Eija-Riitta Korhola pitää naurettavana, että hän puhuisi hississä ruotsalaisen kollegansa kanssa ruotsia.  Tämä siitä huolimatta, että hän osaa ruotsia. Minusta se olisi oikein luontevaa. Pidän hyvänä, että osaa vieraita kieliä sen verran, että voi olla ystävällinen toisille ihmisille. Olen myös aina ollut tavattoman ilahtunut kun muunmaalaiset ovat puhuneet kanssani suomea. Silti vaihdamme yhteiseen kieleen siinä vaiheessa kun pitää mennä keskusteluaiheessa syvemmälle ja yksityiskohtiin.

En ole kovin huolissani aksentista saati kielivirheistä. Rakastan ruotsin puhumista ja pidän haasteena ymmärtää tanskaa, puhun aina saksaa kun siihen tarjoutuu mahdollisuus, kyökkiespanjalla olen pärjännyt oikein hyvin Latinalaisessa Amerikassa... Ruotsin kielestä on ollut todella minulle hyötyä sillä sen kautta olen päässyt kiinni saksaan ja moniin sellaisiin kieliin, joita en edes osaa. Pekingissä tosin olen tuntenut itseni täysin avuttomaksi kun en osaa lukea merkkejä enkä ymmärrä kielestä mitään. Odotan kuitenkin innolla aikaa, jolloin käännösohjelmien avulla voin kommunikoida aivan eri kieltä puhuvien ihmisten kanssa.

Ruotsia opiskellaan kouluissamme siksi, että Suomen historiaan ja kulttuuriperintöön liittyy olennaisesti ruotsinkieli. Kirjallisuudessamme esimerkiksi suomenkieli ja ruotsinkieli lomittuvat ja risteävät.  Suomalaiseen kirjallisuuden klassikoihin kuuluvat niin Aleksis Kivi tai Tove Jansson. Ruotsia opiskellaan siksi, että suomalaisista osa puhuu äidinkielenään ruotsia ja että meillä on tästä syystä kaksi virallista kieltä. Ei tämä ole mitenkään tavatonta.

Kanadassa esimerkiksi oppilaat opiskelevat tietenkin englantia mutta myös ranskaa. Englanti ja ranska kulkevat käsi kädessä niin politiikassa kuin mediassa, vaikka englanti on ylivoimaisen hallitseva. Katukuvassa ranskankielisiin ei juuri törmää mutta sitä vastoin italiaa kuulee kuten venäjää, kiinaa tai hindiä. Silti he eivät tietämäni mukaan valita, että heidän on opiskeltava myös ranskaa ja että valtiollisissa tehtävissä on osattava valtion virallisia asioimiskieliä.

Pakkoruotsista valittaminen on yhteydessä seitsemän veljeksen vaikeuksiin oppia lukemaan. Ei suomalaisilla ole mikään huono kielipää. Pienenä kansakuntana ja kieliryhmänä ketteryys ylittää kielirajoja on meille vain hyväksi. Sitäpaitsi olemme oppineet lukemaan, nauttimaan runoudesta ja ilmaisemaan tuntojamme kirjallisesti. Vaikka nettipalstat ovat politiikassa toimineelle pelkkää kidutusta alatyylisine kommentteineen, ei voi kuin hämmästellä suomenkielen rikkautta ja moninaisuutta.

Keskustelulla pakkoruotsista on selvä yhteys eristymisen valtavirtaiseen ajattelutapaan, joka purskahtaa ulos maahanmuuttokeskusteluna, EU-kriittisyytenä, moraalisena ahdasmielisyytenä tai ylipäätään outouden pelkona.  Tämä on minusta kummallista, sillä mikään elämänalue ei ole enää puhtaasti oma ja kansallinen, vaan yhteinen ja kansainvälinen. Vaikka eipä silti, kyllä kehruujennykin herätti aluksi epäluuloa mutta kuitenkin vapautti ihmiset raskaasta työstä. Internetin keksimisen jälkeen ei ole paluuta eristymiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (367 kommenttia)

hulda (nimimerkki)

"Eija-Riitta Korhola pitää naurettavana, että hän puhuisi hississä ruotsalaisen kollegansa kanssa ruotsia."

Eija-Riitta Korhola kirjoittaa: "Hyödyksi en laske sitä, että hississä voisin puhua ruotsia ruotsalaisen kollegan kanssa."

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Suomessa on vahva harhaluulo siitä, että herrahississä ylöspäin mentäessä puhuttaisiin edelleen vain ruotsia.

Tapani Raita

Lainattuna: poskettominpana pakkoruotsin perusteluna Arja Alhon 1. kesäkuuta 2004 eduskunnassa lukiolain 18 §:n muuttamisen yhteydessä lausumaa:

”Meillä on historialliset syyt ja kulttuuritraditio, jonka vuoksi ruotsin kielen osaaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.”

Vieras (nimimerkki)

Kyllä, kyllä, mutta kun Suomessa puhutaan eri ruotsia kuin Ruotsissa. Näinhän sen Eija-Riitta sanoi. Todellakin, siellä ei ymmärretä Sipoon ruotsia ollenkaan, jossa joka toinen sana onkin suomea.
Esim: Det är kiva det!

Tapio Haltia (nimimerkki)

Ei pidä paikkaansa. Ruotsissa ymmärretään varsin hyvin myös ns. suomenruotsia - joskus ehkä keskustelun aluksi pitää jokin asia toistaa, ennenkun tukholmalainen hoksaa mistä aksentista on kysymys.

huusianna (nimimerkki)

Onneksi meillä on älykkäitä poliitikkoja kuten Korhola joka tietää mikä on hyödyllistä, päinvastoin kuin Alho.

Alho on sanonut että on hyötyä lukea Muumeja alkuperäiskielellä! Tämän hän kertoi Eduskunnassa puheessaan. Voiko naivimpaa poliitikkoa löytyä kuin ARJA ALHO??

voi (nimimerkki)

"Voiko naivimpaa poliitikkoa löytyä kuin ARJA ALHO??"

Pahoin pelkään, että voi.

Lars Käcklund (nimimerkki)

Hyvä Arja!
Aikoinaan kuulemma olit Montrealissa ja sielläkin takuulla puhuit ruotsia enemmän kun joku Eija-Riitta Korhola niminen suuruus Brysselin hississä on ikinä puhunut.
Luulisi EU:ssa kukoistavan pohjoismaisen yhteistyön olevan sitä tasoa, että ruotsiksi kommunikoidaan ja rutosti. Mutta jos Korhola ilmoittaa puhuvansa sitä vain hississä, taitaa kommunikoinnin taso sitten olla täysin omaa luokkaansa.
Näin kokoomuksessa, suomalaisessa kuykypuolueessa!
Demarileirissä asiat ovat tässäkin asiassa hieman kansainvälisemmällä tolalla.
Kaiken kaikkiaan, ruotsin taito kuuluu Suomessa on ilman muuta yleissivistystä.
Mutta ei sitä pakolla opeteta kenellekään - itsepähän jokainen myöhemmin huomaa valitansa viisauden.

Ei vakuuta, Arja (nimimerkki)

Sanahelinää, näennäisperusteluja ja puolitotuuksia.

Miksi ruotsia ei voi opiskella vapaaehtoisena aineena? Ongelma ei ole kieli. Ongelma on epäoikeudenmukaiseksi koettu pakollisuus.

Missä muuten puhutaan kahdesta virallisesta kielestä? Ei ainakaan perustuslaissa.

frank (nimimerkki)

...ja suoria valheita:
"Kanadassa esimerkiksi oppilaat opiskelevat tietenkin englantia mutta myös ranskaa."

Kanada on ISO maa ja ranskan opiskelu on riippuvaista asuinpaikasta, Quebeqissä ranska on luonnollisesti kaikkien opiskeluohjelmassa, mutta esim. Brittiläisessä Kolumbiassa vain vapaaehtoisuuden pohjalta.
En tiedä valehteliko Arja tahallaan vai oliko hän vain tietämätön, mutta samapa tuo: hän ei enää tule asiasta päättämään, aurinko on jo laskenut Arjan kensanedustajauran taakse.

Pohojan Poika

"En tiedä valehteliko Arja tahallaan vai oliko hän vain tietämätön"

Veikkaan että hän on tietämätön, koska hän kertoi televisiossa, että ruotsi on Ahvenanmaan alkuperäiskieli, vaikka alue oli suomalainen ennen ruotsalaistumista.

Gamma (nimimerkki)

Lainattu iltalehden blogivastauksesta:
Suhtaudun itse pakkoruotsijärjestelmään Suomessa suhteellisen negatiivisesti. Tässä syyt:

1. Ruotsin pakollisuus.

2. Ne kritiikkiä lähes täysin kestämättömät perustelut, joilla tätä pakkojärjestelmää ylläpidetään.

3. Se, että sekä media- (YLE, Hesari) että poliittinen eliittimme ei salli tästä aiheesta juuri minkään tasoista järkevää ja perusteltua keskustelua.

4. Se, että sinänsä hienoihin asioihin (esim. vähemmistön oikeudet) vetoamalla tosiasiallisesti ajetaan usein vain omia etuoikeuksia (suhteessa äidinkieleltään suomenkielisiin ja maahanmuuttajiin).

5. Ruotsinkielinen vähemmistö päättää kielijärjestelmästämme, vetoamalla mm. perustuslain ja kielilain tulkintaan, jotka se on suulta osin itse aiemmin historiassa säätänyt. Maailma ja Suomi on muuttunut niistä ajoista.

6. Vahva ymmärrykseni siitä, että kun pakkoruotsijärjestelmä saadaan viimein kohtuullistettua (lopetetaan), niin Suomesta tulee yksi maailman kielitaitoisimmista maista. Aika on rajallinen resurssi, nuorillakin. Halu oppia kieliä ja menestyä maailmalla on suomalaisilla suuri!

7. RKP:n tarkoitushakuinen ja yksipuolinen propaganda ei tätä edellistä seikkaa suomalaisissa ikinä ole tunnustanut, vaan haluaa itse määritellä suomenkielisen väestön ”sivistyksen mittarit”, omista etunäkökohdistaan ja etnosentrismistään käsin.

8. RKP:n ymmärtämättömyys siitä, että niin Ruotsissa kuin muuallakin Länsi-Euroopassa on tilastollinen fakta, että ihminen oppii äidinkielensä lisäksi vain yhden tai kaksi vierasta kieltä (keskimäärin!). Eivät suomalaiset sen kummempia ihmisiä ole. RKP:läiset eivät myöskään huomio sitä tosiasiaa ja todellista hyötyä kansakunnalle, että muissa Pohjoismaissa voi opiskella esim. pakkotanskan sijaan maailmankieliä.

9. Totaalinen ymmärtämättömyys siitä, että myös suomi on yksi Pohjoismaissa puhuttu kieli. Eli tervetuloa vaan muut pohjoismaalaiset myös suomea opettelemaan, olette varmasti pidettyjä Suomessa!

10. On mielestäni enemmän kuin outoa puolustaa pakollista ruotsin opetusta sillä, että ”pohjoismainen yhteistyö edellyttää sitä”. Siis mitä ihmettä? Ajatusleikki: olisiko Suomen ja Viron hyvän ja tosiasiallisen yhteistyön edellytys muka se, että kaikki virolaiset joutuisivat opiskelemaan suomea pakollisena aineena Viron kouluissa? Ei tosiaan ole! Ja hei, pakkokouluruotsipohjalta ammattitason keskustelua esim. norjalaisten tai tanskalaisten kanssa? Haloo! Ruotsia äidinkielenäänkin puhuvilla on vaikeuksia.

11. Niin sanotun ”kielikiistan” poikki viheltämisestä on tullut RKP ja suomenruotsalaisten itsetarkoitus. Mikä motiivi ja hätä on saada asiassa keskustelu vaiennettua? Eikö vaikenemisen problematiikan pitäisi olla tuttu historiasta, filosofiasta ja psykologiasta. Lopputulos on, että joukko erilaisia ”ääri-ihmisiäkin” kuulostaa houkuttelevammalta vaihtoehdolta äänestää ja tukea.

12. Äidinkieleltään ruotsinkielisten aika kiistattomat etuoikeudet niin työ- ja koulutusmarkkinoilla kuin aluepoliittisestikin, ja näiden etuoikeuksien valheellinen tai vääristelevä kiistäminen sanaleikeillä ja todellisuudesta irrotetulla idealismilla.

Esimerkiksi: ”Voihan äidinkieleltään suomenkielinenkin yrittää pyrkiä ruotsinkieliseen opinahjoon” (joissa helpompi sisäänpääsy). Tsiisus sentään, haloo! Haluaisin nähdä ne äidinkieleltään suomenkielisestä perheestä ja suomenkielisestä koulusta tulevat henkilöt, jotka ovat päässeet pakkokouluruotsillaan lukemaan vaikkapa oikeustiedettä tai teoreettista filosofiaa (jne.) ruotsinkieliselle puolelle. Varmaan huima lukumäärä heitä on, juu. Pääsykokeetkin sujuu kuin vettä vaan ruotsiksi.

13. Suomenruotsalaiset tahot ovat asettaneet yhtäläisyysmerkit vapaaehtoisen ruotsin vaatimuksen ja ”ruotsalaisvihan” välille. Tämä ei tietenkään ole totta, vähäisimmässäkään määrin.

14. Eivät ymmärrä (tai halua ymmärtää) sitä, että kielivalintojen osalta suomenkielisten koululaisten vanhemmat ovat kuitenkin aikuisia ihmisiä, joiden tulee saada tehdä aikuisten päätöksiä ohjatessaan lapsiaan. Ruotsinkielisten tahojen ei pidä ottaa asiakseen holhota suomenkielisiä vanhempia kuin pitäisivät heitä keskenkasvuisina.

15. Vertaavat omaa pakkokielijärjestelmäämme propagandistisesti esim. Sveitsiin tai Kanadaan, vaikka ko. järjestelmät ja kansalaisia koskevat vaatimukset ovat totaalisesti erilaisia. Ja ilman kohtuuttomuuksia.

16. Eivät niinkään keskity ruotsinkielisten oikeuksien turvaamiseen tehokkaalla ja reilulla vähemmistöpolitiikalla, vaan suomenkielisten velvollisuuksien vaatimiseen.

17. Poliittisin tarkoitusperiin pohjautuen kutsuvat vapaaehtoista ruotsia vaativia ääriryhmien nimillä, täysin kohtuuttomasti.

18. Ruotsinkieliset ovat tutustuneet ns. kielikysymykseen vain oman värittyneen ja yksipuolisen informaationsa kautta. Tehokasta vähemmistöpolitiikkaa voi hoitaa muutenkin kuin itsensä eristämällä.

19. Ruotsinkielisten valikoiva oppimattomuus. Minusta on uskomatonta, että joku syntyy ja elää koko ikänsä jossain maassa, eikä opi maan valtaväestön kieltä. En yksinkertaisesti voi ymmärtää tätä ”lahjattomuutta”. Menestyviä vähemmistöjä on muuallakin, esim. ulkokiinalaiset eri Aasian valtioissa, mutta vaikka he keskenään puhuvat kiinaa (jotain sen murretta), niin he osaavat täydellisesti paikallista kieltä. Sehän taito tulee jo melkein itsestään, jos nousee itse rakentamistaan ”bunkkereista” asuinmaansa maailmaan. Ja hei, ei näiden ulkokiinalaisten kulttuuri ole mihinkään kadonnut, vaikka esim. thaimaalaiset tai indonesialaiset eivät kiinaa pakolla opiskelekaan.

20. Syyllistyvät etuoikeuksiaan siilipuolustaessaan kehäpäätelmiin. Esim. koulupakkoruotsia perustellaan toisella pakolla: virkamiesruotsilla. (Fakta kuitenkin on, että kaikkien virkamiesten ei tarvitse osata ruotsia, minkä jo voi päätellä siitä, että noin 80 prosenttia heistä ei käytännössä osaa tätä kieltä, huolimatta pakkoruotsista kouluissa ja suoritetusta pakollisesta virkaruotsista.)

21. Eivät kieliasiassa tosiasiallisesti huomioi suomenkielisiä reiluudella, kohtuudella ja sydämellä.

Ei vakuuta, Arja (nimimerkki)

Tuo 21 kohdan lista pitäisi jokaisen pakollista ruotsia kannattavan poliitikon lukea ajatuksella.

Alholle kiitoksia vastauksista lukijakommentteihin. Demarien kenttä on tässä pakkoruotsikysymyksessä kokemusteni mukaan enimmäkseen kielivapauden kannalla ja perälauta vuotaa kuin seula Perussuomalaisiin päin. Se perälauta nimenomaan johon demarit aiemmin pystyivät luottamaan. Seuraavissa vaalivalvojaisissa voi hyvinkin jäädä ne kannatushyppäykset kokematta mitkä tapahtuivat aina kun suurten kaupunkien ja teollisuusvaltaisten vaalipiirien laskennat valmistuivat.

Gamma (nimimerkki)

Minusta tässä tekstissä pidetään tavallisia suomalaisia niin tyhminä, ettei heille voi antaa oikeutta itse päättää siitä mitä kieltä opiskelevat.

Gamma (nimimerkki)

Vielä palatakseni, Arja Alhon asenne kuvastaa hyvin valtiovallan holhoamisasennetta. Yksittäinen kansalainen kun ei mitenkään voi ymmärtää mikä hänelle on parasta vaan kaikki totuus on ylhältä annettua.

Ei vakuuta, Arja (nimimerkki)

Sellainen asenne minullekin tuosta Alhon kirjoituksesta jäi päällimmäisenä mieleen.

Van Helsing (nimimerkki)

Ei läpäissyt monisanainen selittelysi ainakaan minua. Olen pettynyt perusteellisesti koko demarisakkiin. Joskus kauan sitten demarit olivat kansan ja työntekijän puolella, mutta Lipponen muutti SDP:n suurpääoman lakeijaksi. Minusta voisitte mennä påkkåruatteinenne nurkkaan häpeämään.

Vieras (nimimerkki)

Perustuslain 17 $: OIKEUS OMAAN KIELEEN JA KULTTUURIIN.
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Siinä se on oikein perustuslaissa, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia, myös perussuomalaisia !

Vieras (nimimerkki)

Niin ja saame.

Sehän on yhtävirallinen kuin ruåtsi.

Ninneli (nimimerkki)

Entä Saame? Vuodesta 1992?

Vieras (nimimerkki)

Niin, mitä sitten? Ruotsinkieliset voivat aivan vapaasti puhua kieltään ja harjoittaa kulttuuriaan, joka ei välttämättä ole mitenkään sidoksissa kieleen. Suomenkielisillä suomalaisilla on samat oikeudet. Pakkoruotsi ei liity tähän mitenkään, vaan on historiallinen yläluokkainen, turha ja hiipuva virkajäänne, joka 1970-luvulla istutettiin lakiin kaikille suomenkielisiksi rekisteröidyille pakolliseksi.

Vieras (nimimerkki)

Perustuslain 17 § oikein tulkittuna tarkoittaa vain tuomioistuimia ja muita viranomaisia. Kumpikaan näistä ei ole Suomen kansalaisia, joten viestisi on virheellinen.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Suomen perustuslain 17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Tapanille,
ns. pakkosuomi ja pakkoruotsi ovat olleet portti kielelliseen ilmaisuun eivät tulppa
Ja gamma,
MOT, huono itsetunto tulee aina esiin kun puhutaan suhteesta muihin ihmisiin, tekemisiin tai kieliin vrt. on pakko nousta ylös, pakko mennä töihin, pakko mennä kauppaan - ja silti ihmiset nousevat ylös. menevät töihin tai ostoksille eikä heitä pidetä tyhminä ja he valitsevat itse

Yksi Turkkulaanen

Sen takia tässä uurnille mennään, jotta saataisiin eduskuntaan sopivat edustajat muuttamaan lakeja meille paremmin sopiviksi.

MilaF (nimimerkki)

Asioidenhoito tai sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden täyttäminen ei edellytä sitä, että k a i k k i e n suomalaisten on opeteltava ruotsinkieltä.

Kuten tässäkin keskustelussa on jo moneen kertaan toistettu, maailma on täynnä sellaisia kieliä, joiden opiskelusta olisi myös taloudellista hyötyä osaajalle sekä kotimaalle. Kaikki halukkaathan saisivat vapaaehtoiseen valintaan perustuvassa mallissa valita myös ruotsinkielen. Eikö monipuolisuus olekaan tässä asiassa rikkaus?

Kritisoin vielä teidän demareiden tapaa suhtautua äänestäjiin: Mistä ihmeestä teille on muodostunut käsitys, että äänestäjät ovat aina väärässä, jos he ovat eri mieltä kuin eliitti?

Korkeakoulutettu ja virkaruotsin omaava (nimimerkki)

Oikeasti hävettää, että äänestin demareita monta vuotta. Kuuluin jopa SDP:n Kotka-nuoriin.

Teidän mukaan sivistyksen mitta on, että osaa ruotsia ( sinä, Lipponen ja pj). En halua, että lapseni pakolla oppii jotain tiettyä kieltä vaan että heillä olisi valinnanvaraa tulevaisuudessa muuhunkin kuin pakkoruotsiin. Annetaan mahdollisuus valita kielet, joita on opiskeltava. SE EI SIIS TARKOITA, ETTÄ OPISKELLAAN VÄHEMMÄN TAI HALUTAAN PÄÄSTÄ HELPOLLA. Ja edelleen koska kielet on portti kielelliseen ilmaisuun, miksi se ei päde ahvenanmaahan missään muodossa.

Äläkä yleistä asioita puhumalla huonosta itsetunnosta. Yhtä hyvin sinulla voi olla huono itsetunto kun tukeudut pakonomaisesti ruotsin kielen tärkeyteen. Ja tuo sinun MOT vertauksesi on todella alhainen. Kuin taas joku puhuisi pakkomatematiikasta. Toivottavasti en enää ikinä näe sinua edes kansanedustajana.

Ja perustuslain ovat tehneet ihmiset ja se voidaan muuttaa. Se ei myöskään vaadi tällä hetkelläkään pakkoruotsia. Mieti asioita, äläkä paasaa vanhasta tottumuksesta!

Ninneli (nimimerkki)

Saamelaisena näen sen nimenomaan olevan tulppa. Taitaa olla ikäsidonnainen kysymys pääsääntöisesti. Minun ikäluokasta en tiedä juuri ketään, jolle siitä olisi hyötyä. Lähes kaikki sanovat sen lukion jälkeen unohtaneen kokonaan. En ole ainut. Minä henkilökohtaisesti en ruotsia käytä, mutta norjan kielestä minulle on ollut pohjoisessa ollessani suurempaa hyötyä, kuin ruotsin kielestä. Samoin vähäisestä itseopitusta venäjän kielen taidostani olen enemmän saanut nauttia. Ruotsin kielen pakollinen oppiminen on syönyt opiskeluaikana melkoisen määrän tunteja, kun sen ajan olisin voinut hyödyntää vaikka italiaan. Puhun parhaiten suomea, saamea, englantia ja saksaa sekä jonkin verran norjaa ja venäjää. Ruotsia puhutaan vain ruotsissa, mutta saamea voit puhua 3 eri maassa.

hv (nimimerkki)

Jos olet todella opetellut norjan, niin onhan "pakkoruotsin" opettelusta ollut apua hyvänen aika. Ruotsi on germaaninen kieli kuten englanti tai saksa. Ruotsin opiskeluun käytetty aika ei ole poissa sellaisenaan saksan kielen opiskelusta. Hyvänen aika, kuinka paljon niissä on samoja sanarakenteita.

mihkal (nimimerkki)

Hmmm...

Ninneli, mietitköhän nyt aivan loppuun asti logiikkaasi.

Saamenkielisten palveluiden saaminen pohjoisessa (tai muuallakaan) edellyttää sen, että saamenkieltä opiskellaan. Saamelaispolitiikassa yleinen ongelma on se, että yhteistä kieltä ei ole. Eri saamenkielten lisäksi yhteistyössä on käytössä norjan, ruotsin, venäjän ja niin, englannin kieli.

Pohjoissaamea voi puhua missä maassa tahansa, mutta esim Ruotsin saamelaisista murto-osa puhuu tätä, ja sama ongelma lienee tätänykyä utsjoen nuorison keskuudessa. norjan opiskelusta on tietty hyötyä, mutta se on lisämahdollisuus aina.

Tahdon vain sanoa, että 'pakkoruotsin' lieventämisessä vapaaehtoisuuden tasolle ei ole kysymys muiden kielivähemmistöjen aseman parantamisesta suomessa, päinvastoin. saamelaisena sinun (ja minun) kannattaa miettiä tarkkaan mihin ahkioon istahtaa.

siinä missä perustuslaissa olevia säädöksiä ollaan (varmaankin seuraavaksi) poistamassa ruotsinkielen suhteen, on seuraavana säästökohteena helposti muut kotimaiset kielet, ja aivan helpoimpana tietysti maahanmuuttajien kotikielet.

Ruotsin kieli on äärimmäisen tärkeä kieli saamelaisessa pohjoismaisessa yhteistyössä, ja hyvin monen saamelaisenkin ainoa äidinkieli, valitettavasti.

eale dearvan ja smiehtamat darkileabbut maid calat ...
---------------------
mihkku ilmara mika

Ninneli (nimimerkki)

HV: Paitsi sen vähäisen Norjan opin jo ennen ruotsin peruskouluopintoja. Eli päinvastoin, ruotsin opintoja on hyödyntänyt minun vähäinen norjan osaaminen. Uuden kielen oppiminen vaatii muistilta melkoista kapasiteettia ja jos koen norjan elämässäni tarpeellisemmaksi, niin miksen täyttäisi tuota kapasiteettia norjan kielellä, jotta siitä olisi enemmän hyötyä. On paljon terveellisempää osata kolmea kieltä hyvin, kuin kuutta tosi huonosti. Ja jos sanon, etten ruotsia käytä, ei se tarkoita, etten kieltä osaisi.

Mika: Ajattelutapamme eroaa varmaan sen vuoksi, että olen 6- vuotiaasta asti asunut saamelaisalueen ulkopuolella. Olen nähyt kolikon molemmat puolet, joten ymmärrän kyllä pointtisi oikein hyvin. En todellakaan ole ruotsinkielen vastainen. Päinvastoin. Minusta ne jotka sitä haluavat opiskella ja joille se tuottaa lisäarvoa on hyvä ja suotavaa opiskella. Minusta on hienoa seurata, että nykyisellä kotiseudullani sitä vaalitaan ja lapset saavat kasvaa vapaasti kaksikielisiksi. Alueelta löytyy useampia ruotsinkielisiä kouluja ja palvelua saa halutessa ruotsin kielellä. Minulla on täällä paljon ruotsinkielisiä ystäviä, eivätkä kielierot ole meitä haitanneet. Osaamme kaikki kuitenkin suomea. Olemme sitä vastoin paljon puhuneet aiheesta kaksikielisyys ja se on avartanut käsityksiämme. Me molemmat pelkäämme kieliasemamme menetystä.

Mielipiteiden ristiriitaa esiintyy, kun alan puhumaan peruskouluruotsia niille, jotka ruotsia äidinkielenään puhuvat. He vaihtavat saman tien kielen suomeksi. Miksi? Tähän samaan ilmiöön törmään joskus käydessäni pohjoisessa. Vaikka puhun saamea saamelaiselle, niin osa vaihtaa kielen suomeksi. Ehkä aksentistani kuulee, etten sitä ihan joka päivä käytä ja sen, että minulle ei ole kehittynyt ns. alueellista murretta, josta voisi päätellä mistä olen. Minulla saame on melko kirjakielimäistä. Mutta jos minulle puhutaan saamea, vastaan siihen saameksi vaikka kuulisinkin, ettei toinen osaa sitä yhtä hyvin. On pitkälle omista asenteista kiinni miten kieltä kehitetään. Yksi tapa on puhua sitä, vaikkei se täydellistä. Ollessani vaihto-oppilaana saksassa puhuin kieltä virheistä huolimatta ja pyysin saksalaisia korjaamaan kielioppivirheeni ja kyselin jatkuvasti kielioppiasioita ja tapoja ilmaista asioita. Olen oppinut, että jos en käytä kieliä niin ne ruostuvat ja jos niitä käyttää ne rikastuvat. En välitä virheistä.

Eli niille, jotka eivät koe jotain kieltä tarpeelliseksi, tulisi olla mahdollisuus valita jokin toinen vaihtoehto. Tähän nähden ruotsinkieli on tulppa, koska se syö mahdollisuuksia oppia muita kieliä. Matikkaa kun ei voi korvata kolmannella kielellä. Kertoohan norjan opintojen aloittajamäärä Ivalon peruskoulussakin jo sen, että norjan kielellä on pohjoisessa enemmän kysyntää. Niitä taisi olla yli 50, jos oikein muistan. Tarpeet mielipiteitä ohjaavat. Tiedän useita henkilöitä, joiden saamenkieli on pysähtynyt omiin isovanhempiin. Siinä vaiheessa, kun omat vanhemmat eivät enää puhu saamea (tai ruotsia), joutuu itse aloittamaan kieliopinnot nollasta. Enää on rakkauskysymys, haluaako itse oppia kielen. Se, että niille ihmisille jotka näkevät tarpeensa erilaisina pitäisi pystyä tarjoamaan kielen elvyttämisen tai uuden oppimisen toivossa mahdollisuus valita saamen, ruotsin, venäjän, ranskan tai vaikka saksan väliltä. Minusta ”pakkoruotsin” nimi pitäisi muuttaa ”pakkokieleksi”.

Sitten vielä tuosta ahkiosta. Onko joku jossain sanonut tai onko siitä jonkinlainen empiria tehty, että jos pakkoruotsi poistettaisiin niin rangaistuksena jo luotu saamenkielen ja kulttuurin asema ja ylläpitojärjestelmä pitäisi myös heikentää? Perustuuko se pelkkiin olettamuksiin vai faktaan? Vai onko se ”maan tapa”? Muiden, kuin ruotsinkielen vaaliminen on tähänkin asti ollut vapaaehtoista, ainakin täällä saamelaisalueen ulkopuolella. Saamenkielinen järjestelmä perustuu minun tämän hetkisten tietojen mukaan alkuperäiskansan statuksen alle. Olisihan se typerää, että ihminen mieltäisi ruotsin kielen ja alkuperäiskansan samaksi asiaksi käsitellä. Minusta ne ovat ihan eri asioita ja ainoa mikä niitä yhdistää on kielten osaajien suhteellinen vähyys. Mutta korjaa jos olen tosi väärässä. Sitten vielä. Kirjoitit: ”…seuraavana säästökohteena helposti muut kotimaiset kielet, ja aivan helpoimpana tietysti maahanmuuttajien kotikielet”. No eikö se Sinnemäki juuri ehdottanut, että tilalle tulisi venäjän kieli? Ei tuossa mallissa mitään säästöä tehtäisi vaan järkeistämistä. Mistä tämä luulo on peräisin, että pakkoruotsin muuttaminen pakkokieleksi olisi saamelaisilta jotenkin pois? En tajua.

Ymmärrän tämän pointtisi täysin ja tiedän mitä sillä ajat takaa, mutta nyt on kysymys myös siitä, että näetkö sinä sen kolikon toisen puolen. Minun käsitykseni saamelaisuudesta perustuvat siihen, mitä vanhemmiltani olen saamelaisuudesta oppinut, kuten varmaan sinullakin. Eri asia on kaikilla ei-saamelaisilla, jotka asuvat saamelaisalueen ulkopuolella. Ymmärrän täysin niitten ihmisten ”nunnuka”- vitsit ja saamelaisasenteet. Minun on turha siitä heille loukkaantua, koska tiedän, että heillä ei valitettavasti ole muuta käsitystä saamelaisuudesta, kuin mitä he kouluissa, mediasta ja matkailusta ovat oppineet. Ne asenteet ovat pääsääntöisesti muiden kuin saamelaisten itsensä muokkaamia ja valitettavasti vain me saamelaiset pystymme tällä hetkellä oikomaan niitä. Sen sijaan, että kulkisimme loukkaantuneina vitseistä, tulisi meidän korjata virheet. Me saamelaiset itse olemme vastuussa siitä miten hyvin jälkeläisemme ja muut oppivat saamen kielen.

Eale donge tearvan. Don galgga muitit ahte buohkat eai leat seammamielalaš… Ja maid buodii Ohcejohkas, in dovda dáhpáhus. ??

MKN-A

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Suomen perustuslain 17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi, ruotsi ja venäjä.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea,ruotsia tai venäjää, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen-, ruotsinkielisen ja venäjänkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Miksi ulkomaalaisista ruotsalaisilla germaaneilla pitää olla Suomessa paremmat etuoikeudet kuin venäläisillä slaaveilla?

Monissa kaupungeissa, kuten Lappeenrannassa, Lahdessa, alkaa olla paljon enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Miksi venäjänkielisten suomalaisten perustuslaillinen asema on yhdenvertaisuutta pursuilevassa Suomessa verrattain paljon heikompi kuin venäläisten?

Suomeen tuli 1910-luvun lopussa 1920-luvun alkuun mennessä noin 40 000 venäjänkielistä samoin kuin 1990-luvun alusta 2010-luvulle. Yhdessä tuo merkitsee jo 80 000:a.

Miksi venäjänkielisen on suomalaistuttava täydellisesti, mutta ei ruotsinkielisen?

Suomessahan ei ole kuin 20 000 ahvenanmaalaista ja muutama kymmenen tai parisataa Närpiön maanviljelijää, jotka eivät osaa suomea.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Arja Alho:"MOT, huono itsetunto tulee aina esiin kun puhutaan suhteesta muihin ihmisiin, tekemisiin tai kieliin vrt. on pakko nousta ylös, pakko mennä töihin, pakko mennä kauppaan - ja silti ihmiset nousevat ylös. menevät töihin tai ostoksille eikä heitä pidetä tyhminä ja he valitsevat itse"

Juuri siksi pakkomielteistä kannattaisi luopua hallitussa järjestyksessä yksi kerrallaan. Sosialidemokraatit käyttäytyvät edelleen herrojen edessä kuin olisivat rippi- ja kansakoulun käyneitä torppareita ja mäkitupalaisia Helsingin yliopiston käyneen kartanonherran tai hänen poikansa edessä.

Eikö tästä matelemisesta jo pääse? Ei Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen rappioon ja kokoomuslaistumiseen ole lääkkeenä Axel Freudenthal ja lisälipposlaisuus, vaan kanteleen sävelien ja Sammon uudelleen keksiminen.

Ihmettelen, mitä hyötyä suomalaisaiselle sosialidemokratialle Jacob Söderman ja Ulf Sundqvist ovat tuoneet? Moni luopiokokoomuslainenkin on parempi sosialidemokraatti kuin kiintiöruotsalainen.

Miksi Suomessa on olla häpeällistä rähmällään vain Venäjään päin, mutta ei Ruotsiin, Saksaan tai Yhdysvaltoihin?

Eikö olisi aika vähitellen jo ryhdistäytyä jokaiseen ilmansuuntaan? Ruotsi on kauhistuttava esimerkki siitä, miten kansanvaltaiseksi itseään väittävä kuningaskunta kohtelee vaalikampanjoiden aikana hänen majesteettinsa alamaisia.

Se mediakohtelu, jota jotkut ruotsalaiset ovat saaneet osakseen syrjimisenä ei täyttäisi Etyj:n vaatimuksia mediaprosessilta. Kuitenkaan edes VTT Kimmo Kiljunen mallivaalitarkkailijana ei ole puuttunut tähän prosessiin puolella sanalla, vaikka tämä olisi keskeistä jo Anna Kontulan eduskuntavaaliehdokkuuden kannalta: länsimaista integriteettiä rähmäilyyn.

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:

-suomenkielisen olisi puhuttava/osattava ruotsia

-suomenkielisen olisi pakko opiskella ruotsia.

Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.

Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.

Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsi voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikokseksi jos juristeriaa halutaan harjoittaa.

Jokaisen kansanedustajan ja mepin on tykönään pohdittava tätä:

-Oletko saanut äänestäjiltäsi valtakirjan vastustaa valinnan vapautta kieliopinnoissa?

Jos kansanedustaja (tai mep) voi rehellisesti vastata myönteisesti niin olkoon sitten sekä kansanedustaja (tai mep) äänestäjineen yhtä sivistymättömiä. Tarvitseehan sivistymättömät ihmisetkin omat edustajansa kansanedustuslaitoksiin.

Vieras (nimimerkki)

Myös tämä kohta löytyy perustuslaista

18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

*******

Eli mikähän koko perustuslain merkitys on?

Kalle Kaniini (nimimerkki)

Miksi sinä Arja väität, ettei Suomessa muka saisi saamelainen, mustalainen, venäläinen tai ruotsalainen käyttää omaa äidinkieltään? Täällähän on täydellinen vapaus puhua millä kielellä hyvänsä ja kenen kanssa hyvänsä. Kehittäkööt kaikki äidinkieltään omista lähtökohdisaan ja puhukoot keskenään mitä haluavat.

Mutta suomenkielisiä suomalaisia se ei velvoita mihinkään, etteivät 800 vuotta sitten maahan muuttaneet ruotsalaiset ole vaivautuneet opettelemaan suomalaisten käyttämää kieltä.

Sama asia se pitäisi olla uskonnonkin osalta. Valtionkirkko matalaksi ja kansalaisille vapaus uskoa mihin haluaa ja elättämättä verovaroilla toisinuskovia.

huusianna (nimimerkki)

Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.

Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä. Pakkoruotsittajien toivoisin opiskelevan sitkeämmin matematiikkaa. Loogisesta ajattelukyvystä on hyötyä pakkoruotsikeskustelussakin ja sitä toivoisin enemmän pakkoruotsittajille.

Hullu hevonen (nimimerkki)

Niin on, että pakkoruotsin kannattajat vetoavat usein "pakkomatematiikkaan". On vain niin, että maailmassa on yli 600 eri kieltä mutta matematiikassa 2+4=6 joka puolella palloa.

Vieras (nimimerkki)

Ruotsi sai aivan loistavan kielilain joka astui voimaan reilu vuosi sitten 1.7.2009 ja sitä tulisi niin suomalaisten päättäjien kuin sinunkin tutkiskella. Ruotsin entinen pääminiteri Göran Persson sanoi kerran osuvasti, että Ruotsilla ei ikinä olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen. Onko Suomi sitten niin paljon rikkaampi maa kuin Ruotsi, että sillä löytyy resursseja tällaiseen?

Eero Vainio (nimimerkki)

Kyllä Arja Alho on tällä kertaa tässä kielikysymyksessä aivan oikeassa. Suomenkieli ja ruotsinkieli ovat suomalaisa kansalliskieliä, joita suomalaiset "joutuvat" puolin ja toisin opiskelemaan.
-Miksi ruotsia äidinkielenään puhuvien voidaan odottaa osaavan suomenkieltä jolleivat suomea äidinkielenään puhuvat osaa edes kouluruotsia?

Vieras (nimimerkki)

Ihan hyvä kysymys. Johtuisikohan siitä, että suomenkieliset eivät kertakaikkiaan kohtaa ruotsinkieltä. eristäytyyhän ankkalammikko omiin kuvioihin.

Sen sijaan valta osa suomenruotsalaisista puhuu ruotsinsa sisältäen joka toisen sanan suomea. Ja sitten on närppesläiset....

Vieras (nimimerkki)

Miten Arja sopeutat kaikki maahanmuuttajat yhteiskuntaan kahdenkielen vaatimuksella?

Närppeksellä tietty puhutaan tomaattiviljelmällä närppestä. Missä muualla he kohtaavat ruotsinkieltä? Harvemmin Helsinkiläisillä asuinalueillaan.

Yhtä kaikki - virkoihin on tie ummessa. Tosin suomenkielisten lääkäreiksi näyttää olevan pääsy.

Niin, kaikkihan saavat käyttää omaa kieltään terveydenhuollossa.

Ja ihanko tottaa kanadalaiset opiskelevaat ranskaa? Ruotsissahan ranska on ns sivistyskieli - jo kuningashuoneen perinteen myötä.

van Vieras (nimimerkki)

Arja Alho, kiitos hyvästä ja asiallisesta kirjoituksestasi!

Kaarle Kustaa (nimimerkki)

Kaikille tiedoksi, että ruotsin kieli on virallinen EUROOPAN UNIONIN kieli. Siis Timo Soinikin voi EU:ssa puhua ruotsia !

Vieras (nimimerkki)

Miksi ihmeessä Timo Soini käyttäisi ruotsia EU:ssa? Jos haluaa käyttää muuta kuin äidinkieltään niin englantiahan EU:ssa käytetään jo yleisimpänä virkakielenä, joten enemmin sitä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Oi täälähän oli huippuhyvä ploki!! Joo ei muutako päntäkkää ruottia läpit, se ei haittaa mittään. Met halauma olla suomalaisia ja meile kuuluu osata ruottiaki, son ihan kivvaa, vaikka nyt jokku on alkanu muka nokkaa nyrpistelleen.

Kiitos, olipa komea kirjotus vähän muutenki!

kilohauli (nimimerkki)

"Joo ei muutako päntäkkää ruottia läpit, se ei haittaa mittään."

Kyllä se haittaa! Kärsin huonosta kielipäästä ja kuitenkin tarvitsisin nyt kipeästi saksan kieltä, joka oli aikoinaan jätettävä pakkoruotsin tieltä pois. Saksa ja ruotsi alkoivat päällekäin opiskeltuna sekoittua ja vapaaehtoisesta tuiki tärkeästä kielestä oli pakko luopua pakollisen marginaalikielen vuoksi. Oppimastani keittiöruotsista ei ole pienintäkään apua nykyisissä saksan opinnoissani.

"Met halauma olla suomalaisia ja meile kuuluu osata ruottiaki, son ihan kivvaa, vaikka nyt jokku on alkanu muka nokkaa nyrpistelleen. "

Hölöpön pölöpön.

Oma äidinkieli ja englanti pakollisiksi oppiaineiksi, lisäksi yksi vieras vapaavalintainen kieli (+ niin monta vapaaehtoista lisäkieltä kuin kielipää vain sietää). Kaikki muu on silkkaa hulluutta.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Heips kilohauli, siis mitä sie sanot. Jos sie opit yhen viehraan kielen, kyllä sie opit toisenki. Mulla son kuule pitkä saksa ja ennenko olin nuori, mie tykkäsin, että olipa tyhmempi yhtälö, ko ei saanu englantia ollenkkaan, ko oli pitkä matematiikka. Nooh, nyt minua naurattaa tuommoset lillukanvarsien kans taistelut.

Eikö syrjästä kiini ja ala aivopesehmään ittesti, että sie selvität yhen ruottin kielen, äläkä huonoista kielipäistä puhu ittelesti mittään. Mulla on paksu ja varhmaan huonoki pää, mutta venäjääki mie olen oppinu. Englanti on edelleen tosi heikko, ko tuli tuo googlekääntäjäki vielä tänne nettiin eikä ole pakko trimmata sitä paremmaksi.

Pakko on muuten hyvä opettaja, niinko plokissaki lukkee!

Pentti Järvi

heh, aloin miettiä, mikä tai mitä on kilohauli kunnes äkkäsin ettei se ole mitään. Kilohaili on kala! (selitys: 2-kielinen kauan poissa maasta)

MilaF (nimimerkki)

Tarkoittaa se haulikin! Toivottavasti metsästäjät eivät nyt naura itseään tärviölle tästä selityksestä :D, mutta ne ovat niitä pieniä pippureita siellä hylsyn sisällä, jotka sitten leviävät saaliseläimeen. Tipeihin käytetään pikkuhauleja ja villisikoihin sitten vähän ötympiä. Kilohauli onkin siten semmoinen möhkäle, jolla kaadetaan koko metsä kerralla.

Vieras (nimimerkki)

Lapseni ovat suomalaisia. Se ei todellakaan ole mikään perustelu, että heidän muka kuuluisi osata heille täysin vierasta ruotsinkieltä!

Pakko-ruotsin vastustajia pitää ihailla. He jaksavat esittää perusteluja asiansa eteen.

hke (nimimerkki)

Puolisoni on kieltenopettaja ja haluaisimme lapsillemme mahdollisuuden opiskella englantia ja jotain suurta eurooppalaista kieltä - esim. ranskaa. Olemme molemmat kouluttautuneet pitkälle ja opiskelleet aina runsaasti myös matemaattisia aineita. Haluasimme lapsille myös tämän mahdollisuuden. Tiedämme kuitenkin sen, että ihmisen kyky opiskella uutta on rajallinen. Vastuullisina vanhempina, emme halua rasittaa lapsiamme tarpeettomasti, joten joudumme jättämään suuren eurooppalaisen kielen pois. Näitä pakkoruotsittajia ei sen sijaan vastuu paina. Täysin surutta he haaskaavat lasten ainutlaatuisen hetken opiskella uutta ja hyödyllistä. Se, mitä he "tarjoavat" on opetella toinen pieni maantieteellisesti ja käyttöarvoltaan mitätön kieli.

Loppuun kysymys. Jokaisella on Suomessa oikeus harjoittaa seksiä. Pakkoruotsilogiikalla tämä tarkoittaa sitä, että toisen yksilön oikeus saada, muuttuu toisen yksilön velvollisuudeksi antaa - ollaanko tähän suuntaan menossa? Vai jätetäänkö tässä kohtaa yksilölle, ainakin toistaiseksi, valinnanmahdollisuus?

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Pitkälle kouluttautunheen luulis käsittävän, että se sinun lapsi kerkiää ihan itte opiskelle aivan tarpheeksi ja vaikka myöhemmin kielen toisensa perhään!! Tuo seksi-vertauskuva ei toimi!

Pasi Kaukinen (nimimerkki)

En ole vielä kuullut ainuttakaan perustelua sille, miksi tyttäreni pitäisi opiskella pakosti ruotsia. Hän aloitti tarhassa kielikylpyryhmässä englannin, jatkoi sitä ekalla luokalla kerhoissa kunnes varsinaisesti se alkoi kolmannella luokalla. Vitosella hän aloitti saksan, ja seiskalla ruotsin. Jossain vaiheessa tuli vielä ranskakin mukaan.

Nyt hän haluaisi lukiossa luopua ranskan kielen opiskelusta, koska kokee että noin monen kielen opiskelu on jo liian rankkaa. Ehdotin hänelle että jätä se ruotsi pois, sehän noista kielistä on kaikkein turhin. Olisi hyödyllisempää panostaa muihin kieliin. Ei kuulemma onnistu...

Miksi ruotsi olisi tyttärelleni tärkeämpi kuin englanti, saksa tai ranska? Miksi on PAKKO valita se ruotsi? Se että Suomi on kaksikielinen maa, ei ole perustelu - jokaisella on oma äidinkielensä, miksi pitäisi opetella muiden äidinkielet? Se että valtion virkamiesten pitää osata ruotsia, ei ole perustelu. Ne opetelkoot ruotsin, jotka aikovat valtion virkoihin. Ja loppujen lopuksi, miksi jokaisen valtion virkamiehen nykyään pitäisi edes osata ruotsia? Eikö se riitä, että on olemassa virkamiehiä jotka osavat ruotsia, ja jotka palvelevat niitä ruotsia äidinkielenään puhuvia?

Arja Alho, voisitko kommentoida miksi ruotsi olisi tyttärelleni tärkeämpi kieli kuin englanti, saksa tai ranska, niin tärkeä että sitä on pakko opiskella muiden tärkeämmäksi kokemiensa kielien sijaan?

Vieras (nimimerkki)

Pakkoruotsin poisto on Suomen pakkovallasta vapautumisen ensimmäinen ja tärkeä etappi. Sanoo täysin suomalsituneen ruotsalaisuvun vesa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ompa aika kaposta vappautta tarjolla siinä taphauksessa, jos son ruottin kielen oppimisesta kiini!

hv (nimimerkki)

Olet oikeassa Hilkka. On vaikeaa keskustella, kun ei voi tietää kiukuttelijan oikeaa statusta kieliin. Osaako hän kunnolla yhtäkään. Vrt. keskusteluun "mamu"-asioista. Sama meininki.

Vieras (nimimerkki)

Eihän suomalainen saakkaan vaikuttaa hänen elämäänsä vaikuttaviin asioihin vaan otetaan mitä ylhäältä annetaan.
Miksi äänestysaktiivisuus on alhainen?

Yritäppä muuten aloittaa liiketoiminta Affenanmaalla. Pelkkä kielitaito ei riitä.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

"Suomen perustuslain 17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan"

Ja miten ihmeessä tämä edellyttää sitä, että 100% kansasta lukee koulussa 6-7 vuotta ruotsinkieltä pakollisena? Meinaatko, ettei 5% vähemmistölle pystytä järjestämään palveluita omalla kielellään, ilman että 100% väestöstä tuhraa vuosikausia vastahakoisesti kyseisen kielen parissa oppitunneilla? Miten ruotsinkielisten oikeus omaan kulttuurinsa kärsii siitä, ettei jokainen suomenkielinen lue ruotsia pakollisena koulussa suunnatonta määrää?

Jotain logiikkaa ja tasoa perusteluihin kiitos.

Vieras (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus! Varsinkin ideasi siitä, miten eri kieliä voisi opiskella edes hieman muun opetuksen lomassa, oli hyvä.

Tähän asti pakkoruotsin opiskelun perusteet ovatkin olleet kummallisen ontuvat. Se, että ruotsista puhuttaisiin pakkoruotsin sijaan lyckosvenskana tai nyttosvenskana on idioottimainen keksintö. Tai se, että ruotsin opiskelua mainostetaan porttina muiden kielten oppimiseen. Nykypäivän seiskaluokkalaiset puhuvat usein jo varsin sujuvaa englantia ja useammilla on viidenneltä luokalta aloitettu ranska, saksa tai vaikkapa espanja jo hyvällä alulla. Ainakin meidän perheessämme ruotsin kielioppikiemuroita selitetään englannin vastaavien avulla, ei toisin päin. Myytti ruotsista porttina yhteispohjoismaiseen kanssakäymiseen on myös aikansa elänyt. Englantia ne puhuvat keskenäänkin.

Olen oppinut ruotsia melko hyvinkin ja pidän kielestä. Mutta yhä vieläkin ärsyttää ajatus ruotsin sivistävästä vaikutuksesta meille suomenkielisille. Suomi on kaksikielinen maa ja sillä siisti. Ruotsia on opetettava suomenkielisille ja suomea ruotsinkielisille. Suomalaiset eivät ole niin tyhmiä, etteivätkö oppisi useampaa vierasta kieltä, eikä ruotsi nyt ole kaikkien vaikeimmasta päästä.

Vieras (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus, tällaisia maltillisia ja perusteltuja kannanottoja kaivattaisiin enemmänkin tässä pahasti ylikierroksilla pyörivässä kielikeskustelussa.

Pekka Manninen (nimimerkki)

Erittäin osuva ja avarakatseinen kolumni Arjalta. Mielestäni on erikoista, että Suomessa on niin kärttyisä ruotsin vastainen asenneilmasto kehittynyt. Meidän kansallisrunoilijamme on ruotsinkielilnen, kansallislaulumme sanat ovat alkujaan ruotsinkieliset. Sitäpaitsi ruotsinkieli on helppo, sen oppii nopeasti, meillä on ruotsinkielisiä radio- ja tv-kanavia, jotka tukevat oppimista. Ruotsinkieli on suomalaisille "oikotie" ja silta indoeurooppalaisiin kieliin ( Arja mainitsee saksan ). Tässä ruotsin vastustamisessa on mukana ripaus ( ettei vain aimo annos) sivistyskielteisyyttä. Kielten opettajat ( ja oppimisen tutkijat) tietävät, että useiden kielten oppiminen ei ole hankalaa, päinvastoin. Kielen opiskelu tukee toisten kielten oppimista. Ruotsinkielen vastustajat nojaavat vanhentuneeseen ruotsalaisherra-vihaan, jolle ei ole enää pohjaa nyky-Suomessa. Tässä haetaan myös yhteyden katkaisemista väestöryhmiemme kesken, myös selkeästi ilmenevää vihapuhetta on mukana. Vaatimukset yksikielisestä Suomesta kuulostavat anakronismilta. Kuten aina, populismi pettää itsensä ja ihmiset. Jos suomenkielisten perheiden lapset jäävät vaille ruotsinkielen taitoa, ruotsinkieltä vaativiin virkoihin meillä pian nimitetään vain ruuotsinkielisten perheiden vesoja, jotka hallitevat molemmat kielet. Ruotsinkielen vastustajat ampuvat omaan jalkaansa.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Minusta on hyödyllisempää käyttää neljä tuntia viikossa englanninkielen opiskeluun kuin kaksi tuntia viikossa ruotsin kielen opiskeluun, jotta oppisi kahdella jäljelle jäävällä tunnilla muka englantia paremmin.

Moni englantilainen ei koulussa opettele ensiksi ruotsia oppiakseen englannin paremmin.

tepit (nimimerkki)

Vai, että avarakatseinen. Alho toistelee kaksikielisyysliturgiaa, eikä vahingossakaan vastaan esitettyihin vasta-argumentteihin; ts. tyypillinen poliitikko.

"Ruotsinkieli on suomalaisille "oikotie" ja silta indoeurooppalaisiin kieliin." Höpö höpö. Tätä sontaa suoltaa pakkoruotsin kannattajat aina, koskaan he eivät kuitenkaan vastaa kysymyksiin:
1. Miksi juuri ruotsi on oikotie, miksio esim. saksa ei kelpaa?
2. Eikö olisi helpompaa opiskella suoraan niitä kieliä mitä haluaa, eikä hukata aikaa "oikoteiden" ja "siltojen" kanssa?

"Tässä ruotsin vastustamisessa on mukana ripaus ( ettei vain aimo annos) sivistyskielteisyyttä." Ja taas tämä väite. Miten se, että haluan itse valita mitä kieliä opiskelen on "sivistyskielteisyyttä"? Onko ruotsi jotenkin kaikista maailman kielistä se sivistynein? Ovat kaikki ihmiset moukkia esim. Saksassa kun eivät opiskele ruotsia?

"Jos suomenkielisten perheiden lapset jäävät vaille ruotsinkielen taitoa, ruotsinkieltä vaativiin virkoihin meillä pian nimitetään vain ruuotsinkielisten perheiden vesoja, jotka hallitevat molemmat kielet." Ensinnäkin virkamiesten kielitaitovaatimukset pitäisivät perustua todelliseen, ei poliittiseen tarpeeseen. Toiseksi, tässä on tullut viime kuukausina selväksi se, että suomen kielinen virkamies ei voi tarjota ruotsiksi palveluita, joten on siis täysin turha edes velvoittaa yhtäkään suomenkielistä opiskelemaan ruotsia pakolla tai tarjoamaan ruotsiksi palveluita.

Sinua, niin kuin kaikkia muitakin pakkoruotsin puolustajia vaivaa totaalinen kyvyttömyys loogiseen ajatteluun ja täydellinen todellisuudentajun puute.

Vieras Småprat (nimimerkki)

Hyvä havainto Pekka Manninen. Minulla on ruotsinkielinen mies, joka aina naureskelee, että ei se oikeastaan meikäläisiä haittaa, että "pakkoruotsi" loppuu, koska olemme silloin aina etusijalla, kun valitaan tekijää niihin työtehtäviin, joissa tarvitaan molempia kotimaisia kieliä.

Vieras (nimimerkki)

Näinhän on ollut kautta aikojen. Ruotsinkielisyys on ohittanut muut virkaan vaadittavat vaatimukset kevyesti (ainakin kun kyseessä on ollut virka, johon kuuluu pohjoismaista yhteistyötä) ikään kuin ruotsinkieli kompensoisi muita osaamisvaatimuksia tai ruotsinkielisyys sinällään tekisi henkilöstä paremman. Kumpi siis on tällaisissa tapauksissa parempi: virkamies, joka osaa sujuvasti suomenruotsia vai henkilö, joka on ammatillisesti pätevä mutta jonka ruotsin suullinen taito ei ole kovin hyvä?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Minä olen päätoimittaja Arja Alhon kanssa samaa mieltä pakottamisesta. Ihminen on väkivaltaisimmillaan kaksivuotiaana, ja ellei asialle tehdä mitään kasvatuksen keinoin naamioimalla se opetukseksi peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä työvoimapoliittisena aktivointina yhdeksällä eurolla päivässä, ei ihmisestä kasva hyvää sosialidemokraattia, vaan hänestä voi tulla kansanvallan horsma, perussuomalainen tai ruotsidemokraatti. Ihmisen oman tahdon murtaminen ei tapahdu sosiaalitoimessa, työvoimaneuvonnassa eikä puolustus- ja asevoimissa, vaan se alkaa kunnallisessa päivähoidossa pakkonukuttamisena kello 12-13 tai 13-14. Näin muodostuu ahdistuneita nuoria miehiä ja tasa-arvon aikana myös naisia, jotka pyrkivät kansainvälisen aktivismin avulla murtamaan kahleet - ryskyin.

Historia kehittyy tieteellisen maailmankatsomuksen mukaan materialististen välttämättömyyksien vaikutuksen alaisena. Mitään henkistä tai hengellistä on turha edes yrittää. Oliko Platon oikeassa?

Ehdotan, että kaikki pakot korvataan vapauspakolla. Toisin sanoen hallinto pakotetaan noudattamaan vapauden periaatetta. Näin pakkojen määrä säilyy kohtuullisena ja vain välttämättömimmät pakot toimeenpannaan.

Jotta järjestäytynen, vakaan ja huvinvoivan yhteiskunnan viholliset voitaisin paljastaa siksi, että olisi prekaareja veronmaksajia aristokratisoituneelle, mutta proletariaatista kotoisin olevalla keskinkertaistolle hallinnossa, pitää impivaaralaisuuden tutkimusta tehostaa.

lukija (nimimerkki)

Tää oli nyt ihan tyypillinen kirjoitus. Muistutan nyt vaan ihmisille, että kaikki lait ovat ihmisten kirjoittamia. Kaikki lait voidaan kirjoittaa uudestaan. Se ei ole ongelma. Sitä paitsi, se että ruotsi ei olisi Suomen toinen virallinen, ei poistaisi ihmisen oikeutta omaan kieleen.

Kiintiöt ennen kaikkea pitäis poistaa ja kohdella ihmsiä tasavertaisesti.

Pakkoruotsia perustellaan aina historialla. Mikä tässä päivässä on sellaista, jolla voisi perustella ruotsinkielen asemaa?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Ehdotan venäjän kielen tasa-arvoistamista ruotsin kielen kanssa Suomessa. Tämä tarkoittaisi virkamiesvenäjän tutkinnon suorittamista. Venäjää osaaville avautuisi suuria mahdollisuuksia, kun vain virkasuomea ja virkaruotsia osaavat epäpätevät siivottaisiin hallinnosta uusien maailmankaupan ja avoimuuden tuulien tieltä.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Sananvapaus on jokaisen mahdollisuus ilmiantaa itsensä. Yleisradio-salaliitto ja nyt ruotsi-salaliitto paljastaa itsensä tulemalla kaapista ulos.

Suomalaisuuden heikkous on ugrilainen alhaisuus germaanisen ruotsalaisuuden edessä. Suomalaisuuden vahvuus on röyhkeä ylimielisyys slaaveja kohtaan.

Suomalainen olisi tasapainoinen länsimainen germaani, kunhan hän luopuisi alemmuudesta ruotsalaisen rasismin, freudenthalilaisuuden, edessä.

lukija (nimimerkki)

Arja Alhon kanssa olen samaa mieltä siinä, että on kohteliasta käyttää toisen kieltä. Tuntui tosi hyvältä , kuin ruotsalaiset sukulaiset sanoivat ruokapöydästään noustuaan kiitos ja nukkumaan mennessä hyvää yötä. Hieno tapa.

Mr. Conspiracy Intl. (nimimerkki)

A.A.:"Ruotsia opiskellaan kouluissamme siksi, että Suomen historiaan ja kulttuuriperintöön liittyy olennaisesti ruotsinkieli. Kirjallisuudessamme esimerkiksi suomenkieli ja ruotsinkieli lomittuvat ja risteävät. Suomalaiseen kirjallisuuden klassikoihin kuuluvat niin Aleksis Kivi tai Tove Jansson. Ruotsia opiskellaan siksi, että suomalaisista osa puhuu äidinkielenään ruotsia ja että meillä on tästä syystä kaksi virallista kieltä. Ei tämä ole mitenkään tavatonta"

****************************
....Jatkan hyvää ajatustasi. Siksi meillä on myös "Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland!"

Tuo upporikassäätiöhän on lihonut hyvinä vuosina ja voisi nyt rahoittaa Itä-Suomen koulujen venäjänkielen opiskelun ilman että ruotsinkielen opetusta vähennettäiin.

Idea on vapaasti käytettävissä. (Puoluetoverillesi Krisulle laitoin saman viestin)

Tre meter hetero Peter (nimimerkki)

Hehheh, lingua francaa äidinkielenään puhuvat joutuvat siis opiskelemaan ranskan kieltä toisena kielenään. Maailmassa on n. 200 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat ranskaa ensimmäisenä tai toisena kielenään. Sinä Arja Alho vertaat tätä jotenkin Suomen tilanteeseen, jossa suomen kielen (5-6 miljoonaa puhujaa) lisäksi joudutaan opiskelemaan ruotsin kieltä (10 miljoonaa puhujaa). Heikoilla hangilla liikkuvat nämä pakkoruotsittajat.

Logiikan käyttäjä (nimimerkki)

Eija-Riitta Korholaa siteeratakseni: antakaa minulle validi perustelu pakollisen ruotsin opetuksen puolesta jokaiselle Suomen kansalaiselle niin olen valmis ja itseasiassa lupaan muuttaa mielipidettäni!

Vuosikaudet olen lukenut netissä keskustelua aiheesta mutta käsittämätöntä kyllä, en ole törmännyt vielä yhteenkään perusteluun, joka minut vakuuttaisi. Ja pidän itseäni vieläpä avarakatseina ihmisinä.

Mr. Conspiracy Intl. (nimimerkki)

Spotta ej på golvet.

lukija (nimimerkki)

Vapaasti suomennettuna: Potta on lattialla.
=)

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Man tar sidan, dit han kommer - man tar sädan, dit den kommer.

lukija (nimimerkki)

Tarkotus olis suorittaa virkamiesruotsi tänävuonna.

Göran (nimimerkki)

Olipa pitkästä aikaa hyvä kolumni näitä ikusia kielirasisteja vastaan. Kyllä siitä ruosinkielen opiskelusta hyötyä on kaikille suomalaisille, niillekin jotka eivät sitä käytä. Oppivat edes ymmärtämään muita kulttuureja.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Kyllä siitä ruosinkielen opiskelusta hyötyä on kaikille suomalaisille, niillekin jotka eivät sitä käytä."

Tuolla perusteellahan voisi pakkoruotsin korvata vaikka pakkoesperantolla ja pakkolatinalla: ei niitäkään käytetä.

Göran (nimimerkki)

Latinaa olisi kaikkien hyvä osata edes vähän!

Vieras (nimimerkki)

Ja mitähän muita kulttuureja ruotsin osaamisella oppii tuntemaan? Kai vastaavasti muitakin kieliä osaamalla oppii tuntemaan muita kulttuureja? Tosin pelkkä kielen osaaminen tuskin lisää paljon sen kummemmin kulttuureiden tuntemista kuin muutakaan sivistystä ellei muuta tee.

Gamma (nimimerkki)

"ruotsin opiskelua mainostetaan porttina muiden kielten oppimiseen"

Jos näin perustellaan pakkoruotsia, niin en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Veijo Kekäläinen (nimimerkki)

Kanadalaisen kollegan kanssa keskusteltiin kieliasiasta. Hän nauroi ranskankielen opiskelulle ja kuittasi, että "I managed to learn very little".

"Pakkoruotsi on portti kielelliseen ilmaisuun." Joopa joo. Pikemminkin piikkilankaeste. Ruotsin kielioppi on kummallinen jälkeenpäin parsittu tilkkutäkki ja on vain haitaksi pitää sitä hyvänä esimerkkinä kielen rakenteesta. Ruotsia on helppo oppia vähän, mutta täsmällinen ilmaisu onkin sitten ihmeellistä prepositioiden ja etuliitteiden virittelyä ja sanajärjestyksen kanssa kieli keskellä tasapainoilua.

Yksinkertainen esimerkki suomeksi/venäjäksi/ruotsiksi:

hän luki kirjaa / он cчитал книгу / han läste en bok
hän luki kirjan / он прочитал книгу / han läste en bok

Miten sanotaan em. täsmällisesti tällä porttikielellä ja mikä on kyseinen kieliopin rakenne? Joku prepositioviritys ehkä, tai sitten täsmentäen: Han läste hela boken. / Han läste boken litet tms.

van Vieras (nimimerkki)

olipa vakuuttava perustelu; nyt vain nopeasti suomi maailmankieleksi kun sillä kerran noin täsmälliseen ilmaisuun pystyy (eihän kontekstilla ole mitään merkitystä, eihän?) Sama esimerkkilauseesi muuten sillä hienommalla eli englannilla: he read a book / he read a book.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Englannin kieli ei ole mitenkään hieno kieli, vaan kokoelma sanontoja. Merirosvojen kauppakielestä puuttuu keskushallinnollinen kuri ja kauneus. Englannin kieli on kuitenkin käytännöllinen kuin rynnäkkökivääri, Mora-puukko tai lusikka-haarukka.

Englanniksikaan ei voi sanoa suoraan, lukiko kirjaa vai kirjan kokonaan lävitse.

Tämä osoittaa, ettei ole mitään syytä ihannoida vajavaisia kieliä ja olla rähmällään miehittäjävaltioihin päin.

Vieras (nimimerkki)

he was reading a book/he read a book

Vieras (nimimerkki)

he was reading a book/ he read a book

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Oikeassa olet veli hyvä. Ruotsinkieli on kehittymättömämpi ilmaisuissaan kuin korkeatasoiset suomen ja venäjän kielet. Tuota perfektiivistä aspektia ei voi ilmaista ruotsin kielessä mitenkään esitetyn esimerkin osalta. Suomessa asia hoidetaan helposti objektia muotoa muuttamalla.

Göran (nimimerkki)

Millä perusteella suomen ja venäjän kielet ovat korkeatasoisia? Vaikeita kylläkin...

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Göran:"Millä perusteella suomen ja venäjän kielet ovat korkeatasoisia?"

Sillä perusteella, että ne ovat ilmaisuvoimaltaan kehittyneempiä kuin Suomen suuriruhtinaskunnassa ja Suomen tasavallassa länsimaisen sivistyksen perusmitaksi tarjottu ruotsin kieli. Kumpikin kielistä on siis ylitse katsastusnormien.

Vieras (nimimerkki)

hän luki kirjaa / он cчитал книгу / han läste en bok
hän luki kirjan / он прочитал книгу / han läste en bok

Muuten ihan oikein, mutta "читал/прочитал книгу".

Veijo Kekäläinen (nimimerkki)

Joo, siihen lipsahti ylimääräinen ässä kyrillisiä voimistellessa:) Kiitoksia tarkkaavaisuudesta.

Ylempänä ehdotettu "he was reading a book" on englannin kielen vastaava rakenne, aspekti. Ruotsin kielestä tämä rakenne puuttuu, mutta ilmeisesti se ilmaistaan jollakin muulla tavoin, esim:

"han satt och läste en bok" (hän istui ja luki kirjaa)
"han läste hela boken" (hän luki koko kirjan)

Ruotsi voi olla luova ja kekseliäs kieli, mutta onko se helppo kieli, jos oikeasti haluat ilmaista samat asiat kuin suomen kielellä? Onko se porttikieli?

Antti Pelkonen (nimimerkki)

Olet oikeassa ruotsin kieliopin tilkkutäkkisyydestä. Sama koskee yleensä kaikkia muitakin kieliä. Kielet kehittyvät ajanoloon.
On aika hauskaa lueskella näitä kommentteja pakkoruotsista. Mielestäni ainoa pakollinen kieli tulisi olla oppilaan oma äidinkieli ja sitten valinnaisena paikkakunnan valtakieli. Tällä päästään jo hyvään alkuun.
Yläasteen ja lukion tuntimäärät kieltenopiskelussa riittävät just ja just alkeiden oppimiseen. TV ja netti ovat hyviä apuvälineitä syventämään tietämystä. Todellinen taito syntyy sitten tarpeesta käyttää aktiivisesti sekä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä. Itse olen kaksikielinen sipoolainen, joka on oppinut koulualkeiden jälkeen kahden vieraan kielen kohtuullisen taidon työelämässä.
En ole ikinä pyrkinyt täydellisyyteen, koska se olisi ollut ajantuhlausta.
Ruotsi on yhtä hyvä kieli kuin mikä muu tahansa aloittaa elämän mittainen oppiminen.
Kysyit kielen täsmällisyydestä.
Meillä täällä sanottaisiin "han läste bok", jos haluaisit ilmaista hänen lukeeneen koko kirjan voit käyttää esim. ilmausta "han läste genom hela boken"
Ystävällisin terveisin,
Antti

Veijo Kekäläinen (nimimerkki)

Kiitoksia kommenteista. Halusinkin juuri paremmin kieltä taitavien tai peräti äidinkielenä puhuvien kommentteja tuohon aspekti pohdintaani (jota itse heräsin miettimään vasta venäjää opiskellessa).

Tokihan ruotsilla ilmaistaan samat asiat kuin muillakin, mutta itse aloin joskus venäjän kielioppia tuskaillessani miettimään, ettei se niin helppoa ole muillakaan kielillä. Jopa niin, että esimerkkinä ottamalleni aspektille ei ole ruotsin kieliopissa oikein vastaavuutta, vaan sama asia toteutetaan luovasti jotenkin muuten. Periaatteessahan tämä jopa lisää kielen rikkautta.

Mutta hehkutusta ruotsin asemasta porttina muihin kieliin olen enemmän ja enemmän eri mieltä. Se on samantapainen kuin englanti, kielioppinsa puolesta vähän käsiteköyhempi.

Ruotsin opetuksesta sen verran, että ainakin minun mielestäni peruskoulussa päästiin aika pitkälle. Meillä oli hyvä opettaja ja minulla laaja ruotsi tokkarissa 10. Pakkoruotsipettymykseni kiteytyy sitten seuraaville kouluasteille, joilla oli luokassa aina liian monta oppilasta, jotka eivät olleet aiemmin oppineet juuri mitään. Siksi ei päästy kovin paljon pidemmälle käytännössä kuin peruskoulussa. Suurin katastrofi oli virkamiesruotsi, jonka suoritin aikuisiällä yliopistossa pari vuotta sitten. Samalla kurssilla olleet, hiljattain kirjoittaneet, nuoret teekkarit eivät pystyneet käyttämään ruotsia juuri lainkaan. Se oli aivan kaamea farssi. Minulle itselleni ei tästä neljännestä/viimeisestä pakkorutsista jäänyt mitään käteen. Kaikki ruotsin kirjat pistin sitten jätekeräykseen.

Veijo Kekäläinen (nimimerkki)

Vaikkei tämä kieltenopiskelupalsta olekaan, niin tähän lukemiseen tuli vielä pari mietettä

han läste på boken (hän jatkoi kirjan lukemista)???
han läste ut boken (hän luki kirjan loppuun)???

Pointti minulla tässä on se, että kun opettelee ilmaisemaan samat asiat kuin vaikkapa suomen 14 sijamuodolla voi ilmaista, niin ruotsiakin joutuu opettelemaan aika paljon.

JohannesX (nimimerkki)

Pakko-kaksikielisyys ei ole hyvä juttu. Kaikki tietävät, ettei sille ole järkeviä perusteita. Pakkoruotsin tukijoilta saakin lukea ja kuulla mitä ihmeellisimpiä lilleri lalleri-tarinoita hienoista kokemuksista ulkomailta ja vain ja ainoastaan ruotsin kielen opiskelun ansioista. Minulla on myös paljon hyviä kokemuksia ja vain sen ansioista etten viitsinyt opetella ruotsia perustasoa pitemmälle, mutta opettelin englannin todella hyvin.

Mielestäni Suomessa riittää kun osaa toista kotimaista, suomea tai ruotsia, sekä englantia. Kommunikaatio sujuu. Rahaa ja motivaatiota säästyy. Keksimällä keksittyjen selitysten aika on ohi. Seuraava askel on muuttaa lakeja siten, että virkamiesruotsin poistaminen ja pakkoruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi ruotsiksi tehdään mahdolliseksi.

Kysymys kuuluukin: mikä taho ja puolue sen tekee?

kilohauli (nimimerkki)

"Heips kilohauli, siis mitä sie sanot. Jos sie opit yhen viehraan kielen, kyllä sie opit toisenki."

Kyllä opinkin mutta kovalla työllä, jonka joudun tekemään nyt aikuisiällä, jolloin uusien kielten oppiminen on muutenkin tahmeampaa ja työkiireet painavat aivan riittävästi päälle.

Rautalangasta:
Jos olisin aikoinaan saanut opiskella ruotsin sijasta saksaa, ei minun tarvitsisi käyttää nyt kallisarvoista, normaalisti perheen kesken vietettävää vapaa-aikaani saksan opiskeluun. Ruotsia en ole tarvinnut, saksaa olisin tarvinnut ja tiesin tämän jo yläaste-iässä.

Vieras (nimimerkki)

" opetelkaa uimaan " do I need to say more...

jokuvaan, (nimimerkki)

Kirjoituksesta löytyy monta klassista juttua:

-pakkoruotsin ainoa ongelma on menetelmissä ei tavoitteessa
-Kanada-kortti
-kulttuuriperintö
-porttiteoria
-ruotsin kieli = ovi ulkomaailmaan

Varsinkin jälkimmäinen on suosittu RKP-piireissä. Käännetään koko kouluopetuksellinen tilanne ylösalaisin. Muumiruotsista joka osaltaan rajoittaa rajusti kielten opiskelua, tuleekin jollain ihmeellisellä taikatempulla kielellinen globaali etu.

Onneksi Arja Alho edustaa kansallis-identiteetiltään katoavaa sodanjälkeistä sukupolvea. Nykynuoret uskaltavat olla itsenäinen ja kansainvälinen valtio ilman ruotsin kielen tukea ja turvaa.

Tähän sukupolvien väliseen muutokseen vaikuttaa tietysti myös melkoisesti muuttunut geopoliittinen tilanne. Esimerkiksi perustuslain kirjoittamisen aikoihin Suomella oli monia sotilaallisia uhkakuvia, kuten sota Ruotsia vastaan. Kylmänsodan aikoihin taas koettiin, ettei Suomi ole länsimainen valtio ilman etnisesti ruotsinkielisiä asukkaita.

Onneksi tänä päivänä Suomi voi päättää rauhassa itse omista asioistaan, demokraattisten prosessien kautta.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Euroopan unionissa Suomi ei tarvitse Ruotsia välittäjäksi enää yhtään mihinkään ilmansuuntaan. Suomensuomalainen Erkki Liikanen saattoi puhua ranskaa ja englantia Euroopan unionin komissiossa. Osin venäjänsuomalainen Putin puhuu paremmin kuin kielitaitoiseksi itsensä mainostanut Aleksander Stubb saksaa Merkelin kanssa. Merkel derkkuna puhuu venäjää, jota yksikään Mari Kiviniemen hallituksessa Paula Lehtomäkeä lukuunottamatta ei puhu.

Ruotsin aika oli vuoteen 1809 ja se meni 1995.

Vieras (nimimerkki)

Vain venäjäkortti puuttui.

Miksi maahanmuuttajien asemaa ei mainittu? Kaksikielisyys (suomi/ruotsi) syrjii heitä.

Ulkomainen pääoma ei virtaa maahan, kun viranomaiset eivät palvele enkuksi.

Lainsäädännön valmistelu hidastuu 3 kk käännöstyön vuoksi.

Jouko Heyno (nimimerkki)

Miksi nämä piilofasistit jatkuvasti valehtelevat? Eikö totuus olekaan hieno asia? Suomessa ei ole pakollista toisen kotimaisen opetusta siksi, että meillä olisi jotain "kulttuuriperintöä" Ruotsista vaan siksi, että suomen- ja ruotsinkieliset suomalaiset tulisivat tasaveroisina keskenään toimeen - SUOMESSA!

Jos kyseiset riidankylväjät ovat todella niin tyhmiä, etteivät koulussa ole opetettavaa ainetta joko seuranneet tai kaikesta huolimatta oppineet, lie ongelma heissä, ei pakollisen toisen kotimaisen (suomen) opettamisessa suomalaisille ruotsinkielisille. Onko Alho sitä mieltä, että suomen kielen opetus kouluissa pitäisi lopettaa, koska lapset jo pääosin suomea osaavat. Säästöt olisivat ainakin mahtavat. Vähäksi aikaa.

lukija (nimimerkki)

No sittenhän meidän pitäisi opetella myös somaliaa ja venäjää. Muuten esittämäsi tasavertasuus ei tapahdu.

Göran (nimimerkki)

Opetellaan vaikka venäjää, mikäs siinä. Parempi sekin kuin olla opiskelematta mitään. Niinhän siinä käy jollei ole ns. "pakko-opiskelua."

lukija (nimimerkki)

Kaiken opetteluun ei kuitenkaan ihmisen kapasiteetti riitä. Johonkin täytyy vetää raja. On ihmisiä, jotka oppivat kieliä helpommin mutta minun kaltaiselle kielten opiskelu on tervan juontia. Matematiikkaa osaan paremmin.

Miksi ruotsilla täytyy olla erityisasema verrattuna muihin vähemistö kieliin?

Jouko heyno (nimimerkki)

Jos todella olet sitä mieltä, että maahanmuuttajat ja kantaväestö pitää olla samassa asemassa, olemme ratkaisemattomasti eri mieltä. Ruotsinkieltä Suomen alueella on puhuttu jo ennen, kuin Suomea oli olemassakaan - elle sitten Suomi tarkoita sitä varsinaista Suomea, Varsinais-Suomea.

kilohauli (nimimerkki)

"Opetellaan vaikka venäjää, mikäs siinä. Parempi sekin kuin olla opiskelematta mitään."

Pakkoruotsi pitäisi vaihtaa pakolliseen vapaavalintaiseen vieraaseen kieleen, jolloin suomalaisten kielitaito monipuolistuisi.

Jouko Heyno (nimimerkki)

Höpöhöpö. Kouluissa ei ole oppiainetta "pakkoruotsi". On vain pakollinen toinen kotimainen. Mitä järkeä onkaan opettaa tuntitolkulla suomea, äidinkieltä, suomenkielisille lapsille? Eikö olisi järkevämpää pistää nekin tunnit urheiluun tai johonkin muuhun älyllisesti kehittävään ;-)

kilohauli (nimimerkki)

"Höpöhöpö."
Voimmehan me pitää hevonpaskabingon.

"Kouluissa ei ole oppiainetta "pakkoruotsi"."
Ruotsin kieli on pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.

"On vain pakollinen toinen kotimainen."
Todellakin. Koulun köksvenskalla ei Ruotsissa pitkälle pötkitä. Jak heetter kilohauli...

"Mitä järkeä onkaan opettaa tuntitolkulla suomea, äidinkieltä, suomenkielisille lapsille?"
Et ole ilmeisesti sattunut huomaamaan suomenkielisten lasten kirjallisen ilmaisutaidon nykytasoa. Yhdys sanat tuppaavat unohtumaan, muista ongelmista puhumattakaan.

"Eikö olisi järkevämpää pistää nekin tunnit urheiluun tai johonkin muuhun älyllisesti kehittävään ;-)"
Hyvin näyttää trooliin tarttuvan.

huusianna (nimimerkki)

Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.

Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä. Pakkoruotsittajien toivoisin opiskelevan sitkeämmin matematiikkaa. Loogisesta ajattelukyvystä on hyötyä pakkoruotsikeskustelussakin ja sitä toivoisin enemmän pakkoruotsittajille.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Mikähän on Arja Alhon arvosana lukion pitkässä matematiikassa ja ylioppilaskirjoituksissa?

Politiikassa on paljon suhteellisuudentajuttomia ihmisiä, jotka eivät kykene ekstrapoloimaan aatteidensa seurauksia edes lineaarisesti, saati budjetoimaan ideoitaan: siksi ne jätetään usein vastustajien maksettaviksi, kuten nyt Lintilän komitean idea pakko-Yleisradiosta, joka oli selvästi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastainen: puolisosta, kirkosta ja armeijastakin saa erota ilmoittautumalla siivilipalvelushenkilöksi, mutta Yleisradiosta olisi tullut pakollista niillekin, joiden mielestä televisio on Ilmestyskirjan peto, jonka kuva puhuu. Näin ollen Lintilän pakko-Yleisradio olisi ollut myös uskonnonvapauden vastainen, koska sillä olisi pakotettu televisiosta kieltäytyjät palvelemaan Saatanaa.

Minusta yksi poliitikon tärkeä ominaisuus on ymmärtää muutosta. Tämän vuoksi poliitikon pitäisi osata integroida yksinkertaisia funktioita. Muutoinhan poliitikko ei edes ymmärrä, mikä ero energiapolitiikassa on valovirralla ja voimavirralla.

niinpä (nimimerkki)

"Rautalangasta:
Jos olisin aikoinaan saanut opiskella ruotsin sijasta saksaa, ei minun tarvitsisi käyttää nyt kallisarvoista, normaalisti perheen kesken vietettävää vapaa-aikaani saksan opiskeluun. Ruotsia en ole tarvinnut, saksaa olisin tarvinnut ja tiesin tämän jo yläaste-iässä."

minä taas opiskelin sekä saksaa että ruotsia. Saksaa en ole ikinä tarvinnut.Ruotsia olen tarvionnut työssäni ja saksaan käytetty aika oli pois luonnillisesti ruotsin oppimisesta.

niin, koulussa on oikeasti hyvin vaikea tietää, mitä aikuisena tulee tarvitsemaan 5-10 vuoden kuluttua.

Göran (nimimerkki)

Näin se on. Eikä siitä saksan opiskelusta ole todennäköisesti mitään haittaakaan ollut vaikka jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut opetella vain ruotsia.

kilohauli (nimimerkki)

"minä taas opiskelin sekä saksaa että ruotsia. Saksaa en ole ikinä tarvinnut.Ruotsia olen tarvionnut työssäni ja saksaan käytetty aika oli pois luonnillisesti ruotsin oppimisesta."

Eikö kummankin ongelma olisi hävinnyt yhdellä pakollisella vapaavalintaisella kielellä pakkoruotsin sijaan. Vapaaehtoinen saksa oli oma valintasi.

"niin, koulussa on oikeasti hyvin vaikea tietää, mitä aikuisena tulee tarvitsemaan 5-10 vuoden kuluttua."

Näinhän se on, mutta kielitaitovaatimuksistaan epävarma & viisas toimii järkevästi ja valitsee mahdollisimman mielekkään ja yleiskäyttöisen maailmankielen englannin lisäksi. Jollekin se voi olla ruotsi (kääpiökieli), toiselle vaikka ranska tai kiina. Mikä ihme tässä mättää?

Maailmanturisti (nimimerkki)

"Keskustelulla pakkoruotsista on selvä yhteys eristymisen valtavirtaiseen ajattelutapaan, joka purskahtaa ulos maahanmuuttokeskusteluna, EU-kriittisyytenä, moraalisena ahdasmielisyytenä tai ylipäätään outouden pelkona."

Siis miten kuvastaa outouden pelkoa, ahdasmielisyyttä tai EU-kriittisyyttä se, että ihminen opiskella ruotsin sijasta espanjaa, ranskaa, saksaa tai venäjää (kiinasta puhumattakaan). Minä tekisin tästä halukkuudesta täysin päinvastaisen johtopäätöksen kuin mihin Arja on päätynyt. Haluamme integroitua Euroopan (sekä maailman) kovaan ytimeen, emmekä jäädä sen porstuassa olevaan Ruotsiin.

"...mikään elämänalue ei ole enää puhtaasti oma ja kansallinen, vaan yhteinen ja kansainvälinen."

Nimenomaan näin. Ja tästä syystä ei tule enää pakottaa väkeä lukemaan suomenruotsia, joka on puhtaasti oma ja kansallinen kieli, vaan sen sijaan on syytä lukea kansainvälisempiä kieliä.

huusianna (nimimerkki)

Kerrot näin: "Pakkoruotsiin voisi liittää myös joitain perusasioita muista pohjoismaisista kielistä. Olennaista kuitenkin olisi, että samalla opetukseen liittyisi yhteisen historiamme, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän tuntemusta.

Nyt en puhu tieto- ja taitoaineiden vastakkainasettelusta. Pakkovenäjän kurssin voisi suorittaa aivan hyvin vaikka kotitalouden tai musiikin tunneilla. Samalla kun koululaiset kokkaisivat venäläisiä herkkuruokia, he voisivat myös oppia tavanomaisia kielen fraaseja. Tai kun musiikin opiskelijat tutustuvat vaikkapa oopperamusiikin klassikoihin kuten Boris Godunov, kyriiliset kirjaimet tulisivat tutuiksi."

Ajattelet että koululaiset oppisivat kyrilliset kirjaimet tuosta noin vain kokkauksen yhteydessä tai he voisivat opiskella ylimääräistä perusasiaaa pohjoismaista ym. historiaa kaiken lisäksi. Olen aivan varma että opettajakkuntamme on asiantuntevaa ja ovat varmasti miettineet näitä asioita enemmän kuin sinä Arja. Kuinka sinä luulet voivasi tuoda asiaan mitään oikeasti uutta tai ainakaan järkevää? Sinä olet pelkkä idealisti mielipiteinesi kun luulet osaavasi neuvoa asintuntijoita tehtävässään.

Mieleipiteesi on halapa koska et paljasta että olet laitanut lapsesi ruotsinkieliseen kouluun.

Nihilisti (nimimerkki)

Heh,

Hyvin sanottu. Latinaksi on kirjoitettu monta hyvää teosta samoin muinaiskreikaksi, miksi emme opiskele näitä kielien "äitejä" pakollisena, että voimme ymmärtää näitä tekstejä ja sitten on helppoa oppia muita kieliä kun osaa näitä kuolleita kieliä.
Suomi on kuoleva kieli ja sitä on myös ruotsikin.

Arja Alhon kirjoitus oli vähän samaa luokkaa kun jos pitäisi maalata seinä sillä värillä millä haluaa (joku valitsee hinnan mukaan, toinen värin ja kolmas sen kestävyyden), mutta Arja haluaisi pakottaa kaikki maalaamaan seinä edelleen kellertäväksi, koska se on niin IHKU väri.

Anni Loren

Olen opiskellut pääaineenani latinaa.Se on oikeasti vaikea kieli ja ruotsin opiskelu on siihen nähden lasten leikkiä. Että miettikäähän vähän ruotsin vastustajat mihin asti olette valmiita ruotsivastaisuudessanne menemään:)

Veikko Penttinen

Arja-alhot ja paavolipposet kuuluvat siihen porukkaan siv... eiku koulutettuja, jotka haluavat aina vaan kielen avulla erottautua kouluttamattomista.
Eihän tästä kauan ole kun jokaisen koulutetun suomalaisen piti ruotsintaa nimensä päästäkseen urallaan eteenpäin. Kukkosista tuli renqvistejä, koska Kukkosen nimellä ei nyt vain sopinut olla kirkkoherrana.
Moni Antti Antinpoika sai kolmikymmenvuotisodassa ruotsalaisen nimen, heti kun pääsi upseeriksi. Ei Antit voineet olla upseereja.

Oikeasti sivistyneet ja fiksut suomalaiset suomensivat sitten nimensä aikoinaan, vähän kuin Amerikan mustat Cassius Clayn aikoina. Siinä porukassa taisi olla sitten, se Suomenmielinen ja vähäinen sivistyneistö.

Nyt nämä pakkoruotsinsa opsikelleet ensimmäisen polven akateemiset meuhkaavat eniten pakoruotsin puolesta. Arja-alhot, paavolipposet ja muut pakkoruotsin kannattajat kuuluvat synnynnäisiin rähmälläänolijoihin. He ovatkin lähempänä slaavilaista luonnetta, joille nöyristely on aina sopinut kuin kaalisoppa kattilaan.

Että tälläinen historia meillä suomalaisella.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Vastaavasti 1930-luvulla oltiin kansallisia, kansanvaltaisia ja isänmaallisia, kun luovuttiin ruotsalaisista nimistä ja suomennettiin niitä enemmän tai vähemmän kohdalleen.

No vielä myöhemminkin Moilasesta saattoi tulla Herzberg tai Mielosesta af Grann. Mitä olisi Arja Alho ruotsiksi?

Ruotsin maalla on jotain vikaa. Siellä piispa(tar)kin rupeaa riehumaan päivän politiikassa kuin olisi paholaisen riivaama. Onkohan hän oikea piispa vai paholaisen olkinukeksi lähettämä valepiispa?

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/103057-ruotsidemo...

Minusta Ruotsi germaanisuudessaan saksalaistuu ja kohta sananvapaudesta saa vankeutta kuin Seppo Lehto Turun lääninvankilassa tai Saksassa tai Itävallassa.

Jko Ko

Kahta asiaa haluaisin kommentoida

1)

"Eija-Riitta Korhola pitää naurettavana, että hän puhuisi hississä ruotsalaisen kollegansa kanssa ruotsia. Tämä siitä huolimatta, että hän osaa ruotsia. Minusta se olisi oikein luontevaa. Pidän hyvänä, että osaa vieraita kieliä sen verran, että voi olla ystävällinen toisille ihmisille. Olen myös aina ollut tavattoman ilahtunut kun muunmaalaiset ovat puhuneet kanssani suomea. Silti vaihdamme yhteiseen kieleen siinä vaiheessa kun pitää mennä keskusteluaiheessa syvemmälle ja yksityiskohtiin."

Eli sitä varten että Heijsaan ja keskustelen säästä kanssapohjoismaalaisen kanssa, olen opiskellut 3+3 vuotta Ruotsia? Voin sanoa että 2kk oleskelu maassa riittää, jos haluat saavuttaa vastaavan kielitaidon ja halua oppia löytyy. En usko että suurelle osalle se kielten opiskelu sinänsään on tuskallista, vaan se työmäärä, joka on heitetty hukkaan. Historiaa opiskellaan historian tunneilla ei kieliluokassa.

2)

"Kanadassa esimerkiksi oppilaat opiskelevat tietenkin englantia mutta myös ranskaa. Englanti ja ranska kulkevat käsi kädessä niin politiikassa kuin mediassa, vaikka englanti on ylivoimaisen hallitseva. Katukuvassa ranskankielisiin ei juuri törmää mutta sitä vastoin italiaa kuulee kuten venäjää, kiinaa tai hindiä. Silti he eivät tietämäni mukaan valita, että heidän on opiskeltava myös ranskaa ja että valtiollisissa tehtävissä on osattava valtion virallisia asioimiskieliä."

Vaikka nuoremmat eivät saisi nokitella niin ehdottaisin kuitenkin lukemaan edes vähän Wikipediaa. Kanadassa on umpiranskalainen Quebecin provinssi, joka meinasi jo kertaalleen itsenäistyä koska eivät tunne olevansa kulttuurisesti riittävän samankaltaisia Anglokanadalaisten kanssa. Quebec on Kanadan oma Ahvenanmaa, siellä näkee korkeintaan suomalaistyyliin kahdella kielellä kylttejä riippuen kuinka "ytimessä" ollaan metropoleja. Ero Ahvenanmaahan on se että Quebecissa asuu merkittävä määrä Kanadalaisia että sillä on kaupallista, tieteellistä ja yhteiskunnallista merkitystä (Montreal , Quebec ym. kaupungit).

Omien kokemusten perusteella kielitaito vaihtelee alueittain varsin radikaalisti, Quebecissä ei osata juuri lainkaan englantia, Montrealissa 50-50 ja Naapuriprovinssissa asia on sitten jo aivan toisin. Quebecin provinssi on 80% ranskankielinen (7.8% englanti), viereinen Ontarion provinssi on virallisesti englanninkielinen, mutta tarjoaa palveluita ranskaksi koska siellä on mm. pääkaupnki Ottawa ja Kanadan hallinnollinen keskus. Ottawassa luvut ovat ~70%E / 27%R. Länsirannikolla Vancouverissa ranskaa puhuvia on 1.4% ja virallinen kieli on vain englanti.

En oikein näe tässä hyvää argumentointia pakkoruotsin puolesta. Päin vastoin. Kanadan Läntisissä provinsseissa on enemmän kiinan, intian(punjabi) ja saksan puhujia kuin ranskan kielisiä, heillä ei ole pakkoranskaa. Tästä voisi vetää asiapitoisen aasinsillan tuonne Suomen itärajalle jos valaiteemoja ja argumentteja etsii. Kanadassa Suomen kaltainen demografia on vain länsirannikolla, muualla täysin erilainen. Virallinen kieli muuttuu sen mukaan onko tarvetta, En-Ra kielipari kattaa laskutavasta riippuen maailmanlaajuisesti 700-1800 miljoonaa ihmistä, molemmat ovat NATO ja EU maiden virallisia hallintointikieliä. Su-Ru noin 16 miljoonaa.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Arja:

"Keskustelulla pakkoruotsista on selvä yhteys eristymisen valtavirtaiseen ajattelutapaan, joka purskahtaa ulos maahanmuuttokeskusteluna, EU-kriittisyytenä, moraalisena ahdasmielisyytenä tai ylipäätään outouden pelkona"

Selitätkö vielä, miten vapaaehtoista kielivalintaa kannattavat ovat ahdasmielisempiä kuin ne, jotka haluavat pakottaa jokaisen suomalaisen opettelamaan ruotsia muiden kielten kustannuksella?

Julle (nimimerkki)

Muutama asia aina pistää ärsyttämään, kun perustellaan ruotsin pakillisuutta.

Ensinnäkin ihmetyttää ruotsin mainostaminen jonain ihmekielenä, jonka avulla opitaan muita kieliä. Jos näin olisi, niin miksei sitten Ranskassa tai vaikkapa Kreikassa opiskella ruotsia, kun sen avulla opittaisiin muitakin kieliä?

Toisekseen se, että Kanadassa opiskellaan ranksaa ja Sveitsissä saksaa tai ranskaa pakollisina aineina ei ole hyvä peruste sille, että Suomessa opiskeltaisiin ruotsia. Ranska ja saksa ovat kieliä, joita puhuu äidinkielenään satoja miljoonia ihmisiä. Varsinkin ranskaa osataan laajasti Euroopassa ja osissa Afrikkaa. Ruotsia puhutaan Ruotsissa ja muutamilla alueilla Suomessa.

Kolmanneksi ihmetyttää se, että tulevaisuuteen tähtäävää opiskelua perustellaan historialla ja menneisyydellä. On totta, että ruotsin kielellä on merkittävä osa maamme historiassa, mutta onko se, että menneiden aikojen mahtimiehet ovat puhuneet ruotsia äidinkielenään, peruste nykypäivän pakkoruostille? Ei mielstäni. Eihän meillä opetella koulussa lypsämään tai puimaan viljaa, vaikka nämä epäilemättä ovat olleet satoja vuosia tärkeitä kansalaistaitoja.

Viimeisenä ihmetyttää pakkoruotsin perustelu sillä, että se on osa pohjoismaista kulttuuria. Voi ollakin, mutta sittenhän suurin osa suomalaisista ei ole pohjoismaalaisia. Isäni tai äitini suvuissa ei olle konsanaan puhuttu ruotsia äidinkielenä, joten tuo kieli ei kuulu millään tapaa kulttuuriini tai arkipäivääni. Jos ruotsin osaaminen on edellytys pohjoismaalaisuudelle, niin eikö silloin olisi parempi julistautua eurooppalaiseksi maaksi, jossa ihmisillä on vapaus valita kielensä ja kulttuurinsa?

Anita Koivu (nimimerkki)

Eikö öperuskoulun pidä antaa perusvalmiudet varsinkin äidinkielessä (suomessa TAI ruotsissa jne.)sekä matematiikassa ( johon myös sisältyy tietotekniikan käytön opetus). Vain nämä kaksi ainetta ovat välttämättömät siivojasta professoriinn. Kaikki muu on valintaa koskien kasvavan kehittymistä tasapainoiseksi aikuiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Yhteiskunta kehittyy ja niin myös opetussuunnitelmien tulee muuttua tarpeen mukaan.
Ikävä kyllä tässä koko pakkoruotsissa, draamaopetuksessa jne ei voi välttyä epäilyltä rahavirroista ja niihin liittyvistä kytköksistä. Onkohan nuorisosäätiön tyyppiset jutut vain jäävuoren huippu?

sauli (nimimerkki)

Lyhyesti:
Tarvitsemme kielitaitoa, mahdollisimman hyvää sellaista. Suomesta lähtee työpaikat kovaa vauhtia ja emme tiedä mitä seuraavat 10 vuotta tuovat tullessaan.
Pohjoismaiset työmarkkinat ovat hyvä pitää mahdollisuuksien rajoissa.

Ruotsin tuntimäärä on naurettavan pieni kouluissamme. Pitäkäämme edes tämä etu!
Tarvitsemme kaikkien naapurimaittemme kielten osaajia koko maassa.

Kielitaitoa on arvostettava riittävästi ja tarpeeksi korkealle.
Jos lähdetään lintsaamaan niin lintsaajia kyllä riittää!

Siis kielitunteja lisää. Mitä sitten pois??
Uskonto voitaisiin aivan hyvin jättää kirkon omaksi huoleksi ja käyttää vähäiset tunnit todelliseen tarpeeseen!!

Siis RUOTSIA JA HALUTESSA MYÖS LISÄKSI VENÄJÄÄ MITÄÄN POISTAMATTA!

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Tarvitsemme kielitaitoa, mahdollisimman hyvää sellaista. Suomesta lähtee työpaikat kovaa vauhtia ja emme tiedä mitä seuraavat 10 vuotta tuovat tullessaan. Pohjoismaiset työmarkkinat ovat hyvä pitää mahdollisuuksien rajoissa."

Kun lähtee Nokian perässä Kiinaan kuliksi, on hyvä osata putonguaa.

huusianna (nimimerkki)

Kerrot Arja näin: "Rakastan ruotsin puhumista ja pidän haasteena ymmärtää tanskaa, puhun aina saksaa kun siihen tarjoutuu mahdollisuus, kyökkiespanjalla olen pärjännyt oikein hyvin Latinalaisessa Amerikassa... Ruotsin kielestä on ollut todella minulle hyötyä sillä sen kautta olen päässyt kiinni saksaan ja moniin sellaisiin kieliin, joita en edes osaa."

Minä taasen vihaan ruotsia vaikka osaan sitä. Sinun ihan turha tulla puhmaan omista kokemuksista tälle palstalle. Meillä on jokaisella omia kokemuksia eikä niitä kannata täällä jauhaa. Yritä aikuistua ja keskustele asioista teoreettisella tasolla.

Kiviniemi joutui vuodeksi vaihto-oppilaaski Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

Alhoa aikoinaan äänestänyt (nimimerkki)

Voi Arja, Arja! Äänestin sinua aikoinani vuodesta 1980 alkaen. Nyt en enää ikipäivinä äänestäisi. Etkö tajua, että Paavo Lipponen on takapiruna SDP:n pakkoruotsi-sidoksissa? Lipposta sinä moitit pamfletissasi Kovan tuulen varoitus, mutta Lipposen liekanuorassa olet edelleen.

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi." - No voi pyhä yksinkertaisuus! Sveitsissä näitä kieliä on neljä: saksa, ranska, italia sekä retoromania. Kaikkien sveitsiläisten pitää siis osata vähintään kolmea ensin mainittua? Vaan eipä olekaan Sveississä näitä Lipposia.

Jouni (nimimerkki)

"Ruotsia opiskellaan kouluissamme siksi, että Suomen historiaan ja kulttuuriperintöön liittyy olennaisesti ruotsinkieli. Kirjallisuudessamme esimerkiksi suomenkieli ja ruotsinkieli lomittuvat ja risteävät. Suomalaiseen kirjallisuuden klassikoihin kuuluvat niin Aleksis Kivi tai Tove Jansson. Ruotsia opiskellaan siksi, että suomalaisista osa puhuu äidinkielenään ruotsia ja että meillä on tästä syystä kaksi virallista kieltä. Ei tämä ole mitenkään tavatonta."

Nämä eivät ole hyviä perusteluja turhan kielen opiskelupakkoon.Ihan oikeasti Arja, koita nyt ajatella ihan itse.
Jos ruotsinkielen taitoa NIIN kovasti joku tarvitsee niin hän edelleen sen valitsee, kun siirrymme omavalintaiseen kielenopiskeluun. Ja muutos tapahtuu ihan kohta, ensi vaalit sen näyttävät. Nämä SDP:n pakkoruotsituskannanotot vauhdittavat kehitysta, ja se on hyvä juttu.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Ihan oikeasti Arja, koita nyt ajatella ihan itse."

Sosialidemokratia on ajattelun vaihtoehto.

- tuntematon keskustanuori -

niinpä (nimimerkki)

"Näin se on. Eikä siitä saksan opiskelusta ole todennäköisesti mitään haittaakaan ollut vaikka jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut opetella vain ruotsia."

Ei haittaa, mutta kun osa ihmisistä näkee kaiken vain hyödyn näkökulmasta. Enempi harmittaa, että kun oli valittava saksa tai venäjä lyhyenä kielenä, niin valitsin saksan. Venäjää olisi ihan mukava osata. ja sen osaamisesta olisi voinut olla sitä hyötyäkin työelämässä.

Sinänsä olen ihan tyytyväinen luettuani koulussa monia pakollisiksi katsottavia aineita. Hyötymättä niistä myöhemmin juuri mitään. Mutta tiedän paljon enemmän niiden ansiosta. Ehkä se on sitten se hyöty, SE TIETÄMINEN.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Nyt Arja on kapsahtanut aidanseipääseen, kun vertaa Suomen kielipolitiikkaa Kanadaan.
Suomessa maan pääkieltä suomea puhuu 91 % väestöstä, Kanadassa englanti on 67 % äidinkieli. Suomen toinen "kansalliskieli" on ruotsi, jonka kielisiksi on rekisteröitynyt 5 % (joista melkoinen osa ei edes osaa ruotsia). Muiden kielten puhujia Kanadassa on 11 %, Suomessa 4 %.

Ranska on edelleen yksi niin sanotuista maailmankielistä (entinen lingua franca), ruotsi on samantapainen pieni paikalliskieli kuin suomikin. Kanadan väestöstä 18 % osaa sekä englantia että ranskaa, 82 % jompaa kumpaa, ei molempia.
Kanada on liittovaltio ja osavaltiot eroavat kielipolitiikaltaam. Peräti 85 % ranskankielisistä asuu Quebecissa ja loput parissa muussa osavaltiossa. Että sellainen tapaus.

Vanhana puoluepoliitikkona Arja toki osaa hämäysretoriikan, mutta pitkässä juoksussa siitä jää usein kiinni ja totuus pulpahtaa pintaan. Tässä kieliasiassa minun roolini on totuuden torvi - kaivan tiedon esiin vaikka kiven silmästä.

Arja sanoo; " Pidän hyvänä, että osaa vieraita kieliä sen verran, että voi olla ystävällinen toisille ihmisille." Minä taas osaan pitää ihmisiä hyvänä osaamatta sanaakaan toisen kieltä, jos se sattuu olemaan jokin muu kuin suomi, englanti, ruotsi, saksa, ranska, japani tai arabia. Kyrilliset aakkoset pystyn sentään vääntämään. Ystävällisyys ei todellakaan ole kiinni yhteisestä kielestä, mutta tietenkin se helpottaa kommunkointia, joka voi olla joskus kaikkea muuta kuin ystävällistä. Nämä pakkoruotsittajien argumentit eivät todellakaan kestä tervettä talanpoikaisjärkeä. Niin se vain on.

Sen ovat vihdoin havainneet myös vanhat tiedotusvälineet ja pakkoruotsi sekä ruotsin kielen perustuslaillinen asema ovat nyt puheen aiheena päivittäin. Erityisen hauska on tämän päiväisen Hesarin puolen sivun kirjoitus monimielisellä otsikolla "Yhä vähemmän ruotsin ymmärtäjiä".

Nyt vain on niin, että Suomen kielipoliittisessa historiassa on mullistava käänne - Suomesta tulee aito Pohjoismaa, johon kuuluu virallinen yksikielisyys. Kieliopintoihin kuuluu jatkossa äidinkielen lisäksi kaksi muuta valinnaista kieltä. Joku varmaan haluaa opetella ruotsin, eikä siitä pahaa sanaa sen jälkeen kun ruotsin kieleen perustuvat kiintiöt ja muut etu- ja erioikeudet on purettu.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Vanhana puoluepoliitikkona Arja toki osaa hämäysretoriikan, mutta pitkässä juoksussa siitä jää usein kiinni ja totuus pulpahtaa pintaan."

Ei osaa enää 2010-luvun vaatimusten mukaan. Alhon strategia perustuu nordenstrengiläis-hemanuslaiseen aikaan, jossa ratkaisevaa oli vaatia ja saada vastineoikeus väärämieliseen kirjoitukseen päätoimittajan luvalla. Tähän perustuu myös sananvapauden tuomiokapituli, julkisen sanan neuvosto, jonka tarkoituksena on säännellä painokanteilta kaksisuuntaista sananvapautta.

Alhon melko halpa 60-lukulainen metodi perustuu siihen, että jokaisella poliittisella uskontokunnalla oli oma päätoimittaja.

Onglemana on se, että kun kaikenlaisilla haasteheikeillä on englannin kielen taito niin Kanadan tilanne voidaan kaivaa esille 15 minuutissa, jolloin vedätys paljastuu melko tökeröksi.

Alho ei ole menetelmiensä suhteen tältä vuosituhannelta ja tervaajauimamaisteri Jungnerkin kohta tervataan. Hänhän on jo ennakkoon ilmoittanut harkitsevansa tekevänsä "tokoit".

Tapio Haltia (nimimerkki)

"Suomen toinen "kansalliskieli" on ruotsi, jonka kielisiksi on rekisteröitynyt 5 % (joista melkoinen osa ei edes osaa ruotsia)."

Mitä tarkoitat tällä ja miten perustelet näkemksesi?

Tapio Haltia (nimimerkki)

korjaus: näkemyksesi

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Tarkoita sitä, että monet täysin suomenkieliset rekisteröityvät ruotsinkielisiksi, jotta saavat lapsensa nauttimaan ruotsinkieliselle säädetyistä etu- ja erioikeuksista. Perheissä, joissa toinen puoliso on suomenruotsalainen in sääntö, että ruotsia osaamaton puoliso on rekisteröitynyt ruotsinkieliseksi.
Edelleen pääkapunkiseudulla on lukuisa määrä suomenruotsalaisia, joiden suomi no jo vahvempi kieli, mutta rekisterissä totta kai ovat ruotsinkielisiä.
Suomessa onkin syytä pikaisesti siirtyä Ruotsin käytäbtöön, jossa kansalaisia ei laisinkaan rekisteröidä kielen mukaan - kaikki Ruotsin kansalaiset ovat ruotsalaisia! Suomessahan on "suomalaisia" ja "suomenmaalaisia" sekä veilä erikseen "suomenruotsalaisia".

huusianna (nimimerkki)

Arja kerrot näin: "Ruotsia opiskellaan kouluissamme siksi, että Suomen historiaan ja kulttuuriperintöön liittyy olennaisesti ruotsinkieli. Kirjallisuudessamme esimerkiksi suomenkieli ja ruotsinkieli lomittuvat ja risteävät. Suomalaiseen kirjallisuuden klassikoihin kuuluvat niin Aleksis Kivi tai Tove Jansson. Ruotsia opiskellaan siksi, että suomalaisista osa puhuu äidinkielenään ruotsia ja että meillä on tästä syystä kaksi virallista kieltä. Ei tämä ole mitenkään tavatonta."

Suomalaiset eivät ole kaksikielisiä ja haluavat määritellä identiteettinsä itse. Suomalaiset ovat kyllästyneet oman identiteettinsä vähättelijöihin. Väitteet suomalaisen identiteetin kaksikielisyydestä vähättelevät suomalaista identieettiä. Suomalaiseen identiteettiin ei kuulu pakollinen ruotsi. Suomalaisuus on aivan oma kokonaisuus eikä se tarvitse ruotsia ollakseen kokonainen.

Miksi Ruotsissa ei opiskella suomea vaikka meillä on yhteinen historia jota hehkutat?

Pakkoruotsin poistuessa ruotsinkieli asettuu asemaan joka paljastaa sen olleen keinotekoinen kieli Suomessa. Mikäli ruotsin kieli olisi aidosti kuulunut tänne se säilyisi täällä eikä se kaipaisi minkäänlaisia suojatoimia. Ts. ruotsi säilyisi Suomessa ja sitä osattaisiinkin ilman lakeja sen pakottamiseksi koululaisille tai virkamiehille.

Jos Suomi on kaksikielinen niin miksi meillä on pakkoruotsi?? Jos olisimme kaksikielisiä me osaisimme ruotsia tai opiskelisimme sitä vapaaehtoisesti koska se kuuluisi mielestämme identiteettiimme. Näin ei nähtävästi asia kuitenkaan ole. Meistä kyllä yritetään tehdä kaksikielisiä ainakin paperilla.

Ruotsinkieli on ollut eliitin kieli eikä kansa ole sitä koskaan omaksunut ja siksi ruotsi ei ole juurtunut tänne jotta se säilyisi itsenäisesti. Puheet ruotsin kielen elinvoimaisuudesta ja rikkaudesta Suomessa paljastuvat valheellisiksi kaikista niistä ruikuituksista joissa valitetaan että ruotsin kielellä ei saa edes julkisia lailla määrättyjä palveluja.

Kielikeskustelu tarvitsee tarkennuksen.

Ei ole kaksikielisyyttä on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa sanotaan että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei missään käytetä sanaa "kaksi" puhuttaessa Suomen kansalliskielistä. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

Suomi ei ole kaksikielinen vaikka Suomessa on kaksi kieltä. Väitteet Suomen kaksikielisyydestä johtavat harhaan ja luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain rannikko on ruotsinkielinen ja koko muu maa (98%) on yksikielinen suomenkielinen.

huusianna (nimimerkki)

Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen. Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen. Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

huusianna (nimimerkki)

Arja sanot näin: " Katukuvassa ranskankielisiin ei juuri törmää mutta sitä vastoin italiaa kuulee kuten venäjää, kiinaa tai hindiä. Silti he eivät tietämäni mukaan valita, että heidän on opiskeltava myös ranskaa ja että valtiollisissa tehtävissä on osattava valtion virallisia asioimiskieliä."

Oletko varma etteivät valita? Et vain osaa ranskaa ymmärtääksesi heidän valitusta.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Otsikolla pakkoruotsi ja aidan seiväs halusin osoittaa, ettei ongelma ole pakkoruotsi, valinnaisruotsi tai ylipäätään pakollisten opiskeltavien aineiden määrä. Kyse on myös siitä miten aineita opetetaan, miten suhtaudutaan eri oppiaineisiin ja miten niitä osataan yhdistellä. Kiva, että jotkut huomasivat.

Kiva, että jotkut huomasivat, että opiskelemme ruotsia myös siksi, että ymmärtäisimme kulttuuriperintöämme ja siis maata, jossa elämme. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten suomalaisten vuorovaikutuksen tuloksena Suomi on nyt tällainen kun se on. Se tulee muuttumaan mutta yhä se on suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muunkielisten suomalaisten vuorovaikutuksen tulosta.

Perheeni kieliasiat näyttävät kiinnostavan. Uskon, että äitini olisi mielellään opiskellut aikanaan enemmän, jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista. Silloiseen perusopetukseen ei kuulunut minkään vieraan kielen opetus. Silti hän aina yhtä iloisena yrittää kommunikoida niin ruotsin- kuin saksankielisten kanssa. Hän on ylpeä, että kaikki hänen viisi lastansa ovat ylioppilaita.

Isäni valmistui ammattiin Sibelius-akatemiasta. Hän suoritti ruotsin kielen tutkinnon keski-ikäisenä kun aloitti kaksikielisessä seurakunnassa kanttori-urkurina. Tämä "pakko" ei häntä harmittanut lainkaan. Hän muuten opetti meille lapsille musiikin kielen, joka ei tunne mitään rajoja.

Omassa perheessäni lapseni ovat kaksikielisiä.He ovat käyneet kotipaikkakunnillaan ruotsinkielisen päiväkodin, peruskoulun ja lukion. En ole kuullut heidän koulutoveriensa valittavan pakkosuomen opiskelusta.

Kun ylioppilaskirjoituksissa ei tarvitse enää kirjoittaa toista kotimaista, pakkoruotsikeskustelu tuntuu olevan lähinnä aikuisten omien koulukokemusten värittämää keskustelua. Kun meistä useimmat joutuvat vaihtamaan alaa ja työtehtäviä, on vaikea sanoa mistä on hyötyä ja mistä ei. Yleensä mikään tieto tai taito ei ole hyödytöntä.

huusianna (nimimerkki)

Arja sanoo: "Yleensä mikään tieto tai taito ei ole hyödytöntä."

Aivan! Taas puhut asian vierestä. Toivotan sinut tervetuleeksi matematiikan kurssille.

Ei minkään taidon osaamisesta olekaan haittaa. Me kaikki haluaisimme olla superihmisiä ja ostata kaikki maailman taidot. Siksi lauseesi on naurettava, pelkä aivopieru.

Kyse on osaamisen sijasta opettelemisesta(opiskelemisesta). Lauseen kuluu olla, onko sinulle ollut haittaa ruotsin opiskelemisesta? Ei siis osaamisesta, kuten Arja virheelisesti haluaa asian esittää. Silloin on helppo vastata että on ollut haittaa, koska sen takia olen joutunut luopumaan oppimasta jostakin toisesta taidosta. Pakkoruotsista on suoranaista haittaa jos pakkoruotsi on vienyt jonkun tarpeellisemman kielen osaamisen taidon. Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!

Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia. Pakkoruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä. Pakkoruotsittajien toivoisin opiskelevan sitkeämmin matematiikkaa. Loogisesta ajattelukyvystä on hyötyä pakkoruotsikeskustelussakin ja sitä toivoisin enemmän pakkoruotsittajille.

vieras (nimimerkki)

Käytä sitten hyvä ihminen sitä logiikkaasi; myös edes pieni peruskurssi käytöstavoissa ei olisi pahitteeksi.

Ajattelusi lähtee ilmeisen matemaattisesta mallista, että ihmisen oppimiskapasiteetti olisi jollakin tavoin vakio ja rajattu; yhden asian oppiminen tekee toisen asian oppimisen mahdottomaksi. Aivan samalla tavalla voisi käsitellä rakasta matematiikkaasi; siihen käytetyn ajan ja kapasiteetin voisivat kieliin suuntautuneet käyttää teoriasi mukaan tehokkaammin kielten opiskeluun. Humppaa.

Teoriassasi on lisäksi toinenkin perusteellinen heikkous: en usko kenenkään koulu- tai lukioikäisen varmuudella pystyvän määrittämään omia osaamisen tarpeitaan loppuelämän ajaksi; sinulle se näin jälkikäteen tarkasteltuna taasen on ehkä helpompaa.

Mitä tulee väiteeseesi "Pakkoruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen" joudun turvautumaan lainaukseen "naurettava, pelkä aivopieru".

lukija (nimimerkki)

Kapasiteetista en tidä mutta se mikä on rajattu on aika. Toiset oppivat nopeammin kuin toiset.

Jouko Koskinen

"Uskon, että äitini olisi mielellään opiskellut aikanaan enemmän, jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista."
Minä puolestani TIEDÄN että olisin opiskellut jos se olisi ollut mahdollista" EN Ruotsia - Saksaa ja Venäjää lapsena tarvitsin.

Ray (nimimerkki)

Ruotsia kannattaa ilman muuta osata. Käytännössä jokaisen suomalaisen identiteetti on myös ruotsinkielisyydessä.

Kuinka ruotsinkielen opetus maassa järjestetään on osa laajempaa kysymystä. Kuinka turvataan perustuslakiinkin kirjattu ruotsinkielinen elämä Suomessa. Jos se onnistuu ilman pakkoruotsia kaikille niin siitä vaan. Mutta hiukan epäilen.

Kun katselee ymärilleen ja lukee aiheesta käytäviä keskusteluja, alkaa kaivata joillekin vanhaa kansakoulua, missä ei tarvinnut paljon muuta tehdä kuin oppia lukemaan ja laskemaan. Helmitaulu riitti mainiosti.

Olen ihmetellyt myös monien kovin suppeita näkemyksiä kielitaidon merkityksestä. Ihan kuin se liittyisi vain työntekoon ja asiointiin. Kielitaito on aina tapaa hahmottaa maailmaa ja näkökulmaa siihen. Kieli on ajattelua ja ihmisen identiteettiä.

Monet puhuvat pelkän englannin puolesta. Kyllä ulkomailla on hyvä lukea paikallisia lehtiä ja käydä ostoksilla, käydä kylässä tai teatterissa. Muuallakin kuin Lontoossa.

Olen ruotsinkielisyyden ja kielen turvaamisen lämmin kannattaja. Pakkoruotsi saattaa olla tarpeen.

Vieras (nimimerkki)

"Ruotsia kannattaa ilman muuta osata. Käytännössä jokaisen suomalaisen identiteetti on myös ruotsinkielisyydessä." -- En allekirjoita. En kumpaakaan lausetta. Et perustele, en löydä omassa elämässäni näihin mitään perusteluita.

"Olen ihmetellyt myös monien kovin suppeita näkemyksiä kielitaidon merkityksestä." -- En ymmärrä. Täällä on vain ihmetelty mitä ihmeellistä ruotsinkielessä on, että vain sillä olisi jotan merkitystä kielitaidon, kulttuurin, historian, identiteetin ja kansainvälisyyden suhteen. Eurooppalaisittainkin ruotsi on marginaalikieli.

"Kielitaito on aina tapaa hahmottaa maailmaa ja näkökulmaa siihen. Kieli on ajattelua ja ihmisen identiteettiä." -- Totta. Nimenomaan äidinkieli. Joillekin luonnostaan näitä on kaksi. Useimmille suomalaisille vain yksi. Luonnollisesti.

"Kyllä ulkomailla on hyvä lukea paikallisia lehtiä ja käydä ostoksilla, käydä kylässä tai teatterissa. Muuallakin kuin Lontoossa." -- Hieno kommentti. Ruotsinkielellä tämä onnistuu vain Ruotsissa. Saksalla onnistuu Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Pohjois-Italiassa. Ranskalla Ranskassa, Sveitsissä, Luxembourgissa, Belgiassa. Puhumattakaan muissa maanosissa kuin Euroopassa. Puhumattakaan esim. espanjankielestä. Miksi Ruotsi? Käsittämätöntä.

Jouni (nimimerkki)

"Omassa perheessäni lapseni ovat kaksikielisiä.He ovat käyneet kotipaikkakunnillaan ruotsinkielisen päiväkodin, peruskoulun ja lukion. En ole kuullut heidän koulutoveriensa valittavan pakkosuomen opiskelusta."
On hienoa ja lapsillesi hyödyllistä, että ovat päässeet ruotsinkieliseen päiväkotiin. Noin ihminen voi helposti omaksua uusia asioita, jopa toisen kielen. Ruotsinkielisten "pakkosuomen" opiskelukaan ei varmasti mene hukkaan, Suomessa kun asutaan kuitenkin.

"Kun ylioppilaskirjoituksissa ei tarvitse enää kirjoittaa toista kotimaista, pakkoruotsikeskustelu tuntuu olevan lähinnä aikuisten omien koulukokemusten värittämää keskustelua. Kun meistä useimmat joutuvat vaihtamaan alaa ja työtehtäviä, on vaikea sanoa mistä on hyötyä ja mistä ei. Yleensä mikään tieto tai taito ei ole hyödytöntä."
Kuitenkin on niin, että hyödyllisyydessä on asteita, toinen on toiselle hyödyllisempää kuin toiselle. Kuten keskustelusta huomaat, hyvin monelle ruotsin kielen taidosta ei ole ollut hyötyä, ja siksi he haluaisivat lastensa keskittyvän mielestään hyödylliempiin opintoihin. Koska kaikkea mailman tietoa ei vaan elämänsä aikana ehdi oppimaan.

Tarja Pollari

Ymmarran kylla nakemyksesi siita etta suuri osa tyoikaisia ei enaa pysy samassa ammatissa koko elamaansa kuten isamme ja heidan isansa tekivat.
Kerrot kuitenkin etta isasi opiskeli ruotsin kielta aikuisena kun siihen tuli tarve tyopaikan muuttumisen takia. Minka ihmeen takia haluat kieltaa minulta ja minun lapsiltani saman valinnan? Isasi oppi kielen kun sita tarvitsi. Isasi ei vaatinut 5 miljoonaa muuta suomalaista sita oppimaan. Myoskaan se seurakunta jossa isasi tyoskenteli ei kai vaatinut etta kaikkien on osattava kieli?

Minun lapseni kavivat koulun yhdysvalloissa. Molemmat puhuvat sujuvaa suomea. Sen lisaksi vanhempi opiskeli espanjaa ja ranskaa, ja nuorempi opiskeli espanjaa ja saksaa. En nahnyt mitaan syyta ruotsin opiskeluun, eika niin pienen maan kielen opiskeluun ole mahdollisuuttakaan taalla. Kansallinen identiteetti on molemmilla korkeampi kuin useimmilla suomessa asuvilla suomalaisilla. Ei ole ikina tullut tilannetta jossa ei oltaisi ylpeasti kerrottu mista olemme. Ruotsin kielella ei ole sen kanssa mitaan tekemista.

Vaitteeseesi siita etta kulttuurin ja sen ymmartamiseksi missa nyt ollaan ja miksi suomi on tana paivana semmoinen kuin se on....minka ihmeen takia niita asioita ei voi opiskella suomeksi? Luetaanhan me Ranskankin historiaa oppimatta sita kielta. Samoin muiden maiden. Eihan nyt kokonaista kielta tarvitse opetella historian opiskelua varten kun niita kirjoja saa suomeksikin. Yritan kovasti loytaa jotain johdonmukaisuutta vaitteestasi, mutta minun taytyy sanoa etta ei ole helppoa. Tuo vaite kuullostaa keksitylta. Kerro meille yksi ihan oikea syy miksi suomalaisten tulisi oppia kieli jota puhuu vain muutama miljoona ihmista maailmassa? Eiko olisi parempi kayttaa ne veromarkat ja antaa lapsillemme vaihtoehtoja?

Tarja Pollari

Ja huomaa, etta suurin ero meidan mielipiteissamme ei koske sita etteiko kielten oppiminen olisi tarkeaa. Meidan mielipide-eromme koskee sita etta minulla ei ole mitaan sita vastaan etta sinun lapsesi ja lapsenlapsesi oppivat ruotsia jos niin haluavat, kun sinun mielipiteesi painvastoin on etta jotenkin sinulla ja muilla ruotsinkielen kannattajilla on oikeus tehda nama paatokset minun, minun lasteni, ja heidan lastensa puolesta. Ei ole. Mikali Suomessa jarjestettaisiin aanestys asiasta talla viikolla, yksi asia on varma: pakkoruotsi loppuisi siihen. Minka ihmeen takia siella annetaan pienen ryhman maarata koko kansaa? Mita demokratiaa se on?

monta kieltä osaava (nimimerkki)

"...ettei ongelma ole pakkoruotsi, valinnaisruotsi tai ylipäätään pakollisten opiskeltavien aineiden määrä. Kyse on myös siitä miten aineita opetetaan, miten suhtaudutaan eri oppiaineisiin ja miten niitä osataan yhdistellä."

Olen samaa mieltä, ettei ongelma ole ruotsin kielen opiskelu ja osaaminen, vaan kyse on paljolti siitä, miten sitä opetetaan. Mutta iso ongelma on myös suhtautuminen/asennoituminen ruotsin kieleen. Miksi suomenruotsalaiset eivät ryhdy tekemään mitään tämän ongelman korjaamiseksi, vaan pitäytyvät vain pakonomaisesti 'pakkoruotsissa' (joka johtaa vain siihen, että ruotsin kielen opiskelua ja osaamista jatkuvasti vastustetaan ja niistä tulee 'vastenmielisiä'). Miksei ruotsin opiskelusta ja osaamisesta saa iloista ja innostavaa asiaa?

Vieras (nimimerkki)

"Kun ylioppilaskirjoituksissa ei tarvitse enää kirjoittaa toista kotimaista, pakkoruotsikeskustelu tuntuu olevan lähinnä aikuisten omien koulukokemusten värittämää keskustelua. "

Onpas hauskan oloinen kommentti ja jotenkin tuo kuvastaa sitä, ettei Alholla ole tietoa nykyisestä koulujärjestelmästä ollenkaan.
Voisin hieman raottaa tätä suomalaista koulutusta.

Olen opiskellut peruskoulusta - yliopistoon saakka. Yliopistoon raivasin tieni käymällä peruskoulun jälkeen ammattikoulun, jonka jälkeen siirryin ammattikorkeakouluun ja sieltä yliopistoon. Lukiota en ole käynyt päivääkään. Ja tästä huolimatta jokaisella kouluasteella törmäsin pakkoruotsiin. Pakkoruotsia opiskeltiin ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa. Kuinka voit siis väittää, ettei pakkoruotsia olekaan, kun sitä ei tarvitse enää kirjoittaa?

huusianna (nimimerkki)

"Pakkoruotsista valittaminen on yhteydessä seitsemän veljeksen vaikeuksiin oppia lukemaan. Ei suomalaisilla ole mikään huono kielipää. "

Haluat kuvailla suomalaiset seitsemän veljeksen muodossa? Olipa sinulta Freudenthalilainen lipsahdus.

Me suomalaiset olemme pääseet paljon pidemälle kuin haluat suomalaiset kuvailla. Meillä ei ole vaikeuksia opiskella kieliä jos saamme ne itse valiat, eikä kukaan pakota meitä siihen kuten aina ennen ruotslaiset ovat tehneet.

Yrittäjä (nimimerkki)

Näin lyhyesti: ymmärrän A.Alhon kirjoituksen luettuani että SDP on ja pysyy oppositiossa...ei siinä mitään jos viihtyvät.

Mutta ei Alhon kirjoitus eikä yksikään näistä kömpelöistä pakkoruotsia puolustavista kommenteista vastaa siihen tärkeimpään avoinna olevaan kysymykseen:

Miksi ruotsi ei ole valinnainen kieli?

Tähän kun pystytte ilman irrationaalista tunteen paloa, henkilöön menemistä tai epämääräistä syyttelyä vastaamaan niin aiheesta on helppo jatkaa.

Kaarle Kustaa (nimimerkki)

Tapio O. Nevan loppukysymys Arjalle valovirran ja voimavirran erosta on oikein sopiva tähän keskusteluun ruotsin kielen asemasta. Valovirran ja voimavirran ero on jännitteessä, valovirran jännite on 230 V ja voimavirran jännite on 400 V. Mielenkiintoisia ovat nämä jännitteet näissä Usarin keskusteluissa ruotsin kielen asemasta puolueiden sisällä ja välilläkin!

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Voimavirran arvo lasketaan integroimalla valovirran kolmen vaiheen sinikäyrät. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta

Kun ei osata enää laskea eikä edes peruskoulun seitsemännen luokan fysiikan tunnilla opetettuja tuhatkertoja pikosta teraan, ei osata edes ostaa tietokoneeseen oikean kokoista kovalevyä.

Yllättävän moni asia, jolla TkL Satu Hassi briljeeraa sähköinsinöörinä, on opetettu peruskoulun 7-9 luokalla fysiikan tunneilla tai lukion pitkällä fysiikalla.

Miksi Arja Alho ei parlamentaarisen valtiosäännön tueksi, jotka eurososialidemokraatit ja sasistiset ääriparlamentaristit ovat Suomeen ajaneet länsi-integraation syventämistahdin vauhdittamiseksi, ehdota, että äänestäjien pitäisi osata ruotsin lisäksi myös laskea?

Voisiko äänioikeuden sitoa esimerkiksi lukion pitkän matematiikan arvosanaan tai ylioppilaskirjoitusten numeroon?

Ne, jotka osaavat laskea, saisivat enemmän ääniä kuin ne, jotka eivät osaa. Miten ihminen, joka ei käsitä pistorasiaa, voisi käsittää energiamarkkinata ja energiapolitiikan?

lukija (nimimerkki)

hyvä vitsi!

Mulla on pohjalla ammattikoulun lyhyt matematiikka.

lukija (nimimerkki)

On hieman eri asia puhua pakkosuomesta( maassa jossa suomenkielisiä on yli 90%) kun pakkoruotsista.

-amisduunari, opiskelija-

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Arja:

"Kun ylioppilaskirjoituksissa ei tarvitse enää kirjoittaa toista kotimaista, pakkoruotsikeskustelu tuntuu olevan lähinnä aikuisten omien koulukokemusten värittämää keskustelua"

Miten kirjoitusten vapaaehtoisuus poistaa sen ongelman, että niillä pakollisilla ja runsasmääräisillä ruotsintunneilla on kuitenkin pakko istua se 6-7 vuotta? Tämän ajan voisi käyttää huomattavasti hyödyllisemmin.

"Kun meistä useimmat joutuvat vaihtamaan alaa ja työtehtäviä, on vaikea sanoa mistä on hyötyä ja mistä ei. Yleensä mikään tieto tai taito ei ole hyödytöntä"

Niinpä. Joten millä perustelet sen, että nimenomaan ruotsia tulisi opiskella pakollisena 6-7 vuotta? Onko sinulla jokin syy olettaa, että muutaman miljoonan ihmisen puhuma ruotsi olisi useimpien suomalaisten kannalta hyödyllisempi kuin mikään muu kieli?

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:

-suomenkielisen olisi puhuttava/osattava ruotsia

-suomenkielisen olisi pakko opiskella ruotsia.

Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.

Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.

Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsi voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikokseksi jos juristeriaa halutaan harjoittaa.

Jokaisen kansanedustajan ja mepin on tykönään pohdittava tätä:

-Oletko saanut äänestäjiltäsi valtakirjan vastustaa valinnan vapautta kieliopinnoissa?

Jos kansanedustaja (tai mep) voi rehellisesti vastata myönteisesti niin olkoon sitten sekä kansanedustaja (tai mep) äänestäjineen yhtä sivistymättömiä. Tarvitseehan sivistymättömät ihmisetkin omat edustajansa kansanedustuslaitoksiin.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Nimimerkille Alhoa äänestänyt

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi" on suora lainaus Suomen perustuslaista.

huusianna (nimimerkki)

Voisitko jatkaa ja kertoa mitä sitten?

frank (nimimerkki)

Niin, ja sama perustuslaki on voimassa Ahvenanmaalla.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

On oikeastaan aika omituista, että koko Suomen tasavallassa perustuslain, Ahvenanmaan itsehallintolain ja kielilain mukaan, on vain yksi virallinen kieli - ruotsi! Meillä siis 5 % vähemmistön kieli on ainoa koko valtakunnassa virallinen, ja 91 % suomenkielisen äidinkieli on vain osassa maata virallinen. On toki yksi alue, joka on kielilain mukaan "yksikielisesti suomenkielinen" - vankilat (40 §)! Emmekä olisi Suomessa, ellei suomenruotsalainen lain kirjoittaja Sten Palmgren olisi lisännyt 40 §:ään 2. momenttia, jonka mukaan vankiloihin voidaan perustaa ruotsinkielisiä osastoja bättre folkille.

Suomalaisten kannattaisi tehdä opintomatka Ahvenanmaalle, jotta oppisimme suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen tavan hoitaa kielipolitiikkaa.
1) enemmistön kieli on ainoa virallinen kieli,
2) 5 % kielivähemmistölle ei järjestetä minkäänlaista koulutusta sen omalla äidinkielellä,
3) vähemmistölle ei ole ainuttakaan omankielistä seurakuntaa
4) sairaaloissa 5 % kielivähemmistöön kuuluva hoitohenkilöstö ei saa puhua keskenään omaa äidinkieltään.

Tuo käytäntö kun ulotetaan Manner-Suomeen, niin taitaisi nousta kauhea poru ruotsinkielisten keskuudessa. Meitä suomalaisia on alkanut yhä enemmän ärsyttää se kaksinaamaisuus, jota suomenruotsalaiset pelaavat. Kaksilla korteilla pelaaminen olisi voinut jatkua pitkäänkin, ellemme olisi saanut internetiä.

huusianna (nimimerkki)

Suomessa ei ole kaksikielisyyttä on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa sanotaan että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei missään käytetä sanaa "kaksi" puhuttaessa Suomen kansalliskielistä. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi.

Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen. Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen. Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

huusianna (nimimerkki)

Kaksikielisyys on apartheidia.

Osa kansasta ei halua olla toisen kansanosan kanssa tekemisissä. He haluavat eristäytyä ja vaativat erityiskohtelua. Kaksikielisyys mahdollistaa syrjinnän. Vaatimalla kieleen perustuvia oikeuksia voidaan osa kansasta syrjäyttää.

Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, siirtolapuutarhat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?

Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä. Kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.

Ainoa koko maassa virallinen kieli on vieläkin ainoastaan ruotsi. Ruotsia saa puhua kaikkialla, suomea ei saa puhua ruotsinkielisessä tilassa. Näihin tiloihin kuuluvat ruotsinkieliset koulut, ruotsinkieliset siirtolapuutarhat, Ahvenanmaa, ruotsinkieliset nuorisotalot.

Me emme ole ylpeitä meidän kaksikielisyydestä. Me emme ole kaksikielisiä. Ruotsi on vieras kieli meille kuten venäjä tai norja. Kaksikielisyys on rasite. Kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään esim. pakkoruotsi. Suomen kaksikielisyys kuvastaa suomenruotsalaisten identiteettiä, ei suomalaisten identiteettiä.

Suomalainen identiteetti erotettiin Ruotsista v.1809. Emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Haluamme olla ylpeitä suomalaisesta suomalaisesta identiteetistä.

Miksi kaksikielisyys ei ole Ahvenanmaalla kulttuurinen rikkaus? Suomenkielisten asema kotimaassaan, mm. Ahvenanmaalla on syrjivä. Lastentarhassa Ahvenanmaalla oli laulettu säännöllisesti puoli tuntia viikossa suomalaisia lastenlauluja, koska osa lapsista oli suomenkielisiä. Paikallinen Landsting nimenomaisesti teki päätöksen jolla se kiellettiin. Siten lasten identiteettiin kajottiin koska kiellettiin suomenkielisten laulujen laulaminen. Ahvenenmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua puhumattakaan että annettaisiin äidinkielen opetusta suomenkielellä. Sairaanhoitajat Maarianhaminan sairaalassa ei saa puhua suomea edes kahvipöytäkeskusteluissa kahvitunnilla.

Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä kopioimalla sen Ruotsista. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Koska emme saaneet päättää omista asioistamme emmekä saaneet käyttää omaa äidinkieltämme viranomaisten kanssa, jouduimme syrjityiksi omassa maassamma josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.

Luuletko että emme olisi kyenneet omaan sivistykseen omilla avuillamme? Me olisimme saaneet aivan samalla tavoin kuin ruotsalaisetkin saivat sivistyksen saksalaisilta. Me olisimme menestyneet yksin paljon paremmin nyt otamme takaisin itsenäisyytemme ja oikeuden päättää asioistamme jopa vieraista kielistä joita aiomme opiskella.

Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.

M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas eväsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle. Tämän takia haluamme päättää omista asioistamme tästä aina eteenpäin.

Esimerkki apartheidista Suomessa:

KIELIMUURI RUSKEASUOLLA
22.8.2008
Suomenkielisille ei myydä mökkejä
Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228137027_h...

http://www.shsweb.fi/forum/1/194585/

Suomi ei kuulu sivistysvaltioihin ennen kuin kielijaottelu poistuu.

Lainaus:
Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”

Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

"Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin."

Lainaus loppu:

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa meillä olisi jääneet monet hankaluudet pois. Me emme olisi olleet osallisia Ruotsin sodissa ja olisimme säästyneet pakko-otoilta ja ylimääräisiltä veroilta joita Ruotsi kantoi sotien takia. Suomi oli maailman suurin tervantuottaja, mutta olimme pakotettuja myymään tervamme Kuninkaalle, joka möi sen sitten suurella voitolla kansainvälisillä markkinoilla. Niillä rahoilla Ruotsi sitten rakensi yhden maailman suurimmista linnoista ja kävi sotia.

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa olisimme välttäneet sodat, niistä johtuneet suuret verot, pakko-otot, köyhyyden, syrjinnän joka ulottuu vieläkin mm. opiskelupaikkojen jaossa ym. ym.

On naurettavaa väittää että olisimme menettämässä jotain jos emme liittoudu (kulttuurisesti, Pohjoismaiden Neuvosto, kielellisesti pakkoruotsin avulla) Ruotsin kanssa. Olisimme saavuttaneet paljon enemmän ilman Ruotsia, olemmehan aina olleet ahkerampia ja eläneet köyhemmin, säästäväisemmin, kuin monet naapurimme. Nämä naapurimme vain ovat olleet riistämässä meitä ja siten saaneet osan meidän työmme hedelmistä.

huusianna (nimimerkki)

Suomenkielisillä voi olla jonkinasteista svekofobia mutta se ei ole ongelma, vaan ruotsinkielisten segregaatio, aito nousukkuus ja ylimielisyys suomalaisia kohtaan. Vähemmistö ei halua olla enemmistön kanssa tekemisissä. He haluavat eristäytyä ja vaativat erityiskohtelua. Kaksikielisyys mahdollistaa syrjinnän. Vaatimalla kieleen perustuvia oikeuksia voidaan osa kansasta syrjäyttää.

Ruotsinkielisten fobian polttoaineena suomenkielisiä kohtaan toimii sitkeä ylemmyydentunto. Kuva suomen kielestä rahvaan kielenä elää sitkeästi Tammisaaressa, Närpiössä ja ruotsinkielisissä purjehdusklubeissa, joihin ei päästetä suomenkielisiä.

Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa. Väitteet Pohjoismaisen arvopohjan ja yhteiskuntamallin murentumisesta ovat tekosyitä ylläpitää kaksinkertaisia, syrjiviä järjestelmiä. Mikään arvopohja tai yhteiskuntamalli ei poistu kun luovutaan pakkoruotsista eikä poistu edes silloin kun luovumme kaksikielisyydestä.

On asennevamma ihailla alistajiaan ja hyväksyä oman identiteetin vähättely. Suomenkielisten historiassa on liian paljon oman pesänlikaajia. Emme enää halua antaa moisten politikkojen ja johtajien määrätä asioistamme. Paavo Lipponen, Arja Alho, Kimmo Sasi, Jan Vapaavuori, Heidi Hautala, Tarja Halonen ja useat muut pakkoruotsittajapoliitikot ovat myyneet suomalaisuuden ruotsalaisuuden alttarille omien asennevammojensa takia.

Mikään kaksikielisyys ei voi olla edes tavoitteena, ainakaan ruotsinkielinen kaksikelisyys. Suomalaiset eivät ole koskaan olleet kaksikielisiä eikä sitä voida pakottamalla tunkea heidän identiteettiinsä.

Häpeän sinua Arja Alho. Jos olisit joskus osallistunut pakkoruotsikeskusteluun olisit jättänyt kirjoituksesi kirjoittamatta. Me jotka olemme seuranneet pakkoruotsikeskustelua olemme ja aikoja sitten käyneet läpi KAIKKI sinun naivit kliseet. Luulitko tuovasi jotain uutta pakkoruotsikeskusteluun?

Huusianna

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Millä perusteella ruotsi voisi olla kansallisvaltio Suomen kansalliskieli, kun ruotsinkieliset eivät ole suomalaisia (finne), vaan ainoastaan suomenmaalaisia (finländare)?

Eivät ruotsalaiset Suomessa ole suomenruotsalaisia, vaan "ruotsalaisia Suomessa".

Ketkään muut, venäläis-islamilaiset tataarit tai venäjänjuutalaiset eivät ole Suomessa näin uppiniskaisesti väkisin ulkomaalaisia.

Sekaisin kielistä (nimimerkki)

Tätä terminologia-asiaa olen itsekin ihmetellyt, varsinkin viime aikoina lukiessani Vasabladetin ja HBL:n kirjoituksia. Suomeksihan on näin:
- suomalainen, suomenkielinen suomalainen, ruotsikielinen suomalainen
- suomenruotsalainenhan sananmukaisesti tarkoittaa Suomessa asuvaa Ruotsin kansalaista (cf. ruotsinsuomalalaiset, Ruotsissa asuvat Suomen kansalaiset)

kun taas ruotsiksi löytyy

- finländare
- finnar, (de) finska
- (de) svenska
jolloin finska-porukalla (ymmärtääkseni) tarkoitetaan suomenkielisiä ja svenska-poppoolla ruotsinkielisiä. Kuitenkin kai tuo svenska tarkoittaa oikeasti ruotsalaisia, siis Ruotsissa asuvia ihmisiä?

Minusta tämä on tavattoman hämäävää ja omiaan herättämään ajatukset siihen suuntaan, että nämä haaveilevat Ruotsista pelastuksen maana, ovat täällä Suomessa vain diasporan uhreina. Miksei käytetä termejä finskspråkig ja svenskspråkig, joka olisi yksiselitteisyydessään pitävä?

Finlands Svenska Television? Svenska Folkpartiet? Tuntuu suorastaan rienaukselta!

Vieras (nimimerkki)

Keskustelussa on parikin kertaa jo viisaasti joku toinen kommentoinut, että se että noin sanotaan perustuslaissa, ei tarkoita sitä että jokaikisen suomenkielisen pitäisi lukea ruotsia koulussa. "Toisen oikeus ei voi olla toisen velvollisuus", pakko. Itse asiassa vaatia toiselta jotain siksi että toisella on joku oikeus, voi olla perustuslain vastaista. Toisen oikeutta ei saa rikkoa, mutta se ei voi olla toiselle vaatimus tehdä jotain. Kommentoisitko tähän jotain järkevää eikä kiertelyä ja sumuttamista tai selittelyä?

Olen varma että 5-10 vuoden sisällä Suomessa ei ole enää pakkoruotsia kouluopetuksessa. Tämä ei tarkoita sitä että minulla (tai muilla pakkoruotsia vastustavilla) olisi jotain ruotsinkielisiä puhuvia tai ruotsalaisia vastaan. Minusta tuntuu että tämä on jonkinlainen alitajuinen pelko pakkoruotsia puolustavilla. Tämä asenteeni siitä huolimatta, että omalla heiveröisellä kouluruotsillani on ollut käyttöäkin. Siinä vaiheessa kun lapset oppivat englantia, ja piti puhua silloisen vaimon kanssa lapsilta "salaisia" asioita, hidas jankkaaminen ja sanojen etsiminen ja kiertoilmauksien keksiminen ruotsiksi otettiin käyttöön. Tosin, kielenä olisi voinut olla joku muukin, tai muu "koodattu" puhekieli.

Tämä keskustelu on täysin poliittinen. Pakkoruotsia ei voi järkevästi perustella pedagogisilla, oppimiseen liittyvillä, kulttuurisilla sivistys- tai tiedollisilla argumenteilla.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

1. Uskoisin, että perussuomalaiset kiittävät tällaisesta kirjoituksesta ja SDPn äänistä. Se kun ainoana puolueena kyseenalaistaa pakkoruotsin ja virkamiesruotsin.

2. Siitä, että perustuslaki säätää, että ruotsin ja suomenkielisen saavan palvelunsa omalla kielellän ei loogisesti johdu, että kaikkien pitää osata ruotsia ja suomea. Eikä siitä johdu, ettei voisi tulkata tai vaatia vain osaa osaamaan kieltä.
Se on argumentointivirhe.
Se http://sv.wikipedia.org/wiki/Argumentationsfel
(samma pä finska http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe)

2.1 Pakkoruotsi on koululaissa. Ja viranomaispakkoruotsi on jokin kumma tulkinta. Ruotsinkieliset johtavat perustuslain tulkintaa.

3. Asioita, joissa ei ole mitään logiikkaa ja on todettavissa vääriksi ja käytetään pakkoruotsin perusteena :

3.1 R-kielen oppiminen on tärkeää, että voi oppia muita kieliä. (miksi ei opiskele muita kieliä suoraan ?/ Muut kielet ovat erilaisia. Monia ruotsi sotkee./ vie aikaa ja aivokapasiteettia.)
3.2 R kieli on osattava, jotta voi ymmärtää (Suomen) historiaa tai mennyttä kulttuuria. Väärin. Muita kulttuureita ja historiaa voi ymmärtää osaamatta kieltä.
3.3 95% suomalaisista on osattava puhua ruotsia, jotta he voivat toimia 1 % pelkästään ruotsinkielisten tulkkeina. Ylimielistä.
3.4 Suomenkieliset ovat niin juntteja, että heitä pitää sivistää ruotsinkielellä. Joka on jo sellaisenaan itseisarvo. Loukkaus, omahyväisyys. ylimielisyys.
3.5 Suomenruotsalainen kultturi on tärkeää kaikille. Ei ole. Ruotsinkieliset ovat eristäytyneet myös kulttuurinsa osalta. k. alla historia. omahyväisyys. ylimielisyys.
3.6 Ruotsinkielen osaaminen on hieno juttu. Tämä nyt on lähinnä propagandan ja iskulauseen tasoa oleva mielipide yksille, muttei toisille.
3.7 "Ruotsia opiskellaan kouluissamme siksi, että Suomen historiaan ja kulttuuriperintöön liittyy olennaisesti ruotsinkieli. Kirjallisuudessamme esimerkiksi suomenkieli ja ruotsinkieli lomittuvat ja risteävät."
Kielet ei risteä ainakaan 1249-1900 / 1650-1900, koska oli suomenkielellä kielletty julkaisemasta ja opettamasta jne ja se vaikutti kulttuuriinkin. Vasta 1900 alkaen S-kieli on ottanut paikkaansa. Ks alla.
3.8 Suomessa on raivoissa kielisota joka pitää heti lopettaa. Juu ei ole. On vain todettu faktoja ja lähinnä HSB:ssä ja vastaavissa on ollut kärjistävää tekstiä ja puolustusta. Kovin on yksipuolinen 'sota'. Lähinnä on korjattu vääristeltyjä puheita.
Nykyisen epädemokraattisen epätasapainon jatkuminen ei ole selitettävissä ilman rahan vaikutusta kulisseissa. Tuskin jatkossa tapahtuu muuta kuin ihmiset äänestää vaaleissa toisin ja asiat muutetaan.

4. YHTEISTA HISTORIAA
4.1 Suomi yritettiin ruotsalaistaa. ja Suomen kieli, koulutus ja kulttuuri kiellettiin valloitusmenttaliteetilla välillä 1249-1900. Suomi elää kuitenkin ennen ja jälkeen valloituksen. Siitä syystä klo. ajalta ei ole kaunokirjallisuutta ja suuria hengentuotteita. Myöhemmin on niitä runsaasti väkilukuun suhteutettuna. Kalevala ei häpea arvostettuja Kreikan eepoksia. Suomenkieli on vähintään yhtä 'hieno' ja ilmaisuvoimainen kuin R-kieli, eikä kaikkea voi edes suoraan kääntää. Nokia ei Ericssonia myöskään häpeä.

4.2 Ruotsinkieliset ovat itse halunneet apartheit-politiikka ja ylläpitää kielisegragaatiota ja kiintiöitä. Jopa koulut on usein eristettyjä fyysisesti toisistaan ja suomenkielisistä sanoista rangaistaan. Kieli on tehty tarpeettomaksi muille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Segregaatio
ks http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/09/Segreg...

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Arja Alhon (sdp/rkp) nimi löytyy näköjään Mustalta listalta mihin on koottu kieliopintojen valinnan vapauden vastustajat:

http://pakkoruotsi.net/musta_lista.php

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Arja Alho on ällistyttävän tyhmä!!

Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:

-suomenkielisen olisi puhuttava/osattava ruotsia

-suomenkielisen olisi pakko opiskella ruotsia.

Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia!

Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!

Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsi voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikokseksi jos juristeriaa halutaan harjoittaa.

Jokaisen kansanedustajan ja mepin on tykönään pohdittava tätä:

-Oletko saanut äänestäjiltäsi valtakirjan vastustaa valinnan vapautta kieliopinnoissa?

Jos kansanedustaja (tai mep) voi rehellisesti vastata myönteisesti niin olkoon sitten sekä kansanedustaja (tai mep) äänestäjineen yhtä sivistymättömiä. Tarvitseehan sivistymättömät ihmisetkin omat edustajansa kansanedustuslaitoksiin.

van Vieras (nimimerkki)

on perustuslakeja, on oikeuksia ja on velvollisuuksia. On myös sellaisia asioita, jotka pitää vain tajuta. Toivoisinkin, että kumppaneinesi tajuaisit myös kirjoittelusi ja vihanlietsomisesi tulokset.

Kun olet kirjoitustesi mukaan kielten opiskelun (miksei muiden aineiden?) vapaan valinnan kannattaja, kohdista sitten kommenttisi ja kritiikkisi oikeaan. Ottaen huomioon, että omat opiskelusi ja valintasi ovat jo tehty, tuntuu aika oudolta riehua eri palstoilla sellaisen asian puhemiehenä, jota mahdolliset muutokset eivät edes koske. Miten esim. toistuvasti esittämäsi vaatimukset ruotsinkielisten opiskelupaikkojen vähentämisestä parantaisivat kenenkään asemaa -vai onko agendasi sittenkään se mitä esität?

Nyt syyllistät ja kohdistat ongelmat maanmiehiisi, joilla sattuu olemaan eri äidinkieli kuin sinulla. Kaadat samalla bensaa liekkeihin, syvennät epäluuloja ja aiheutat muille ongelmia - epäilenkin vahvasti sinun olevan niitä, jotka siirtyvät syrjään ihmettelemään sitten kun jotakin vakavampaa tapahtuu.

Sinulla saa olla oma mielipiteesi, mutta muista että muilla mielipide asiasta voi olla toisenlainen - tekemättä heistä silti yhtään sen sivistymättömämpiä kuin sinä. Kivien heittely lasitalossa ei ole sivistynyttä eikä edes kovin järkevää.

Vieras (nimimerkki)

Olet harvinaisen johdonmukaisesti fiksu tässä keskustelussa.

Sen sijaan alla kommentoija ei ole. On ihmeellistä, että jos suurin osa suomalaisista ei halua että heitä pakotetaan perusteettomasti opettelemaan kuuden kouluvuoden ajan ruotsinkieltä, heitä syytetään vihanlietsojiksi. On totta että moni valitettavasti tässäkin keskustelussa argumentoivat (väärin) ruotsia *puhuvia* vastaan. Ainoa järkevä argumentointi liittyy siihen, että ei ole mitään perustetta pakottaa koululaisia opiskelemaan nimenomaan ruotsinkieltä. Annettaisiin ihmisille vapaus valita mitä kieliä opiskelevat. Osa varmasti kokee ruotsinkielen kilpailueduksi jopa Suomessa, suurin osa ei.

Järkeviin asia-argumentteihin ei pidä vastata näillä viha- tai rasismiargumenteilla, eikä niihin kannata tarttua. Jatketaan johdonmukaisesti asialinjalla, ennemmin tai myöhemmin se vie eteenpäin. Turhan kriittinen asenne näihin vihaajiksi syyttäviin antaa vain heille lisää aseita tässä omassa argumentoinnissaan.

Vieras (nimimerkki)

Alla kommentoijalla tarkoitin "5.10.2010 18:10 van Vieras (ei kirjautunut)", joka jäikin "ylle" ;)

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Pakkoruotsin puolustamiseen liittyy läheisesti usko auktoriteetteihin, auktoriteettiusko. "Valtio tietää kyllä minun parhaani".

Samalla voidaan ulkoistaa päätöksentekoa viranomaisille kieliopinnoissa. Suomalaiset mielellään ulkoistaa valtiolle, kunnalle ja muille viranomaisille itseään koskevaa päätöksentekoa. Siitä pakkoruotsi on konkreetti esimerkki.

Joitakin ihmisiä näyttäisi ahdistavan jo ajatus,että pitäisi itse päättää mitä kieliä kannattaa opiskella.

Heidänlaisiaan on todennäköisesti paljon pakollisen ruotsin kannattajissa. He ovat psykologisesta sukua niille venäläisille ja entisen itäblokin ihmisille,jotka kaipaavat kaikkitietävää Neuvostoliittoa ohjaamaan elämäänsä ja itseään koskevia ratkaisuja.

Tähän ihmismielen puoleen pakkoruotsia markkinoivat organisaatiot ja poliitikot vetoavat kieltämättä taitavasti.

ihan vieras (nimimerkki)

Luotan kuitenkin huomattavasti enemmän valtion kuin J Ryytin arvostelukykyyn.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Alhot ja Ryydit muodostavat tasavallassa valtion.

Vieras (nimimerkki)

Valtio olemme me. Kansalaiset.

Kaarle Kustaa (nimimerkki)

Kielilain 8 luvun 35 pykälässä määritellään julkisen vallan velvollisuudesta huolehtia maan suomen -ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Lisäksi määrätään, että jos olosuhteet sitä edellyttävät, julkisen vallan on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin kansalliskieliin liittyvien sivistyksellisten tai yhteiskunnallisten tarpeiden turvaamiseksi. Näin toimitaan demokraattisessa valtiossa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kaarle Kustaa,

Ei vieläkään mitään siitä,että suomenkielisten on pakko opiskella ruotsia edes kielilain perusteella.

Ilmeisesti osa kieliopintojen valinnan vapauden vastustajista on puolikielisiä. Eivät ymmärrä abstrakteja lakitekstejä kunnolla.

Kannattaisi seurata muutakin kuin rkp-lehdistöä.

idässä asuva, työläinen, (nimimerkki)

"Suomenkielisillä voi olla jonkinasteista svekofobia mutta se ei ole ongelma, vaan ruotsinkielisten segregaatio, aito nousukkuus ja ylimielisyys suomalaisia kohtaan. Vähemmistö ei halua olla enemmistön kanssa tekemisissä. He haluavat eristäytyä ja vaativat erityiskohtelua. Kaksikielisyys mahdollistaa syrjinnän. Vaatimalla kieleen perustuvia oikeuksia voidaan osa kansasta syrjäyttää"

minun tuntemani HELSINKILÄISET ruotsinkieliset hallitsevat täysin suomenkielen, keskustelevat kanssani suomeksi, eivätkä ole mihinkään eristäytyneet. Siinä samassa talossa asuvat. Eivätkä vaadi mitään erityiskohtelua. Ymmärtävät hyvin, että paikalisessa k-marketissa tai R-kioskilla ei niin hyvin sitä ruotsia osata, käyttävät suomenkieltä.

Sairaala, lääkäripalvleut ja omankielinen koulu on se,mitä halutaan.
Toki on käynyt vieläpä suomenkielisen koulunkin.

huusianna (nimimerkki)

Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, siirtolapuutarhat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?

Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä. Kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.

Ainoa koko maassa virallinen kieli on vieläkin ainoastaan ruotsi. Ruotsia saa puhua kaikkialla, suomea ei saa puhua ruotsinkielisessä tilassa. Näihin tiloihin kuuluvat ruotsinkieliset koulut, ruotsinkieliset siirtolapuutarhat, Ahvenanmaa, ruotsinkieliset nuorisotalot.

Me emme ole ylpeitä meidän kaksikielisyydestä. Me emme ole kaksikielisiä. Ruotsi on vieras kieli meille kuten venäjä tai norja. Kaksikielisyys on rasite. Kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään esim. pakkoruotsi. Suomen kaksikielisyys kuvastaa suomenruotsalaisten identiteettiä, ei suomalaisten identiteettiä.

Kaikkialle tunkeva kaksikielisyys heikentää suomalaista identiteettiä. Suomalainen identiteetti erotettiin Ruotsista v.1809. Emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Haluamme olla ylpeitä suomalaisesta identiteetistä.

Miksi kaksikielisyys ei ole Ahvenanmaalla kulttuurinen rikkaus? Suomenkielisten asema kotimaassaan, mm. Ahvenanmaalla on syrjivä. Lastentarhassa Ahvenanmaalla oli laulettu säännöllisesti puoli tuntia viikossa suomalaisia lastenlauluja, koska osa lapsista oli suomenkielisiä. Paikallinen Landsting nimenomaisesti teki päätöksen jolla se kiellettiin. Siten lasten identiteettiin kajottiin koska kiellettiin suomenkielisten laulujen laulaminen. Ahvenenmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua puhumattakaan että annettaisiin äidinkielen opetusta suomenkielellä. Sairaanhoitajat Maarianhaminan sairaalassa ei saa puhua suomea edes kahvipöytäkeskusteluissa kahvitunnilla.

Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä kopioimalla sen Ruotsista. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Koska emme saaneet päättää omista asioistamme emmekä saaneet käyttää omaa äidinkieltämme viranomaisten kanssa, jouduimme syrjityiksi omassa maassamma josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.

Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.

M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas eväsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle. Tämän takia haluamme päättää omista asioistamme tästä aina eteenpäin.

Esimerkki apartheidista Suomessa:

KIELIMUURI RUSKEASUOLLA
22.8.2008
Suomenkielisille ei myydä mökkejä
Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228137027_h...

http://www.shsweb.fi/forum/1/194585/

Kielirekisteröinti on lopetettava Suomessa rasistisena. Suomessa ei olla opittu mitään, siksi täällä on rasismi valloillaan. Ihmiset jaotellaan ja siten heidän mahdollisuudet opiskella ja menestyä riippuvat mihin ryhmään kuuluvat. Suomi ei kuulu sivistysvaltioihin ennen kuin kielijaottelu poistuu.

Lainaus:
Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”

Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

"Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin."

Lainaus loppu:

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa meillä olisi jääneet monet hankaluudet pois. Me emme olisi olleet osallisia Ruotsin sodissa ja olisimme säästyneet pakko-otoilta ja ylimääräisiltä veroilta joita Ruotsi kantoi sotien takia. Suomi oli maailman suurin tervantuottaja, mutta olimme pakotettuja myymään tervamme Kuninkaalle, joka möi sen sitten suurella voitolla kansainvälisillä markkinoilla. Niillä rahoilla Ruotsi sitten rakensi yhden maailman suurimmista linnoista ja kävi sotia.

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa olisimme välttäneet sodat, niistä johtuneet suuret verot, pakko-otot, köyhyyden, syrjinnän joka ulottuu vieläkin mm. opiskelupaikkojen jaossa ym. ym.

On naurettavaa väittää että olisimme menettämässä jotain jos emme liittoudu (kulttuurisesti, Pohjoismaiden Neuvosto, kielellisesti pakkoruotsin avulla) Ruotsin kanssa. Olisimme saavuttaneet paljon enemmän ilman Ruotsia, olemmehan aina olleet ahkerampia ja eläneet köyhemmin, säästäväisemmin, kuin monet naapurimme. Nämä naapurimme vain ovat olleet riistämässä meitä ja siten saaneet osan meidän työmme hedelmistä.

Suomenkielisillä voi olla jonkinasteista svekofobia mutta se ei ole ongelma, vaan ruotsinkielisten segregaatio, aito nousukkuus ja ylimielisyys suomalaisia kohtaan. Vähemmistö ei halua olla enemmistön kanssa tekemisissä. He haluavat eristäytyä ja vaativat erityiskohtelua. Kaksikielisyys mahdollistaa syrjinnän. Vaatimalla kieleen perustuvia oikeuksia voidaan osa kansasta syrjäyttää.

Ruotsinkielisten fobian polttoaineena suomenkielisiä kohtaan toimii sitkeä ylemmyydentunto. Kuva suomen kielestä rahvaan kielenä elää sitkeästi Tammisaaressa, Närpiössä ja ruotsinkielisissä purjehdusklubeissa, joihin ei päästetä suomenkielisiä. Nimenomaan älykkäät ja sivistyneet yksilöt ymmärtävät vastustaa pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä, vaikka he osaavat ruotsin kieltä,
koska he huomaavat apartheidin kaksikielisissiä rakenteissa.

Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa. Väitteet Pohjoismaisen arvopohjan ja yhteiskuntamallin murentumisesta ovat tekosyitä ylläpitää kaksinkertaisia, syrjiviä järjestelmiä. Mikään arvopohja tai yhteiskuntamalli ei poistu kun luovutaan pakkoruotsista eikä poistu edes silloin kun luovumme kaksikielisyydestä.

On asennevamma ihailla alistajiaan ja hyväksyä oman identiteetin vähättely. Suomenkielisten historiassa on liian paljon oman pesänlikaajia. Emme enää halua antaa moisten politikkojen ja johtajien määrätä asioistamme. Paavo Lipponen, Arja Alho, Sasi, Jan Vapaavuori, Heidi Hautala, Tarja Halonen ja useat muut pakkoruotsittajapoliitikot ovat myyneet suomalaisuuden ruotsalaisuuden alttarille omien asennevammojensa takia.

Mikään kaksikielisyys ei voi olla edes tavoitteena, ainakaan ruotsinkielinen kaksikelisyys. Suomalaiset eivät ole koskaan olleet kaksikielisiä eikä sitä voida pakottamalla tunkea heidän identiteettiinsä.

ihan vieras (nimimerkki)

en tiedä mutta olen antanut itselleni kerrottavan ja sitten nälkävuoden mittaisia lainauksia luotettavista lähteistä...

Siis ihan kauheeta, voittekste tajuta et ei pääse siirtolapuutarhaan tai purjehdusseuraan jäseneksi -muistiko hakea? Kenellä tässä on ennakkoluuloja? Jos mainostamasi suomenkielinen identiteetti on tätä vaihdan kansalaisuutta!

Finska tala sämre folk (nimimerkki)

No miksikäs et sitten puhu ruotsinkielisten naapureittesi kanssa ruotsia, kun sitä olet koulussa opiskellut? Veikkaanpa, että jos yrittäisit aloittaa keskustelua kouluruotsillasi, vaihtaisi suomenruotsalainen äkkiä kielen suomeksi. Hän ei jaksaisi kuunnella huonoa ääntämistäsi eikä kielioppivirheitäsi. Suomenruotsalaiset puhuvat ruotsia vain toisten suomenruotsalaisten kanssa, eivät suomenkielisten kanssa. Silti suomenruotsalaiset haluavat, että suomenkieliset opiskelevat ruotsin kieltä vähintään kolme vuotta. Miksi? Ei kaikista tule virkamiehiä. Eivät kaikki virkamiehet tarvitse ruotsin kieltä virassaan. Ne, jotka virkamiehiksi haluavat, opiskelevat kyllä ruotsin kielen tarvittaessa. Valtion virkamiehiä on tällä hetkellä vähän yli 100.000. Silti 5 miljoonalla suomella on pakko opiskella ruotsia. Miksi?

Armoa! (nimimerkki)

Sanon ehdottomasti "ei" tällaiselle kielikylvetykselle, jossa opiskellaan kotitaloutta venäjäksi ja historian sivussa kyrillisiä kirjaimia.

Omalle lapselleni kielen (siis oman äidinkielen suomen) oppiminen on ollut kovaa työtä. Käsitteet muovautuvat hitaasti (siis vaikkapa suomen kielen arkisten työkalujen erot kuten vispilä tai vatkain). Luokissa näin ison kaupungin laidalla on lähes puolet niitä maahanmuuttajataustaisia, jotka opettelevat suomen kieltä. Ja näiden pitäisi sitten ryhtyä leikkimään kielikylpyä. Voi kyynel!

Tässä kuvatut monitoimitunnit on rakennettu niille, joilla ei ole oppimisen ongelmia ja kielen puutteita. Toki sellaisia lapsia on. Heille voidaan tarjota erilaisia kylpyjä ja painotuksia, valinnaisaineina ihan minkälaisia monen aineen yhdistelmiä tahansa, mutta antakaa näiden ihanien mutta ei niin koululahjakkaiden lasten saada perusopetusta perusasioissa ja keskittyä yhteen kieleen tavallisissa aineissa.

Tiedän, etteivät sellaiset vanhemmat, joiden lapsilla ei ole koulussa ongelmia, voi ymmärtää meitä muita - mutta yrittäkää nyt edes!

lukija (nimimerkki)

Ymmärrän teikäläistä, vaikka lapsia ei minulla ole. Näistä käytetyissä puheenvuoroista huokuu idealismi. Mitä on arki? Meillä jokaisella on vuorokaudessa vain 24 tuntia aikaa. Ja elääkin täytyis.

Kaarle Kustaa (nimimerkki)

Frankille ja muillekin tiedoksi, että Ahvenanmaa on yksikielinen ja se kieli on ruotsi, mutta Suomen kansalaisella on oikeus käyttää suomen kieltä viranomaisten kanssa asioidessaan mm. oikeudessa. Säädös perustuu Ahvenanmaan itsehallintolakiin.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kaarle Kustaalle sana _itsehallintokin_ on epäselvä.Puolikielinen?

Itsehallinto tarkoittaa sitä,että Ahvenanmaalla on ihan ITSELLÄÄN OIKEUS poistaa suomenkielisiin kohdistuvat syrjivät käytännöt ja lainsäädäntö.

Esim. kielto järjestää suomenkielistä koulutusta suomenkielisille ahvenanmaalaisille julkisella rahoituksella.

Jos Ahvenanmaalla ei ole sellaista oikeutta ei Ahvenanmaalla ole ITSEHALLINTOA.

Päätäpä nyt Kaarle Kustaa onko Ahvenanmaalla ITSEHALLINTO.

Jos on niin eikö ole noloa,että Pohjoismaiden ainoa virallisesti muukalaisvihamielinen alue,maakunta on ruotsinkielinen.

Ei kovin kummasti edistä ruotsin kielen pakollista opiskelua. Yököttää lähinnä ajattelevaa ihmistä. Sellaisiakin on.

Vieras (nimimerkki)

Jospa alhokin opettelisi uimaan. Kaksi kielisyydestä luopuminen on väistämäntöntä, ihanaa ja luonnonlaki mille kukaan ei voi mitään. Vai mitä Arja "ajopuu" Alhå?

Vieras (nimimerkki)

Jospa alhokin opettelisi uimaan. Kaksi kielisyydestä luopuminen on väistämäntöntä, ihanaa ja luonnonlaki mille kukaan ei voi mitään. Vai mitä Arja "ajopuu" Alhå?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

VTT Alho ei ilmoita OTK Mikael Jungnerin tapaan pätevyydekseen uimamaisteria. Suomessa ei ole pakkouimataitoa, vaan kansanedustajaksi ja ministeriksi pääsee pelkällä äänestäjien ja puolueen luottamuksella, kun ei ole enää presidenttiä (Kekkosta ja Paasikiveä) ja Neuvostoliittoa (NKP:n kansainvälistä osastoa), joka huolehtisi laaduntarkkailusta ministerilistojen osalta.

Uimataito on sikäli reilu taito, että ne, jotka eivät osaa, hukkuvat. Ei siihen tarvita virkamiesuimataidon todistamista vain paperilla, vaan osaamista - know how:ta.

Vieras (nimimerkki)

Voi voi Arja kulta, miten sinut on aivopesty tähän ruotsalaisuuteen ja vertaat pakkoruotsia Kanadaan.
Kanadassa asuneena tiedän ettei enemmistölle ranska ole pakkopaita. Onhan ranska yksi maailman sivistyskieliä, eikä pieni marginaalikieli kuten ruotsi.
Miksi suomalaiset voivat hyväksyä vieläkin entisen valloittajan kielen?
Näin suomalaisilta on riistetty itsekunnioitus ja ylpeys omasta suomalaisesta identiteetistään, jota on pakolla yritetty muuttaa vieraan maan identiteettiin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

...naulankantaan kirjoitettu!...

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

"Ihan vieraalle" kommentti,

Pakkoruotsin kannattajiksi seuloontuvat saman tyyppiset ihmiset kuin entistä Neuvostoliittoa kaipaavat. He haluavat että valtio holhoaa ja päättää heidän puolestaan.

Suomessa valtion viranomaiset päättävät kansalaisten puolesta kieliopinnoistakin. Osa ei haluaisia millään ottaa vastuuta kieliopinnoista itselleen vaan ulkoistavat päätöksenteon valtiolle edelleen. Siksi he vastustavat kiivasti valinnan vapautta kieliopinnoissa.

Ahistaahan se kun on tottunut,että ei itse tarvitse päättää mitä kieltä elämässään tarvii. Puolue päättää puolestasi.

Neuvostoliitossa NKP,Suomessa RKP ja SDP.

lukija (nimimerkki)

Siinä mielessä olen erimieltä, että en usko lapsen/nuoren osaavan vielä itse valita mitä hänen kannattaisi valita. Tarjoamalla kaikille lähes sama paketti voidaan varmistaa, että yhteiskuntaan ei synny jo aikaisessa vaiheessa eriarvoisuutta. Esim. englanti on kieli, jota tulet tuolla yliopistomaailmassa tarvitsemaan. Siksi se on hvä, että se on kaikilla. Että kaikilla olisi, ainakin näennäisesti samat mahdollisuudet.

j.olavi heikkinen

kyllä kyllä.

siitä huolimatta ja juuri sen takia esimerkiksi kaakkois-suomessa ja itärajalla muutenkin pakkoruotsin tilalle/rinnalle voisi valinnaiseksi kieleksi ottaa vaikka venäjän.

perusteluina esitän, että leninkin puhui venäjää ja kaakkois-suomessa ja itärajan tuntumassa venäjänkielisiä liikkuu ruotsinkielisiä enemmän.

Kaarle Kustaa (nimimerkki)

Ahvenanmaalla on itsehallintolaki, joka antaa maakuntahallinnolle oikeuden määrittää mm. opetuksesta julkisin varoin. Opetuskielenä on ruotsi, koska se on ainoa kieli Ahvenanmaalla. Maakunnassa tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa suomen kielinen opetus.
Ryytille siis toisto, että Ahvenanmaan itsehallintolaki sallii maakuntahallituksen määrittää julkisin varoin toteutettu koulutus ja siinä käytettävä kieli.

Pohojan Poika

"Ryytille siis toisto, että Ahvenanmaan itsehallintolaki sallii maakuntahallituksen määrittää julkisin varoin toteutettu koulutus ja siinä käytettävä kieli."

Tietääkseni siellä on päätetty, ettei Ahvenanmaan maakunta saa rahoittaa muuta kuin ruotsinkielistä toimintaa. Maakunnassa siis kielletään suomenkielisen koulun rahoittaminen maakunnan varoilla.

Yksityisin varoin koulun kai saa perustettua, kuten suomalaiset tekivät jo 1800-luvulla, kun Suomen valtion ruotsalainen hallinto rahoitti pelkästään ruotsalaisia kouluja ja kieltäytyi rahoittamasta suomalaisia.

Kaarle Kustaa (nimimerkki)

Pitääpä kertoa Kataiselle, että hän katsoo tarkkaan, kenelle hän antaa seuraavassa hallituksessaan opetusministerin ja sisäministerin salkut. On täällä Usarin jutuissa sen verran sekavaa vaaliohjelmaa heitetty kehiin !

lukija (nimimerkki)

Kiristys, lahjonta ja uhkailu...

Eiköhän joku niistä aina toimi.

Timo Tontti

Tyypillistä ylimielistä Arja Alhoa.

"Ruotsin kielestä on ollut todella minulle hyötyä sillä sen kautta olen päässyt kiinni saksaan ja moniin sellaisiin kieliin, joita en edes osaa."

Hyödyllisempää olisi ollut käyttää ruotsin opuskeluun käytetty aika suoraan niihin kieliin, joihin ruotsi on muka portti.

M-T Heikka

Mielestäni pelkästään englanti voisi olla pakollinen, eikä välttämättä sekään.

Pakollisia kieliä voisi olla 2 valinnaista, pakollista äidinkielen ohessa. Joku kielipää voisi tietysti opiskella vaikka viittä eri vierasta kieltä.

Näin tornionlaaksolaisesta näkökulmasta en näe mieltä viron opiskeluun. Kaikkea ei voi katsoa tallinnanlaiva näkökulmasta. Ylipäätään kielet, muut kuin äidinkieli, ja ehkä englanti, voisivat olla valinnaisia. Murteita olisi hyvä opettaa peruskoulussa, mutta vain vapaaehtoisina kursseina. Monihan ei osaa enää mitään kunnon puhekieltä. Kirjakielihän on "pelkästään" survottu yhteen murteista sekä osittain ilmeisesti virosta. Murteissa asuu kansamme sielu.

Pakko ei koskaan motivoi opiskeluun. Ehkä alkeet saadaan pakollakin päntättyä, mutta ei ilman kiinnostusta saada mitään kielillä puhujaa.

Pakkoruotsi edustaa kilttien tyttöjen maailmaa, se ei edusta nykynuoren maailmaa, missä lähdetään etsimään elämän ensipalasia maailmalta. Poikalapset osaavat tehdä valintanssa itse, he opiskelevat lauudaturin arvosta englantia ja 6 arvosta pakkoruotsia. Ruotsalaisten kanssa he juttelevat englanniksi. Näin meillä, en tiedä miten Hkissa. Se mielenkiintoisempi valinnainen kieli on vain usein jätettävä pois, varsinkin jos lukee pitkän matikan, jotta saisi sen ruotsin räpellettyä läpi.

Uskon, että kansantaloudellisesti, niin suoraan kuin epäsuorasti, menetetään paljon pakkoruotsin vuoksi. Sillä suljetaan nuuorten ovia. Kaikistahan ei voi tulla valtion suuripalkkaisia elättejä, vaan he joutuvat etsimään itse polkunsa. Niillä poluilla on hallittava muukin kuin kepuruotsi.

Vapaan kielivalinnan puolesta (nimimerkki)

Hyvänen aika sentään kun on järkyttävää lukea noiden ihmisten kommentteja, jotka koittavat valheilla perustella pakkoruotsin tarpeellisuutta nykyaikana. Ihan pahaa tekee miten kauas arjesta kyseiset ihmiset ovat jo erkaantuneet vailla kosketusta nykypäivän realismin tarpeisiin. He ylläpitävät pakkoruotsin tärkeyttä omilla mielikuvillaan aivan irrelevanteissa asiayhteyksissä. Vetää ihan sanattomaksi...

Pakkoruotsi vie aivan liikaa aikaa ja resursseja valtaosalta ihmisiä sekä suomen valtiolta. Kaikki tämä aika voitaisiin suunnata tehokkaammin sallimalla vapaa kielivalinta ruotsin tilalle. Näin saisimme taatusti enemmän ihmisiä erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin useammille kielialueille kuin nykyisin.

Onkohan kukaan laskenut miten monta hukkaan heitettyä opetustuntia vuositasolla tapahtuu pakkoruotsin vuoksi? Varmaan satojatuhansia? Ajatelkaa jos nämä kaikki resurssit kohdistettaisiin oikeasti tarpeellisiin opintoihin.

tehokkuustavoite (nimimerkki)

Niin, ja miten tämä on suhteutettavissa julkisen sektorin ja erityisesti valtion hallinnon tehokkuustavoitteisiin? Paljon asioita ollaan karsimassa ja työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän, mutta ruotsin kielestä aiheutuviin kustannuksiin en ole havainnut tehokkuusvaatimusten yhteydessä viitattavan. Sama koskee myös kansalaisen oman elämän tehokkuutta: Paljonko yhden ihmisen pitää satsata yhden pakkokielen osaamiseen, varsinkin kun sillä suurin osa ei tee yhtään mitään? Miksi yksityiseltä kansalaiselta rajataan mahdollisuus oman tehokkuustavoitteensa asettamiseen tältä osin?

Jaakko Palola (nimimerkki)

Kisälli-perinne Suomen kouluissa olisi ehdottomasti paras ratkaisu!

Siinä mallissa jokainen oppilas motivoituisi oikeaan paikkaan,olkoon se sitten suuntautuminen kieliin,matematiikkaan,biologiaan,käytännön aineisiin jne....

Nykyinen systeemi suorastaan RUOKKII turhautumista,koulukiusaamista myöhemmin rikollisuutta ja kaikenlaista negatiivista asennetta yhteiskuntaamme kohtaan.

Vieras (nimimerkki)

Kirjoitus niin täynnä asiaa kuin vain olla voi. Kiitos!

manna gryn (nimimerkki)

vielä piti lisätä sitä, että tuntijakouudistuksen muokkaaminen siihen suuntaan, että opetus painottuisi entistä enemmän kielellistä lahjakkuutta suosivaksi, sorsii nimenomaan nykymuotoisessa peruskoulussa poikia.

pojat ja tytöt kehittyvät lapsuudessaan keskimäärin selkeästi eri rytmeissä. tytöt ovat 1...3 vuotta kehittyneempiä murrosiässä ja tyttöjen kielelliset valmiudet ovat paremmat. tältä pohjalta ajatellen siis kielten opetusta ei tulisikaan kouluissa lisätä, vaan painopistettä tulisi siirtää käytännön taitoihin ja siirtyä alaluokilla sukupuolittain jaettuihin erillisryhmiin, joiden on todettu parantavan opiskelumotivaatiota.Vieras

kouluaika ei siis riitä kaikkien haluttujen kielten opiskeluun, joten puhdas pragmaattisuus yhdessä resurssien kanssa sanelevat paikkakuntakohtaiset opintotarpeet. ruotsin kieli ei ole välttämättömyys joka puolella suomea, mutta sukupuolten tasa-arvo on.

Reijo Tossavainen

Tähän saakka vaalit on käyty siksi, että silloin on kansa päättänyt mitkä puolueet ärkoopeen kanssa muodostavat hallituksen. Nyt näyttää siltä, että tulossa ovat ihan oikeat vaalit. Hurraa!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Arja Alho toistaa jostain kumman syystä samoja argumentteja kuin rkp:läiset.

Eikö demarit voisi keksiä omat argumentit pakkoruotsille? Nyt Sdp näyttäytyy Rkp:n apupuolueena.

Takaako Sdp,että tulevat eduskuntavaalit on aidot hallitusvaalit?

Vai odottaako Sdp vaan vuoroaan päästäkseen Rkp:n kanssa samaan hallitukseen? Se selittäisi Alhon ulostulon pakkoruotsikysymyksessä.

Rkp:hän ei hyväksy Suomen hallitukseen puoluetta joka kannattaa valinnan vapautta kieliopinnoissa. m.o.t.

Vieras (nimimerkki)

Aivan. Kuten yllä totesin, valitettavasti pakkoruotsia puolustavien suomenkielisten poliitikkojen suurin motivaatio näyttäisi olevan pelkästään puoluepoliittinen. Juuri niiden samojen puolueiden, jotka näyttävät muutenkin olevan ryvettyneet kaiken maailman sotkuissa. Muutosta kehiin. Sanoo akateemisesti koulutettu, kohtuullisen ruotsinkielen taidon omaava suomalainen.

Svedu, rkp:lainen y.m. (nimimerkki)

Mitäs jos me suomenruotsalaiset muutettais rauhallisesti pois Suomesta, sanotaan vaikkapa 5 vuoden aikana? Olisiko se hyvä ratkaisu?

Sain jo 70-luvulla turpiin kuin tulin 3:mannella luokalla kotiin ja en osannut Suomea ja minua on uhattu viimeiseksi viime viikolla kahvilassa keskustellen ystäväni kanssa äidinkielenkäytösta.
Tässä keskustelussa ei enää puhuta suoraan (koska se ei ole laillista) siitä että halutaan kaiki suomenruotsalaiset ja ruotsinkielenkäyttö pois. Vaan piilotellan aikomusta muun propagandan takana.
Me Suomenruotsalaiset olemme jo hävinneet, eli voimmeko keskustella miten antautuminen tapahtuu?

lukija (nimimerkki)

Periaatteessa halutaan, että suomenkieli olisi ainut virallinen kieli Suomessa.En tiedä, miten ruotsinkieliset suhtautuisivat siihen. Mutta onhan meillä muitakin kieliä, jotka ovat vain vähemistökielen asemassa.

Suomenkieliset haluavat tasa-arvoa, koska ruotsinkielisille on syntynyt erityisasema Suomessa. Ehkä se on ollut aina.

Svedu, rkp:lainen y.m. (nimimerkki)

Ihan tiedoksi että iso osa nuorempaa sukupolvea suomenruotsalaisia muuttaisivat pois suomesta tai ainakin vakavasti harkitsisivat muuttoa. varmasti varakkaat olisivat etupäässä vanhemmista ikäluokista. Suomenruotsalaiset eivät puhu tästä niin avoimesti koska pelätään työta tai muuta. On paljon pelkoa suomenruotsalaisten keskuudessa tällä hetkellä, pinnan alla siis.

lukija (nimimerkki)

Ymmärrän asian hyvin. Ihmisillä on tapana luokitella toisiaan, varsinkin jos asia on vieras. Ainakaan lokeroituminen omiksi ryhmiksi, ei auta asiaa. Myöaskään se ajattelu, että ruotsinkieliset ovat lähtökohtaisesti parempia, ei auta.

Svedu, rkp:lainen y.m. (nimimerkki)

Eli olemme niin hyviä että meidän on pelkättävä ja miettiä pakoa siitä maasta joka on ollut meidän isänmaatamme aina?
Toi "bättre folk" on kyllä semmosta huuhaata. Oma suku on rutiköyhä ja itse pärjää just ja just.

lukija (nimimerkki)

Siinä on kyllä myös suomenruotsalaisilla peiliin katsomisen paikka. Tehän ihan tahallaan ylläpidätte tota bättre folkkenin leimaa. Itse näitä kirjoituksia vähän lukeneena voin sanoa, että se suorastaan tihkuu eräitten mielipiteistä. Onko tämä sitä suomalaista identiteettiä.

Svedu, rkp:lainen y.m. (nimimerkki)

Siis mitä!? ...katsoa peiliin?
Miten minä olen ymmärtänyt asian niin Esim. kuin sukulaiset kysyi ennen rintamaan lähtöä (talvisota/jatkosota) että jos he saavat puhua Ruotsia sodan jälkeen (oli silloin aiheellinen kysymys koska 30-luvulla oli samanlainen kiihko Ruotsinkielisiä vastan), niin luvatin että saadaan. Monmilla oli ennen sitä lupausta aikomus lähteä Ruotsiin.
Nyt kuin meidän asemaa kansankielenä ollaan poistamassa, mikä luultavasti tapahtuu parin vuoden sisällä, niin totta kai me ollan "ongellmallisia". Periaatteessa koko meidä elämä romahtaa sen perusteella että äidinkielemme asema romahtaa. Eikä ikteminen auta...
Se on suomenkielinen enemmistö joka on antanut meille ruotsinkielisille luvan sille eritysasemalle mitä meillä on ja olemme tehnet parhaamme kansalaisina sen perusteella. Nyt enemmistö halua ottaa meiltä pois erityisasemamme ja niin kauan kuin voimme yritämme pitää meidän edut, se hän on ihan selvää. Demokraattisin keinoin. Kyllä se perustuslakimuutos tulee joka koska meillä ei ole mitään millä voisimme estää sen.
Mutta tämä agressiivisuus mikä nyt kasvaa koska 94% kansasta ei sitten taida olla samoilla linjoilla asiassa. Ja sen takia ne jotka palaavat aatteen takia teketvät kaikensa sen puolesta että meidän äidinkieli ja identtitetti olisi niin paljon uhattu ennekuin demokraattinen päätös tehdään, on aika pelottavaa.
Että vielä sanotaan että meidän pitäisi katsoa peiliin, koska olemme mitä olemme, ei tee asiasta yhtään parempaa. Heränkö huomenna ja tunnen turvallisuuden maailman parhaassa massa?

lukija (nimimerkki)

Ymmärrän toki. Mutta onko oikein, että jollakin väestöryhmällä on etuoikeuksia. Siis esim. kiintiöt. Mulle on yks ja sama, vaikka jokainen yliopisto-opiskelija olisi ruotsinkielinen, jos hän on sen saavuttanut omalla paremmuudellaan. Mutta jos ruotsinkielisten asemaa ylläpidetään keinotekoisesti, se ei ole mun mielestä oikein.

Ei voi olla maailman loppu, jos rkp istuu yhden kauden oppositiossa. Se kuuluu demokratiaan. Jotenkin on kummallista, että neljä prosenttia kansasta äänestää aina puoluetta, joka ajaa vain yhtä asiaa. Kaikki muut tärkeät asiat on yksi hailee. Kyllähän muidenkin ihmisten kannattamat puolueet ovat saaneet välillä olla oppositiossa.

Kyllä kaikki ihmiset voi muuttaa asenteitaan.

Finska tala sämre folk (nimimerkki)

Siis halåå! Muka suomenruotsalaiset pelkäävät ja suunnittelevat pakoa Suomesta sen takia, että tulevaisuudessa jokainen suomalainen ei välttämättä osaa sanoa: "Hej, jag heter Pekka." Nimittäin tälle tasolle suomalaisten ruotsin kielen taito useimmiten rajoittuu, kun sitä pakkoruotsia koulussa on opiskeltu. Ettehän te suomenruotsalaiset puhu koskaan ruotsia suomenkielisten kanssa! Te puhutte ruotsia vain keskenänne! Mitä iloa teille on siitä, että suomenkielinen osaa ruotsin kielen alkeet.

suomenkielinen vieras (nimimerkki)

Otetaan nyt ihan rauhallisesti, ei näitä pakkosuomentajia loppujen lopuksi niin paljon ole; kirjoittavat vaan sen verran pitkästi ja ovat äänekkäitä. Kannattaa myös muistaa webin 90-10-1 -sääntö; 1% tuottaa 90% "sisällöstä" jota 10% joskus vaivautuu kommentoimaan.

Olet siinä kyllä oikeassa, että useimpien kirjoittajien agenda on jotakin ihan muuta kuin kauniisti muotoiltu "valinnan vapaus". Totesin sen itsekin iloisella 80 -luvulla, jolloin keskusteluni ruotsinkielisen ystäväni kanssa ruotsiksi sai tuntemattoman käymään kimppuuni - kuntoutui kyllä työkuntoiseksi.

Itse ja tuntemani suomenkieliset irtisanoutuvat näiden "lallittajien" ajatusmaailmasta ja A Alhon kirjoitus on mielestäni hyvä ja täyttä asiaa, toivoa siis on!

Svedu, rkp:lainen y.m. (nimimerkki)

Tämä oli semmonen pelonpurkaus minulta. Olen yli 30 v. sanonut niin kuin sinä että otetaampa rauhallisesti, mutta nyt en enää voi. tämä alka olla aika pelottavaa.

Finska tala sämre folk (nimimerkki)

Etelä-Afrikan valkoisetkin pelkäsivät aikoinaan apartheidin lopettamista siksi, että epäilivät mustan enemmistön tappavan valkoisen vähemmistön. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Miksei suomenruotsalaisten harjoittamaa apartheidia voisi myös lopettaa?

Vieras (nimimerkki)

Vastustan pakkoruotsin opiskelua koulussa. Minulla ei ole mitään ruotsia äidinkielenään puhuvia vastaan. Minusta täälläkin esitetyt argumentit joissa "vastustetaan" ruotsia puhuvia suomalaisia *ihmisiä*, ovat idioottimaisia. Samoin kuin argumentit joilla "perustellaan" pakkoruotsia suomalaisille kaikkialla suomessa. Itse osaan puhua ruotsia välttävästi ja lukeakin sitä, mutta silti -- ei ole mitään järkevää syytä jatkaa tällä pakkoruotsilinjalla peruskoulussa. Kyllä ne sen valitsevat jotka sen kokevat tarpeelliseksi ja näkevät siitä hyötyä.

Varmasti löytyy ääliöitä jotka ärjähtävät ruotsia puhuville, mutta tällainen ihminen on samaa kastia kuin vammaisille naureskelevat tai erilaisuudelle hörähtelevät onnettomat luuserit. Niistä ei kannata välittää, ja niille pitää osoittaa ettei sellaista tule sallia. Mutta se ettei näin saa tehdä, tai että tällaisia suomea puhuvia on olemassa ei ole syy sille, miksi ruotsia pitäisi pakosta koulussa opettaa. Asiat asiana. Ehkä osaa väestä vaan ärsyttää tämä pienen väestönosan oikeuksien varjolla toisille asetetut turhat ja turhauttaviksi koetut velvollisuudet - liikaa. Olisiko asialle syytä tehdä jotain? Jotain järkevää.

Svedu, rkp:lainen y.m. (nimimerkki)

Ensimmäiseni kommenttini oli reaktio tämän keskustelun ilmapiirille...ja niin monelle samankaltaisille keskusteleuille viime aikoina.

Siis en usko että "pakkoruotsi" elää kaumennin kuin 2011. Se on tosiasia. Kun se poistuu, niin ei kukaan tule valitsemaan Ruotsia Suomenkielisissä kuoluissa enää, sekin on tosiasia. "Pakkoruotsin" postuminen tulee luomaan semmosen voittomaisen ilmapiirin joka ihan varmasti esim. vahvistaa sanontaa "suomessa puhutaan...". Sen myötä suomenruotsalaisella ei ole enää asiaa vaatia yhtään äidinkielellään. Me ymmärämme sen hyvin ja selkeästi.
Mitä sen jälkeen sitten odottaa onkin kysymysmerkki.
Itse uskon että meillä suomenruotsalaisillä on aika tuikat paikat edessä koska tuntuu siltä että olisi jonkinlainen päämäärä horisontissa joka ei vaan vielä ollaan kirkossa kuulutettu.

syy osaamattomuuteen (nimimerkki)

Kommenttina tähän kirjoitukseen: Jos minä käyttäisin ruotsin kieltä yhtä huonosti kuin edellä oleva kirjoittaja suomen kieltä (teksti täynnä kielioppivirheitä), saisin vain arvostelua ja halveksuntaa ruotsinkielisten taholta. Maasta poismuuttamisen sijaan voisit paneutua edistämään ruotsin kielen houkuttelevuutta ja asenteiden poistamista.

syy osaamattomuuteen (nimimerkki)

Korjauksena: kommentti liittyi Svedu, rkp:lainen y.m. -nimimerkin viestiin.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Varmuuden vuoksi muistutan, etten ole kansanedustaja enkä liioin kansanedustajaehdokas. Sosialidemokraatti toki olen koska minun arvojani ovat tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Vapaaehtoisuus erilaisten oppiaineiden valinnassa kuullostaa hyvältä. Jos huutoäänestyksellä kysytään mikä on mieluisaa koulussa, luultavasti välitunti ja ruokatunti. Silti lapset haluavat oppia uusia asioita eivätkä todellisuudessa valitsisi välituntia ainoaksi tunnikseen. Innostunut opettaja saa oppilaat aina mukaansa.

Pakollisia oppiaineita tulee olla siksi, että 1) taataan tietyistä perusasioista kaikille samantasoiset perusvalmiudet, joita ihmiset ja yhteiskunta tarvitsevat, 2) näin edistetään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja 3) huolehditaan koulutusjärjestelmän toimivuudesta, vertailtavuudesta ja laadusta. Tätä myös muutama kommentaattori on mielestäni hienosti alleviivannut.

Kaikki lähtee luku-, kirjoitus- ja laskutaidosta. Itsensä ilmaiseminen, oman kansakunnan historian ja luonnon lainalaisuuksien tunteminen oman kehon toiminnan ohella ovat yksilön eväitä selvitä ja löytää oma polkunsa informaatiota tulvivassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa.

Haluamme tietää mistä olemme tulleet ja miksi ajattelemme niinkuin ajattelemme. Suomalaisuutta ei voi yksinkertaisesti ymmärtää ellei ymmärrä kulttuuriperintöämme. Tästä tulee suomenruotsalaisten äidinkielen ymmärtäminen ja opiskelu. Tämä siitäkin huolimatta, etteivät monet ovat koskaan kuulleetkaan lähiympäristössään puhuttavan ruotsia. Mutta meidän kaikkien suomalaisessa identiteetissä on suomenruotsalainen jälki.

Pakkoruotsista puhuminen silpoo suomalaisuutta ja on - kuten ihan aluksi blogissani kirjoitin - saman eristymisestä turvallisuutta hakevan ilmiön purskahtelua kuin moni muukin aikamme kiihkeä keskusteluaihe.

Todellisuudessa luokkayhteiskunta on täällä tänään. Luokkayhteiskunta näkyy erityisesti yliopisto-opiskelijoitten taustoissa. Kuitenkin koulutuksella voidaan parhaiten edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Jokaisen päähänpotkitun, työläisen ja toimihenkilön pitää varustaa lapsensa parhailla mahdollisilla eväillä elämään ja vaatia parasta mahdollista opetusta. Vapaaehtoisuus valitettavan usein on kiertoilmaisua tasokursseille ja siten peruskoulun tasa-arvoytimen romuttamista.

Valtava määrä julkisen alan työmahdollisuuksia sulkeutuu, ellei osaa jonkin verran toista suomen kansalliskielistä eli ruotsia. Valtava osa suomalaisuudestamme jää käsittämättömäksi, jos poljemme suomenruotsalaisten kielellisiä oikeuksia. Kuten kommentaattori Manninen hyvin asian ilmaisi, ammumme omaan nilkkaamme.

lukija (nimimerkki)

Kaksikielisyys on todella suomalaista. Me suomalaiset olemme tottuneet olemaan aina vähän huonompia kuin suomenruotsalaiset.Uskon, että tästä saattaa kummuta tämä yksikieliseksi maaksi haluaminen. Olihan, joskus aikoinaan yliopistokieli ruotsi.

Tälläistä pohdintaa

Vieras (nimimerkki)

"Kaksikielisyys on todella suomalaista." -- Suurimmalle osalle ei oikeastaan ole.

"Me suomalaiset olemme tottuneet olemaan aina vähän huonompia kuin suomenruotsalaiset." -- No en valitettavasti kyllä ole tottunut. Aivan vieras ajatus minulle. Minulle suomenruotsalaiset ovat olleet suurimmaksi osaksi aika yhdentekevä väestö, enkä sano tätä halveksuen. En vain ole ollut heidän kanssaan tekemisissä, joka taas ei ole elämässäni mikään merkittävä asia. Saamelaisten kanssa olen ollut tekemisissä, ja se oli kivaa. Heitä oikeasti kiinnosti ja kiinnostaa säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa ja elämäntapansa. Tästä keskustelimme paljon - suomenkielellä. Heillä ei ole tarvetta (tai painoarvoa) pakottaa kaikkia Suomessa opiskelemaan saamenkieltä.

"Uskon, että tästä saattaa kummuta tämä yksikieliseksi maaksi haluaminen." -- Ei minusta tässä ole kyse siitä että maasta pitäisi tulla yksikielinen. Kyllä täällä edelleenkin puhutaan suomen lisäksi ruotsia, venäjää, saamea, ja muitakin kieliä. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, onko kaikkien suomalaisten pakko opiskella koulussa ruotsinkieltä vai ei.

"Olihan, joskus aikoinaan yliopistokieli ruotsi." -- Tästä on aika kauan. Akatemian kieli on ollut pitkään englanti, ja varmasti tulee olemaankin. On totta että merkittävässä osassa maailman akatemiaa myös saksa ja ranska ovat merkittäviä kieliä. Ehkä joskus myös kiinankieli. Muttei koskaan ruotsi, muualla kuin Ruotsissa ja joskus muinoin Suomessa. Muinoin.

lukija (nimimerkki)

Hyvä, että korjasit. Kirjoituksessa oli asia virheitä.

Jokainen saa toki olla mitä mieltä tykkää. Toin vain oman näkökulmani esille.

Pohojan Poika

"Haluamme tietää mistä olemme tulleet ja miksi ajattelemme niinkuin ajattelemme. Suomalaisuutta ei voi yksinkertaisesti ymmärtää ellei ymmärrä kulttuuriperintöämme. Tästä tulee suomenruotsalaisten äidinkielen ymmärtäminen ja opiskelu."

Arja parka et taida itse oikein ymmärtää mistä tullaan ja miksi ajattelet niin kuin ajattelet.

Suomi on ollut yksikielinen ruotsinkielinen maa. Vasta 1902 suomalaiset saivat teoriassa samat kielelliset oikeudet kuin ruotsalaiset, jotka alkoivat 1910 tienoilla kutsua itseään suomenruotsalaisiksi.

Koko Suomen suurruhtinaskunnan ajan koulutus oli yksi keskeinen kielipoliittinen kysymys, koska valtio kieltäytyi - jopa esteli suomenkielisten koulujen perustamista. Ruotsalainen hallinto halusi läänittää hyväpalkkaiset hallinnon virat itselleen ja perillisilleen eikä se halunnut kilpailijoiksi suomalaisia.

Koulutus on edelleen keskeinen kielipoliittinen väline. Jopa niin paljon, että koulutus on suljettu yhdenvertaisuuslain ulkopuolelle ja syystä, että koulutusjärjestelmä sisältää niin paljon yhdenvertaisuutta rikkovia järjestelmiä. Ruotsissa koulutuksen yhdenvertaisuus on lain keskeinen soveltamisala.

Kielitaistelusta tuli rotutaistelua. Ruotsalaiset leimasivat suomalaiset alhaisiksi alhoiksi itseensä verrattuna. Eiköpä tuo elää rehota vieläkin.

Porvoossa suomalaiset talonpojat kuljettivat hirsiä suomalaisen koulun rakennusmaalle ja kadun varren ruotsalaiset syljeksivät päälle.

SDP:n ja RKP:N sielujen liitto syntyi 1930-luvulla. Suomalainen oikeisto vaati parannuksia suomalaisten kielioloihin, joka oli vaikea pala RKP:lle. RKP:n puheenjohtaja aatelinen von Born keksi hakea kumppania SDP:stä ja onnistuikin, sillä sosiaalidemokraatti Tanner seurusteli mieluimmin aatelisen von Bornin kanssa kuin tavallisen suomalaisen talonpojan ja porvarin kanssa, jotka eivät sisällisodan jälkimainingeissa pitäneet kovasti SDP:stä, joka oli aloittanut sodan 1918.

SDP:lle on syntynyt valheellinen käsitys, että sosiaalidemokraateista voi tulla melkein aatelisia, kunhan opettelevat suomenruotsin.

Voin vakuuttaa ettei tule. Ei edes Päivi Lipposen yritys saada lapsi ruotsalaiseen kouluun onnistunut. RKP ei hyväksynyt.

Bon-Bon (nimimerkki)

Miksi Päivi Hiltunen-Herzberg-Lipposen lapsia ei hyväksytty ruotsalaiseen kouluun? Eikös isä ole Axel Freudenthal-mitalin sankari ja muutoinkin mallikelpoinen ruotsalaistettava?

Miten kukaan voi tehdä enää enempää Svenska folkpartietin hyväksi kuin Paavo Lipponen, lukuunottamatta Johannes Virolaista, Paavo Väyrystä ja Esko Ahoa?

Pohojan Poika

Bon-bonille.

HS:ssä oli kolme vuotta sitten kirjoitus "Luojalle kiitos omituisista
höpöttäjistä".

"Aloitteita taajaan rustaava Helsingin kaupunginvaltuutettu Päivi
Lipponen (sd) ehdotti keskiviikkona, että suomenkielisillä lapsilla
pitäisi olla oikeus päästä ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja
esikouluihin.

Lipposen mukaan kysymys on tasa-arvosta. Suomenkielisiä lapsia
"ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ruotsinkielisten lasten kanssa".

Lipponen siteerasi myös Hufvudstadsbladetin mielipideosastoa,
jossa oli kuulemma puhuttu etnisistä kouluista, joihin
suomenkielisiä ei haluta.

Lipposen ponsiesitys tyrmistytti useat valtuutetut."

Seurasi erikoinen keskustelu ja Ilkka Taipaleen omituinen höpötys.
"- "Huomioiden täällä vallitsevan psykologian tuen rkp:tä kaikessa",
Taipale lopetti täysin loogisesti ja poistui kuppilan puolelle. "

Lopputulos oli, että Päivi Lipponen veti esityksensä pois.

Linkki koko artikkeliin on
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Luojalle+kiitos+omituisista+höpöttäjistä/HS20071130SI1KA02qv7

Yrittäjä (nimimerkki)

Ensimmäinen asiallinen perusteluyritys sille miksei ruotsin opiskelu ole vapaaehtoista, kiitos tästä.

Perustelut sen sijaan ovat, tuota, hieman omituisia...kirjoitat seuraavaa:

Pakollisia oppiaineita tulee olla siksi, että 1) taataan tietyistä perusasioista kaikille samantasoiset perusvalmiudet, joita ihmiset ja yhteiskunta tarvitsevat, 2) näin edistetään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja 3) huolehditaan koulutusjärjestelmän toimivuudesta, vertailtavuudesta ja laadusta.

Kohta yhden "perusasiat" ovat ilmeisesti se että kaikkien tulee osata ruotsia koska se tukee tulkintaasi perustuslaista? Kohta kaksi on(kehä)päätelmä edellisestä ja kohta kolme väittää että koulujärjestelmämme romahtaa koska pakkoruotsi ei enää ylläpidä opettajien ammattitaitoa?

Ylipäätään tekstin viesti on selvä: pakkoruotsin takana ovat historialliset syyt...mieleeni ei tule montaa edistyksellistä asiaa jota olisi perusteltu historiasyillä...

lukija (nimimerkki)

Loppujen lopuksi kyse siitä, mitä me määritellään tarvittavan johonkin virkaan. Nyt se on toinen kotimainen. Yhtä hyvin voidaan määritellä, että virkaan ei tarvita ruotsinkielen taitoa. Se on yhtä mahdollista.

Tarja Pollari, Florida, USA (nimimerkki)

Selventaisitko vaitettasi etta jokaisen suomalaisen identiteetissa on ruotsalainen jalki? Kun on helppo heittaa vaiteita ilmaan, mutta olen varma etta en ole ainut joka ei ymmarra yhtaan mita sina tarkoitat vaittellasi? Puhutko Seitsemasta Veljeksesta? Tuntemattomasta Sotilaasta? Vaiko Aleksis Kivesta? Selita, ole hyva. Itse olen Oulusta lahtoisin, sukujuuret lapissa ja pohjanmaalla...enka kylla allekirjoita vaitettasi etta identiteetissani olisi mitaan ruotsalaista. Eiko olisi jo aika antaa kredittia suomalaisuudelle ja kokonaan lopettaa tama luokkasysteemi missa ruotsinkieliset jotenkin kuvittelevat olevansa parempaa vakea?

Ahvenanmaasta sen verran etta heilla on itsehallinto ja oikeus paattaa mita kielta opiskelevat ja puhuvat. Kuitenknin heidan kanssaan asiointi ei vaadi ruotsinkielen oppimista. Englanti on pakollisena aineena niin Suomessa kuin Ahvenanmaalla. Minka ihmeen takia 5 miljoonan suomalaisen taytyy tuhlata aikaansa ruotsin kielen opiskeluun kun selvasti muiden kielten hallinalla olisi huomattavasti enemman etua? Meilla taalla Floridassa asuu pari miljoonaa espanjankielista. Amerikkalaiset kauhistuisivat jos joku edes ehdottaisi etta espanjan kieli olisi pakollista. Mielipide on selva: maassa maan tavalla. Usassa valtakieli on englanti. Suomessa se on suomi.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Varmuuden vuoksi muistutan, etten ole kansanedustaja enkä liioin kansanedustajaehdokas. Sosialidemokraatti toki olen koska minun arvojani ovat tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

* Onko mitenkään varmaa, ettei sopeutumiseläkeläinen voisi ryhtyä ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin, kun ehdokasasettelu on kesken? Ellei vastaanota ydinvoimarahaa, on selvää, että Sfp jakaa rahaa tai jakanee rahaa niin Helena Tornbergille kuin Kimmo Sasille ja kenelle tahansa, joka hyväksyy rahoituksen ehdot?

* Mistä me tiedämme kenenkään arvoja: tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Hyvin moni avioero-oikeudenkäynnissä ja perinnönjaossa noudattaa sosiaalisen ja sosialistisen oikeuden sijaan taloudellista oikeutta. Mistä me tiedämme, että juuri Arja Alho on yhtä sosiaalinen ja oikeudenmukainen kuin esimerkiksi Marjaana Koskinen, jota SDP:n eduskuntaryhmä on monta kertaa työpaikkakiusannut ja rangaissut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tähden.

Vapaaehtoisuus erilaisten oppiaineiden valinnassa kuullostaa hyvältä.

* Niin kuulostaa. Suomalaisessa peruskoulussa on nykyään vapaaehtoista oikeinkirjoitus: yhdyssanojen yhteen kirjoittamatta jättäminen, laskeminen ja luokalle jääminen. Tämän vuoksi edellisen kouluasteen asioita joudutaan käymään läpi seuraavalla lukiosta yliopistoihin. Jos ajatellaan, että maa olisi kommunistinen, sosialidemokraattinen, nationalistinen, fasistinen tai islamistinen, voitaisiin määritellä pitävästi se, millaiseksi oppilas on oppivelvollisuudella ohjelmoitava, valmistettava kansalaiseksi. Kun kerran ei ole sitten DDR:n romahtamisen ja Euroopan sisämarkkinaan liittymisen jälkeen pysytty päättämään, millainen on hyvä suomalainen sosialidemokraatti, joita pitäisi koulussa kasvattaa. Tasa-arvosta on tullut ensin feminismiä ja sitten biseksuaalisuutta. Tuloksena luokkataistelu on sukupuolten välillä onnistunut aivan luokkataisteluoppien mukaisesti. Tuloksena ei ole kuitenkaan feministinen postsosialidemokratia, vaan halla-aholaisuus, perussuomalaisuus ja hommalaisuus. Miksi ole olemassa sossufoorumia niin kuin on hommaforum? Miksi SAK torjuu Tuomiojan ja Pajamäen? Jottei koulussa olisi liikaa aineita ja oppivelvollisuutta, pitäisi päättää, millaine on vuoden 2020 hyvä ja maailmanmarkkinatalouskelpoinen kansalainen. On paljon mahdollista, ettei hän ole mikään partaradikaali, joka uin 1930-luvun - 1950-luvun kansallisissa instituutioissa plakaatti kädessä kuin 1960-lukulainen luottaen Kekkosen raivaavan tien uudelle sukupolvelle. Ei kukaan enää pääse ministeriksi niin nuorena kuin Pär Stenbäck, Paavo Väyrynen tai Ulf Sundqvist.

* Mikä ihme tuo draaman lisäämisen tarve oli opetusohjelmaan? Eikö draamaa voi harjoittaa vapaasti välivuosina vaikka kansalaisopistossa? Tärkeintähän nykyään on se, että kykene pitämään NATO-tyyppisen PowerPoint-esityksen, mihin kykenevät miltei kaikki yleiesikuntaupseerit, parhaaat yritysjohtajat, mutta ei juuri mikään poliittinen eikä hallinnollinen kotimarkkinaväki. Miksi koulun pitäisi olla jokin pitkäaikaistyöttömyyden kestämiseen kasvattava leikkikoulu? Miksi se ei voi opettaa kilpailua ja elämäntaitoja?

Jos huutoäänestyksellä kysytään mikä on mieluisaa koulussa, luultavasti välitunti ja ruokatunti. Silti lapset haluavat oppia uusia asioita eivätkä todellisuudessa valitsisi välituntia ainoaksi tunnikseen. Innostunut opettaja saa oppilaat aina mukaansa.

* Onko jokaisessa koulussa sellaisia luokkia, että siellä voi myös oppia, jos haluaa? Eivätkö kieroon kasvaneet vanhemmat vaadikin niin moniarvoista koulua, etteivät siellä voi aina oppia edes ne, jotka haluaisivat oppia, hyvän keskiarvon ja parhaaseen yliopistoon?

Pakollisia oppiaineita tulee olla siksi, että 1) taataan tietyistä perusasioista kaikille samantasoiset perusvalmiudet, joita ihmiset ja yhteiskunta tarvitsevat,

* Ei ole ollenkaan varmaan, että "yhteiskunta" eli käytännössä "valtio" tietäisi enää nykyään, mitä valmiuksia ihmiset, esimerkiksi perussuomalaiset, pienyrittäjät jne. tarvitsevat. Joku jakkuhameinen esitys siitä, että pitää saada draamaa lisää, ei ole tästä maailmasta. Ennen vanhaan draama oli pihatappeluita ja valliherraa sekä lumipallojen heittelyä. Sitä oli tarjolla joka välitunti kaikille halukkaille. Silloin opittiin tappelemaan oikein eivätkä teini-ikäiset tytöt murhanneet nuorempia oppilastovereitan niin kuin nyt juuri siksi, että eivät ole oppineet tappelusääntöjä eivätkä eskalaatioportaita. Suomessa tähtisadetikkuja myydään vain 18-vuotiaille ja 22-vuotias polttaa Afganistanissa viisi telttaa siksi, että käsittelee varomattomasti valomenttipanosta asuinteltassa. Onko tässä rauhankasvatus onnistunut tuottamaan turvallisuuden sijaan vaaraa?

2) näin edistetään yhteiskunnallista tasa-arvoa

* Keiden tasa-arvoa keiden kanssa?

ja 3) huolehditaan koulutusjärjestelmän toimivuudesta, vertailtavuudesta ja laadusta. Tätä myös muutama kommentaattori on mielestäni hienosti alleviivannut.

* Suomalaista koulujärjestelmää ei verrata juuri kuin siihen itseensä todeten, että se on maailman paras. Arvioijatkin ovat asianomaisia.

Kaikki lähtee luku-, kirjoitus- ja laskutaidosta. Itsensä ilmaiseminen, oman kansakunnan historian ja luonnon lainalaisuuksien tunteminen oman kehon toiminnan ohella ovat yksilön eväitä selvitä ja löytää oma polkunsa informaatiota tulvivassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa.

* Juuri tämän vuoksi oikeinkirjoitusta, aktiivista tiedonhakua Internetistä, PowerPoint-esitelmien tekoa, graffitia, matemaattisia pelejä ja laskutaitoa pitäisi tukea.

Haluamme tietää mistä olemme tulleet ja miksi ajattelemme niinkuin ajattelemme.

* Tulemme jokainen *****:sta. "Me" olemme Suomen heimot, jotka ensin otettiin Ruotsin kuningaskunnan katolilaistettaviksi pakolla siksi, että usko kävi vapaaehtoisesti hitaasti kaupaksi vain Varsinais-Suomessa. Se, mistä Baltiasta tai Uralilta olemme tulleet, on vaikea käsittää. Lopuksi jouduimme Moskovan suuriruhtiaskunnan 1478 jälkeen ja Ruotsin kuningaskunnan sidostesukaksi, jota ne repivät terrierin tavoin. Laajennuimme Kustaa Vaasan ajatusten mukaisesti Kainuuseen ja Karjalaan. Karjalalaisten luterilaistamiseksi ruotsalaiset lähettivät savolaisia kolonialisteiksi luterilaistamaan ortodoksiset karjalaiset, jotka panekivat Tveriin saakka tverinkarjalaisiksi. Tämä trauma on edelleen olemassa savolaisten ja karjalaisten kesken. Tämä trauma pakottaa kokoomuslaisen ortdodoksi pyyhkimään ryssänkirkon leimaa pois lähes parodiaa muistuttavalla natoilulla. Tämä savolaisten ja karjalaisten vaikutus yhdessä ruotsalaisvaikutuksen kanssa tekee hämäläisyyden ja varsinaissuomalaisuuden - siis varsinaisen suomalaisuuden - kiikkeräksi, kun pitää miellyttää ruotsalaista, savolaista ja karjalaista itsetuntoa.

Suomalaisuutta ei voi yksinkertaisesti ymmärtää ellei ymmärrä kulttuuriperintöämme. Tästä tulee suomenruotsalaisten äidinkielen
ymmärtäminen ja opiskelu.

* Valitettavasti on niin, että aina kun luen Hufvudstadsbladetia, tulee mieleen, että lukisi Maaseudun Tulevaisuutta tai Karjalaa tai Demaria. Paradigma on niin kapea, vaikka faktatiedot ovat parempia kuin Etelän mediassa.

Tämä siitäkin huolimatta, etteivät monet ovat koskaan kuulleetkaan lähiympäristössään puhuttavan ruotsia. Mutta meidän kaikkien suomalaisessa identiteetissä on suomenruotsalainen jälki.

* Suomalaisessa identiteetissä ei ole hämäläistä eikä varsinais-suomalaista järkeä, koska maata laajentaneet dynaamiset voimat, ruotsalaiset, savolaiset ja osin uhreiksi joutuneet savolaiset ovat sekoittaneet johtoajatuksen.

Pakkoruotsista puhuminen silpoo suomalaisuutta ja on - kuten ihan aluksi blogissani kirjoitin - saman eristymisestä turvallisuutta hakevan ilmiön purskahtelua kuin moni muukin aikamme kiihkeä keskusteluaihe.

* Pakkoruotsi on kuitenkin sosialidemokraattinen tosiasia, jonka saimme peruskoulu-uudistuksessa Svenska folkpartietin Johannes Virolaiseen kohdistaman oikeistolaisen kiristyksen kohteena. Ei tämä pakkoajattelu lopu mihinkään, ellei joku pane sille stoppia. Monet aivan hyvinä ihmisinä itseään pitävät hyväksyivät pakko-Yleisradionkin ja vain siksi, että muutama toimittaja säästettäisiin markkinataloudelta Yleisradion suojissa. Ei köyhällä ole enää varaa maksaa näin kallista ja keskiluokkaista hyvinvointia välillisen verotuksen kiristyessä ja siksi, että koko järjestelmän takuuna toimiva sosialidemokraatine tupokoneisto pitää tasaveroa tasoittavaa perustuloa luterilais-sosialistis-kommunistisesti perustaltaan vääränä viisastellen sopeutumiseläkkeellä kannusteloukuista. Jokaisesta edistysvoimasta tulee aikanaan taantumusvoima historiallisen materialismin mukaan. Ongelmana on se, etteivät edistykselliset itse tunnista itseään taantumukseksi.

Todellisuudessa luokkayhteiskunta on täällä tänään. Luokkayhteiskunta näkyy erityisesti yliopisto-opiskelijoitten taustoissa. Kuitenkin koulutuksella voidaan parhaiten edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

* Se, mitä moniongelmaisen päihdeäidin poika tarvitsee päästäkseen tohtoriksi, on englannin kieli lisättynä ruotsin kielestä vapautuvin opetustunnein eli neljän tuntia viikossa, kunnollinen matematiikan opettaja, Suomen puolustusvoimat, mahdollisesti aliupseerikoulu, hieman fasistinen nutturapäinen äidinkielenopettaja, joka panee oppimaan oikeinkirjoituksen, jottei oppilas vaikuttaisi sivistymättömältä myöhemmin jne. Sosialidemokratian piirre on siinä, että lisätään ryhmäkokoja ja erityisopetusta, joka syö ryhmäkoon säästöt ja samalla suistaa oppilaan marginaaliin. No tämä ei ole tietenkään ongelma, koska koko politiikka on keskittynyt äijänsä ulospotkaisseen virkaäidin tyttären kasvattamiseen moniarvoiseksi ja suvaitsevaiseksi.

Jokaisen päähänpotkitun, työläisen ja toimihenkilön pitää varustaa lapsensa parhailla mahdollisilla eväillä elämään ja vaatia parasta mahdollista opetusta.

* Parasta väärää opetusta tärkeämpää on oikea, tarpeen mukainen, opetus. Mihin ihmeeseen koulussa tarvitaan draamaa?

Vapaaehtoisuus valitettavan usein on kiertoilmaisua tasokursseille ja siten peruskoulun tasa-arvoytimen romuttamista.

* Mikä ongelma tasokursseissa oli? Minä ainakin laajalla tasokurssilla sain mielestäni riittävästi tehtäviä englannissa, ruotsissa ja matematiikassa. Otin suuret määrät tunteja vielä korkeakoulussa ruotsista, englannista ja venäjästä. Ystäväni valitsi turhaan suppeat kurssit kielistä, mutta korotti ne keskikursseiksi insinöörikoulutukseen pyrittyään.

Valtava määrä julkisen alan työmahdollisuuksia sulkeutuu, ellei osaa jonkin verran toista suomen kansalliskielistä eli ruotsia.

* No mikä ongelma se on ruotsinkielisille? Hehän saisivat näin kaikki virat, kun kukaan suomensuomalainen ei opiskelisi ruotsia. Näinhän voitaisiin palata vuoteen 1862.

Valtava osa suomalaisuudestamme jää käsittämättömäksi, jos poljemme suomenruotsalaisten kielellisiä oikeuksia. Kuten kommentaattori Manninen hyvin asian ilmaisi, ammumme omaan nilkkaamme.

* Minua ei ollenkaan huoleta se, miten vähän saamme tietoa ruotsalaisuudestamme, karjalaisuudestamme, sosialidemokraattisuudestamme tai juutalaisuudestamme. Minua huolettaa se, miten vähän saamme tietoa islamilaisuudestamme, ortodoksiastamme ja venäläisyydestämme tai porvarillisuudestamme.

* Jotta voitaisiin keskustella sivistyksestä oikein, pitäisi määritellä oikea vuoden 2020 sivistys.

Vieras (nimimerkki)

"Mikä ihme tuo draaman lisäämisen tarve oli opetusohjelmaan? Eikö draamaa voi harjoittaa vapaasti välivuosina vaikka kansalaisopistossa? Tärkeintähän nykyään on se, että kykene pitämään NATO-tyyppisen PowerPoint-esityksen, mihin kykenevät miltei kaikki yleiesikuntaupseerit, parhaaat yritysjohtajat, mutta ei juuri mikään poliittinen eikä hallinnollinen kotimarkkinaväki. "

Siis jos ajatellaan esiintymistaitoja, julkista esiintymistä, bisnestä, neuvottelutaitoja -- mitä tahansa kommunikointitaitoja, ei *ikimaailmassa* Powerpoint ole se taito jota tässä tarvitaan. Draama on paljon, paljon parempi vaihtoehto ja pohja vuorovaikutukseen, esiintymiseen ja keskusteluun kuin Powerpoint! Jos yhtään tutustut esiintymistaidon osaamiseen, Powerpoint on siellä alimpaan helvettiin kirottu työkalu joka paremminkin takaa huonon esityksen ja viestinnän kuin tukee sitä.

Googleta vaikka "Presentation Zen". Toivottavasti tämä osuutesi kirjoituksessasi oli vitsi tai ironiaa, jota tässä vaiheessa iltaa en jaksa hokasta. Muuten en voi sinua ymmärtää.

Erillinen kommentti vielä tähän ruotsinkieli sivistyksen ja kulttuurin hallintaan -- paljon, paljon suurempi teho suomalaisten sivistyksessä saavutettaisiin jos lisättäisiin eurooppalaisten klassikkojen lukemista osana kirjallisuuden, kielen ja historian opetusta. Samoin yleensä historian opetusta, alkaen antiikista. Nämä tiedot ovat suureksi hyödyksi kun suomalaiset smalltalkia vääntävät Euroopan turuilla eurooppalaisen sivistyneistön kanssa. Siinä ei ruotsinkieli ja Ruotsin historia auta. Sitäpaitsi eurooppalaiset kuulijat ovat paljon enemmän kiinnostuneita sinusta suomalaisena kun osaat kertoa jotain Suomen historiasta. Johon osaltaan kuuluu Ruotsin historia, mutta vain osaltaan.

JohannesX (nimimerkki)

"Haluamme tietää mistä olemme tulleet ja miksi ajattelemme niinkuin ajattelemme. Suomalaisuutta ei voi yksinkertaisesti ymmärtää ellei ymmärrä kulttuuriperintöämme. Tästä tulee suomenruotsalaisten äidinkielen ymmärtäminen ja opiskelu. Tämä siitäkin huolimatta, etteivät monet ovat koskaan kuulleetkaan lähiympäristössään puhuttavan ruotsia. Mutta meidän kaikkien suomalaisessa identiteetissä on suomenruotsalainen jälki."

Tämä vie kyllä voiton kaikista keinotekoisista argumenteista. :D

Olen eri mieltä. Minä ymmärrän suomalaisuutta ja siitä pieni osa on tullut koulusta historian tunneilta, hieman äidinkielen tunneilta ja suuri osa ihmisten kanssa toimimisesta sekä vuorovaikutuksesta. Ruotsin kielen opintojen kautta en ole oppinut kulttuuriperintöämme, sillä tavalla kuin sen itse koen, piirun vertaa. Ilmeisesti sinä näet tai tahdot vakuuttaa näkeväsi kulttuuriperintömme toisella tavalla. No problem, kunhan sallit sen että jokainen tyylillään eikä pakoteta kaikkia samaan muottiin, ok?

"Pakkoruotsista puhuminen silpoo suomalaisuutta ja on - kuten ihan aluksi blogissani kirjoitin - saman eristymisestä turvallisuutta hakevan ilmiön purskahtelua kuin moni muukin aikamme kiihkeä keskusteluaihe. "

Tuskalliset asiat vaativat tuskallista läpikäymistä. Se on tervehtymisen prosessi, jossa ensin puretaan, sitten kaivetaan, seuraavaksi puhdistetaan ja uudistetaan ja lopulta voidaan rakentaa uusille perustuksille. Se kuuluu asiaan. Tämä on tehtävä nyt. Ethän ylenkatso tätä luonnollista tarvetta?

"Todellisuudessa luokkayhteiskunta on täällä tänään. Luokkayhteiskunta näkyy erityisesti yliopisto-opiskelijoitten taustoissa. Kuitenkin koulutuksella voidaan parhaiten edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Jokaisen päähänpotkitun, työläisen ja toimihenkilön pitää varustaa lapsensa parhailla mahdollisilla eväillä elämään ja vaatia parasta mahdollista opetusta. Vapaaehtoisuus valitettavan usein on kiertoilmaisua tasokursseille ja siten peruskoulun tasa-arvoytimen romuttamista."

Tuo on minun sanakirjassani "tasapäistämistä" ja sillä ei ole tasa-arvon kanssa mitään tekemistä. Tasa-arvoa olisi antaa vapaus opiskella itse valitsemaansa kieltä tai vanhempiensa valitsemaa kieltä. Vaihtoehtona vaikkapa lyhyt peruskurssi useasta eri kielestä ja niiden perusteella saisi valita sen, joka tuntuu kiinnostavan ja "sopivan omaan suuhun" parhaiten. Mitä mieltä olisit siitä?

"Valtava määrä julkisen alan työmahdollisuuksia sulkeutuu, ellei osaa jonkin verran toista suomen kansalliskielistä eli ruotsia. Valtava osa suomalaisuudestamme jää käsittämättömäksi, jos poljemme suomenruotsalaisten kielellisiä oikeuksia. Kuten kommentaattori Manninen hyvin asian ilmaisi, ammumme omaan nilkkaamme."

Tässä olen osittain samaa mieltä, mutta uskon silti sellaisiin työpaikkoihin jossa ruotsin kieltä tarvitaan riittävän tarpeeksi tekijöitä myös vapaaehtoisella ruotsin kielen opetuksellakin. Lainsäädännössä voimme halutessamme muuttaa vaatimuksia siten, ettei jokaiselta virkamiespaikalta vaadita ruotsin kielen osaamista. Tämä avaa taas paljon noita ovia, joita pelottelit sulkeutuvan. Ruotsinkielisen väestön palvelut eivät vaaraannu, koska ruotsin kielen taitajia riittää yhä ja englannillakin pärjää. Kenenkään oikeuksia ei tulla polkemaan, älä sinä sitä pelkää. Tämä on uudistumista, 2000-lukua! Astu rohkeasti tänne mukaan vaan, Arja ;)

kulttuuritausta (nimimerkki)

"Haluamme tietää mistä olemme tulleet ja miksi ajattelemme niin kuin ajattelemme. Suomalaisuutta ei voi yksinkertaisesti ymmärtää ellei ymmärrä kulttuuriperintöämme. Tästä tulee suomenruotsalaisten äidinkielen ymmärtäminen ja opiskelu."

Haluammeko kaikki todella? Olen akateemisen tutkinnon suorittanut, monia kieliä osaava ja kulttuuria harrastava, mutta en kyllä sanoisi noin mahtipontisesti. Ulkomailla ja ulkomaalaisten kanssa keskustellessa olen kyllä huomannut, että oman maan historia ja sen tuntemus on muualla erilaista kuin meillä. Omassa (suurelta osin akateemisen koulutuksen saaneessa) tuttavapiirissäni ei ole koskaan erityisemmin pohdittu, "mistä olemme tulleet ja miksi ajattelemme niin kuin ajattelemme". Omaan historiaan voi tutustua myös suomeksi ihan kuten muidenkin maiden historiaan. Ei se vaadi ruotsin kielen osaamista eikä sillä voi perustella "pakkoruotsia".

"Valtava määrä julkisen alan työmahdollisuuksia sulkeutuu, ellei osaa jonkin verran toista suomen kansalliskielistä eli ruotsia."

Julkisen sektorin työpaikkoja ollaan vähentämässä, joten niitä on jatkossa vielä harvemmille kuin nykyisin. Vaaditaanko sitten kilpailuttamisen kautta yksityisten yritysten hoitamissa 'julkisen' sektorin tehtävissä edelleen 'virkamiesruotsin' osaamista? "Jonkin verran" ruotsin osaaminen ei palvelutehtävissä kuitenkaan edes riitä, pitää osata kunnolla. Ja kieliä voi opiskella myös myöhemmin. Monet opiskelevat useita kieliä vielä kouluaikojen jälkeen ja hyvällä menestyksellä ja motivaatiolla.

"Valtava osa suomalaisuudestamme jää käsittämättömäksi, jos poljemme suomenruotsalaisten kielellisiä oikeuksia."

Tämä lause jää 'käsittämättömäksi'. Ei suomenruotsalaisten kielellisiä oikeuksia poljeta sillä, että 'pakkoruotsi' poistuu. Ruotsin kielen opiskelusta on mahdollista tehdä houkuttelevaa ja kiinnostavaa niin, että monet/kaikki ihan vapaaehtoisesti haluavat opiskella ja osata sitä. Mitä tarkoittaa 'valtava osa suomalaisuudestamme jää käsittämättömäksi'? Kenen elämää se oikeasti haittaa ja miten se näkyy?

Jonne Webasto (nimimerkki)

Mitäs jos Arja "ajopuu" Ålhokin opettelisi uimaan? Kaksikielisyys on mennyttä aikaa. Yksikielisyys on ihanaa, väistämätöntä ja luonnonlaki.

Vieras (nimimerkki)

Olen täällä kommentoinut useisiin vastauksiin pakkoruotsia vastaan. Mutta tämä sun kommenttisi on myös täyttä tuubaa. Varmaan olet provo. Suomessa puhutaan useita kieliä, eikä ihan minimaalisen marginaalisesti. Yksikielisyys ei siis ole ihanaa, väistämätöntä eikä luonnonlaki.

Kaksikielisyys ei ole mennyttä aikaa, sen sijaan yhden marginaalikielen pakko-opiskelu koulussa on mennyttä aikaa.

Vieras (nimimerkki)

Ehdottomasti ruotsin kielen opiskelu kuuluisi olla vapaaehtoista. Ei sen pakolliselle opiskelulle ole mitaan perustetta. Ei kerrassaan mitaan. Jo se, etta 5 miljoonaa suomalaista pakotetaan opiskelemaan vahemmistokielta jota vain parisatatuhatta suomen kansalaista puhuu on ihmisoikeuksien vastaista. Mikali yhden vahemmistokielen opiskelu on pakollista, kaiken oikeuden ja kohtuuden mukaan jokaisen suomalaisen (ruotsinkieliset mukaanluettuna) tulisi opiskella suomea, saamea (saamelaiset ovat kuitenkin niita ainoita alkuperaisia suomalaisia), eestia, ja muita kielia joiden puhujia elaa vakituisesti suomessa.

Tietenkaan pakkosaame, pakkoeesti....ei ole reaalista....joten ainoa kohtuullinen paatos on poistaa pakkoruotsi ja tarjota opiskelijoille vaihtoehtoja. Kansainvalisesti Suomelle olisi huomattavasti enemman hyotya aloitta pakkoespanjan, pakkoranskan, tai pakkovenajan kielen opiskelu. Silla parannettaisiin kilpailutasoa ja oltaisiin maailman kartalla - ruotsin kielen opiskelu ei meita sinne vie. Sita paitsi ruotsalaiset opiskelevat englantia ihan niinkuin suomalaisetkin. Kanssakaynti ruotsalaisten kanssa on taysin mahdollista englannin kielella - ei siihen ruotsia tarvitse oppia.

Mina ehdotan etta pistetaan ne ruotsinkieliset suomen kansalaiset pakolliseen tukiopetukseen kunnes suomen kieli on hallinnassa ja sujuvaa. Suomessa Suomen tavalla - ja kielella.

Olen itse asunut ulkomailla yli 15 vuotta, eika edes tilaisuutta puhua tai kuulla ruotsin kielta ole tullut vastaan muuta kuin Tukholman reissulla. Siella parjattiin ihan hyvin englannin kielella, niinkuin kaikissa muissakin maissa missa olen vieraillut tai asunut. Heittakaa nyt hyvat ihmiset verovarojen tuhlaaminen siihen pakkoruotsiin pois. Ei siihen ole mitaan selvajarkista perustetta! Jos ei suomessa elavat ruotsinkieliset ole kykenevia oppimaan suomen kielta, hehan voivat aina muuttaa Ruotsiin. Siella saavat puhua ruotsia. Suomessa Suomen tavalla - ja kielella!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Tällaista "tasa-arvoa" Arja Alho (sdp/rkp) puoluestaa:

Åbo Akademi pitää "epätoivottavien" opiskelijoiden määrän "sopivana" edelleen. Keinot on vain päivitetty. Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi _erillinen_ ruotsin kielen koe. Sen vaikeusastetta säädellään suomenkielisten hakijoiden määrän perusteella, jotta suomenkielisten opiskelijoiden määrä pysyy "sopivana".

Suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden ei sallita myöskään pyrkiä englanninkielisessä pääsykokeessa. Voisihan joku livahtaa sitäkin kautta sisään.

Åbo Akademi ei salli suomenkielisistä lukioista kirjoittavien kirjoittaa pääsykokeissa englanniksi, vaikka se etu on esim. muiden EU-maiden kansalaisilla.

Toisin sanoen, vaikka ruotsin kielen pakollista opiskelua perustellaan suomenkielisille tarpeella tuottaa palveluja ruotsiksi niin Åbo Akademin käytäntö paljastaa, että väittämä on valheellinen. Muutoinhan ruotsinkielisen pääsykokeen menestyksellinen läpäiseminen riittäisi Åbo Akademille.

Suomenkielisten koulujen pakkoruotsi on itse asiassa vain kansan enemmistöön kohdistettua valtapolitiikkaa, jonka henkiset juuret on Ruotsin vallan aikaisessa miehitysajassa.

Ja Alho on ilmoittautunut tuollaisen järjestelmän kannattajaksi. USA:n Syvässä Etelässä oli vastaavanlainen järjestelmä afroamerikkalaisia varten.

suomenkielinen vieras (nimimerkki)

ota kuitenkin todellisuudesta selvää ennenkuin suollat lisää tuota propagandaasi: opetus on ruotsiksi joten kielikokeen suorittaminen varmentaa omalta osaltaan menestymistä opinnoissa. Akademissa on paljon suomenkielisiä opiskelijoita, joiden yhtenä syynä yliopistovalintaansa on nimenomaan kielen oppiminen; se kielikoe ei ole myöskään mitään rakettitiedettä.

Jos olisit ihan oikeasti huolissasi suomalaisten opiskelumahdollisuuksista, olisit ehdottamassa lisää opiskelupaikkoja ja yliopistojen opetuksen tason nostoa. Se, että käytännössä vaadit ruotsinkielisten opiskelupaikkojen vähentämistä ei palvele kenenkään muun etua kuin omia tarkoitusperiäsi.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Arja Alhon ei kannata puhua tasa-arvosta mitään! Hän ylläpitämässä nimenomaan syrjintäkäytäntöjä ja häpäisee Sdp:n henkisen perinnön.

Yliopistojen tutkintoasetuksen 6 §:ää soveltaessaan yliopisto, joka on opetuskieleltään suomenkielinen, ei myönnä käytännössä anomuksesta suomen kielellä koulusivistyksensä saaneille opiskelijoille vapautusta ruotsin kielen kurssista, paitsi jos on kyse esim. vakavasta lukihäiriöstä.

Sen sijaan koulusivistyksensä muilla kielillä saaneille opiskelijoille, käytännössä ulkomaalaisille, mukaan lukien EU:n kansalaiset, tämä vapautus myönnetään anomuksesta automaattisesti.

Tämä käytäntö on johtanut siihen, että Suomen yliopistoissa kansalaisuuteen perustuva syrjintä on de facto korvattu koulusivistyksen saantiin perustuvalla erottelukriteerillä.

Kyseessä on siis selkeä suomen kielellä koulusivistyksensä saaneiden, käytännössä Suomen suomenkielisten EU-kansalaisten välillinen syrjintä, muihin EU-kansalaisiin nähden Suomen yliopistoissa

Totinen Toveяi (nimimerkki)

Pidän edelleen kaikkien aikojen poskettominpana pakkoruotsin perusteluna Arja Alhon 1. kesäkuuta 2004 eduskunnassa lukiolain 18 §:n muuttamisen yhteydessä lausumaa:

”Meillä on historialliset syyt ja kulttuuritraditio, jonka vuoksi ruotsin kielen osaaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.”

Voi hyvä tavaton!!!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Totinen Toveri,

Aika pahan panit;) Eikö demareiden pitäisi keksiä omat työväenluokkaiset perustelut pakkoruotsille?

Esim.
-Ainahan renkien ja piikojen on pitänyt ylempiä säätyjä miellyttää
-Ruotsissakin osa työläisistä puhuu ruotsia

lukija (nimimerkki)

Hesarissa oli taannoin juttu siitä, että suomenruotsalaiset työläiset ovat suomalaistuneen. Uskon, ettö suomenruotsalaisen työläisen on vaikea samaistua suomenruotsalaisten kulttuuriin. Tältä näyttää ulkopuolisen suomenkielisen silmissä.Tiedä häntää

Dejavu (nimimerkki)

Keskustelulla pakkoruotsista on selvä yhteys eristymisen valtavirtaiseen ajattelutapaan, joka purskahtaa ulos maahanmuuttokeskusteluna, EU-kriittisyytenä, moraalisena ahdasmielisyytenä tai ylipäätään outouden pelkona. >>
Aikamoista soopaa. Jos kerran ideologia-aineita on opetettava, opetettakoon niitä oikeassa viitekehyksessä eli historian, yhteiskuntaopin ja vaikka sitten sen kotitalouden tunneilla,
mutta annetaan kielten tunnit kielten- ei kaksikielisyysopin- opettamiseen. Ei jokaisen tarvitse osata ruotsia sen takia, että Arja Alho rakastaa ruotsin puhumista. Pakkoruotsihan nimenomaan eristää meidät globaalista kehityksestä ja heikentää kilpailukykyämme-Ruotsin hyväksi.Onko Alhokin Ruotsin elinkeinoelämän asialla ?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Alho on sikäli kummallinen "otus" että ei ota Olkiluoto-rahaa, vaikka Päivi Lipponen ja Eija-Riitta Korhola panivat parastaan Olkiluoto-4:n puolesta niin kuin Anni Sinnemäkikin, joka epäili Fennovoimaa julkisesti eli Arja Alho ei kannata Ruotsin teollisuuden tukemista Suomeen jäävin ydinjättein.
Sen sijaan Alho kannattaa sumeilematta kulttuuriruotsalaisuutta.

Arja on nuorekas. Hän ei tunnu yhtään kypsyneen poliittisessa ajattelussaan sitten Helsingin Juhlaviikkojen.

Vieras (nimimerkki)

Pakkoruotsi on historiallinen reliikki ruotsinvallan ajalta. Missään muussa maassa ei 90% kansasta pakoteta opiskelemaan 5% vähemmistön kieltä.

Tarja Pollari, Florida, USA (nimimerkki)

Olen ehdottomasti samaa mielta.

Vieras (nimimerkki)

Älä muuta virko. Say no more. Säg inte mera.

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:

-suomenkielisen olisi puhuttava/osattava ruotsia

-suomenkielisen olisi pakko opiskella ruotsia.

Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.

Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.

Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsia voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikoksena jos juristeriaa halutaan harjoittaa.

Jk. Jokaisen kansanedustajan ja mepin on tykönään pohdittava tätä:

-Oletko saanut äänestäjiltäsi valtakirjan vastustaa valinnan vapautta kieliopinnoissa?

Jos kansanedustaja (tai mep) voi rehellisesti vastata myönteisesti niin olkoon sitten sekä kansanedustaja (tai mep) äänestäjineen yhtä sivistymättömiä. Tarvitseehan sivistymättömät ihmisetkin omat edustajansa kansanedustuslaitoksiin.

Saul (nimimerkki)

HYVÄ KIRJOITUS ARJA! KANNATAN AJATUKSIASI SILLÄ LISÄYKSELLÄ, ETTÄ
KIELTEN OPISKELUUN PANOSTETAAN PERUSKOULUSSA LISÄÄ.

VENÄJÄÄ EI OPITA PUHUMAAN PERUSKOULUSSA. SE ON AIVAN SELVÄ SE!

TILAA KIELTEN OPISKELUUN ON TEHTÄVÄ POISTAMALLA PERUSOPETUKSESTA
TURHAKKEITA.

lukija (nimimerkki)

Peruskoulusta ei kuitenkaan mielestäni saa tehdä turhan raskas soutusta. On muitakin tärkeitä asioita kun kielet. Lukiossa (jos sinne menee) ehtii sitten päntätä. Toisaalta kielten opiskelussa nuoresta iästä voisi olla hyötyä.

Tarja Pollari, Florida, USA (nimimerkki)

Olet oikeassa. Perusopetuksesta tulisi poistaa turhakkeita, kuten esim. pakollinen ruotsin kielen opiskelu, jolla ei ole mitaan annettavaa Suomelle - se ei nosta Suomen kilpailukykya maailmalla. Se ei edes helpota vientia tai markkinointia pohjoismaihin - englannin kieli on paakielena ollut jo kauan liikemaailmassa. Eiko annettaisi niiden jotka ruotsia haluavat opiskella lukea sitaa niin pitkalle kuin tahtovat? Ja annetaan lopulle vaestosta valta paattaa mita opiskelevat kyseisen tuntimaaran?

pekka. (nimimerkki)

Vai annetaan valta päättää mitä kieltä lukevat! Varmaa on että
sen kielen nimi on "EN HALUA MITÄÄN VIERASTA KIELTÄ" "EN OTA MITÄÄN".

Näin se menee.....

Kysyn vaan miksi koulussa pitää opettaa uskontoa?
Se on todellinen turhake

M-T Heikka

Tornionlaaksolaisena EHKÄ olisin valinnut ruotsin, mutta eihän sitä muualla kovin paljon tarvitse edes huvin vuoksi osata kuin täällä rajan pinnassa. Täälläkin pitää mennä Luulajaan jotta voi leikkiä ruotsilla. Ja tilata paakkelsit på svenska. Kaikki minun kaverit tilaavat nekin englanniksi, mutta mie vähän tykkään praktiseerata. Pistän enkkua väliin, jos en muista kaikkia ruottin sanoja. Aina minulle sillä keinoin hymy irtoaa.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Yritin kirjoittaa rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
Kiitän kommenteista enkä toivottavasti omissani ole loukannut ketään enkä mennyt henkilökohtaisuuksiin.

Vieras (nimimerkki)

Kiitos. Tällaisesta asiasta on vaikea keskustella rationaalisesti ja järkiperäisesti, koska lopputulema voi merkitä suuria muutoksia suomalaiseen kouluun, se voi muuttaa (tai vaikuttaa muuttavan) osan väestön "painoarvoa", on tunteisiin perustuva ehkä enemmän kuin järkeen. Politiikka ehkä on suuremmassa roolissa keskusteluissa kuin pitäisi, joka erityisesti "kansaa" ottaa pannuun.

Olisiko se oikeastaan ruotsia puhuville niin suuri muutos loppujen lopuksi tämä pakkoruotsista luopuminen - epäilen. Itse asiassa jos ruotsinkieliset itse puoltaisivat pakkoruotsista luopumista suomenkielisille (alueille Suomea vähintään), luulisin että heistä tulisi ennemminkin "pop" suomenkielistä väestöä. Lähimatkailun suosion kasvaessa (ilmastonmuutos, talouskriisit, jne.) luulempa että eksoottinen, aurinkoinen ja merellinen Suomen rannikkoseutu ruotsia puhuvine suomalaisineen, voisi olla jopa suosittukin matkakohde. Jos vaan asenteet siellä (ja sinne menevillä) olisivat kohdallaan. Rapujuhlat, syksyn venetsialaiset ilotulitukset, haitarinsoitto, "vill du ha en öl mer.."..?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Arja Alho selvästi levittää rkp:n puoluelehdissä leviäviä puolitotuuksia:

Muutama fakta::

-Ranskankielisiä on Kanadassa enemmän kuin Suomessa suomenkielisiä.

-Ranskankielisten osuus Kanadan väestöstä on n. 20 %.

-Ranskan kieli ei ole koko Kanadassa pakollinen kieli.

Kaiken lisäksi Alho ei tajua erästä seikkaa. Verratessaan ranskaa ja ruotsia keskenään hän epäsuorasti todistaa,että Kanadan valtakieli,englanti, ja Suomen valtakieli,suomi, ovat yhtä tärkeitä globaaleja kieliä.

No, vitsi vitsinä.

Kanadan ranska ja englanti ovat globaaleja kieliä. Suomen suomi ja ruotsi eivät ole. Ei pidä pakottaa suomenkielisiä suomalaisia kahden pikkukielen pakkopaitaan kuten Alho (r-sdp) haluaa.

Jostain kumman syystä ruotsista pitävät näkevät asiakseen pakottaa muut suomalaiset opettelemaan ruotsin kielen. Miksi he ovat tuollaisia?
Mikä ruotsin kielessä tekee ihmisen tuollaiseksi?

Pakkoruotsia suomalaisille pakottavien on syytä vakavaan itsetutkiskeluun.

vieras (nimimerkki)

ja jatkona edelliseen:

Jostain kumman syystä jotkut suomesta pitävät näkevät asiakseen pakottaa muut suomalaiset opettelemaan suomen kielen. Miksi he ovat tuollaisia?
Mikä suomen kielessä tekee ihmisen tuollaiseksi?

Vieras (nimimerkki)

"...pakottaa muut suomalaiset opettelemaan suomen kielen. Miksi he ovat tuollaisia?"

Olisikohan yksinkertaisesti siksi, että olemme Suomessa? En sanoisi edes "pakottaa", sillä eikö nyt ole aika itsestään selvää että jos menet Kiinaan asumaan, sun pitäisi opetella kiinankieli? Tai Norjaan, Venäjälle, Pakistaniin, Italiaan... Jos aiot asua maassa, ja olla sen *kansalainen*, maan pääkielen osaaminen olisi "must"? Eikä sen marginaalikielen jota osaa 5% väestöstä ja heistäkin suurin osa osaa sitä pääkieltä hyvin.

Voithan väännellä sanoja ja lauseita miten päin lystäät, mutta jos ihan oikeasti ajattelisit ... Olisiko liikaa vaadittu?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Jos Arja Alho on oikeasti kiinnostunut tasa-arvosta niin laitan muutaman vinkin:

Näin toimii "tasa-arvo" Suomessa:

1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen *) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. (* suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)

2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.

3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.

4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.

5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.

Mistä em. tilanne johtuu? Siitä,että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:

1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)

2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)

3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan eivät järjestä pääsykokeita suomeksi.

Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.

Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.

Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".

Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna

Ihmettelevä (nimimerkki)

"5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet."

Siis eikö mikään ole enää pyhää? Ihan VALTIOKALENTERISSA seisoo räntättynä Jyväskylä universitetet. Kyllä suomalaisuuden liitolla vielä riittää epäkohtia korjattavaksi! Voi tätä käsittämätöntä epätasa-arvon määrää, onneksi meillä riittää urhoollisia fennomaaneja valistamaan kansan syviä rivejä näistä vääryyksistä!

Ihan oma kysymyksensä onkin sitten Jyväskylän yliopisto...

James T. (nimimerkki)

Kerrankin blogi-otsikko, joka antaa mitä lupaa, sillä koko kirjoitus todella oli aidanseivästä. Ja ymmärsinkö oikein, että pakkoruotsi edustaa sitä kuppikuntaisuutta ja ahdasmielisyyttä? Niinhän se nimittäin on.

Jos näinä monikulttuurisuuden aikoina ghanalais-japanilainen perhe haluaa asua Suomessa, heidän lastensa on kahden äidinkielensä lisäksi opeteltava suomea, sekä tietysti maailmankieli englantia. Ranska ei olisi pahitteeksi, jos EU-uralle haluaa.

Jotta he voisivat olla kunnollisia Suomen kansalaisia, on heidän tietysti kuudentena kielenään opiskeltava ruotsia. Muutoinhan pohjanmaan rannikkoseudut jäävät ilman lakisääteisiä palveluitaan, ja lapsoset jäävät osattomiksi mykistävän upeasta kulttuuriperinnöstämme.

Eikä se kuuden kielen opiskelu nykypäivän koululaiselle tai opintopisteiden perässä juoksevalle nuorelle opiskelijalle ole juttu eikä mikään. Ei ainakaan Nils Torvaldsin mielestä. Ellei satu olemaan luiskaotsainen turiaani.

atm (nimimerkki)

Matkustan työkseni paljon. Yhtä projektia, missä olin mukana oli myös ruotsalainen laitevalmistajan edustaja. Puhuimme koko ajan englantia. Toki puhun ruotsia jonkin verran mutta työasioiden selvittäminen sillä kielellä ei onnistu. Ruotsalainen kollega sitten jossain vaiheessa ihmetteli kuulleensa kotonaan ,että Suomessa kaikkien on opiskeltava ruotsia, mikä hänenkin mielestään on ajan tuhlausta. Olisi hyödyllisempää opiskella ranska, espanja, venäjä tai saksa.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Itse olen selittänyt ruotsalaiselle tuotantojohtajalle myös tekniikkaa ruotsiksi siksi, että hänen venäläinen avustajansa, joka kyllä osasi kääntää venäjää englanniksi, mutta ei vielä juuri aloittaneena hallinnut englantia eikä venäjää tuotantolaitoksen tekniikan alalta.

Koskaan aikaisemmin ja myöhemmin en ole ollut neuvottelussa, jossa olisin kääntänyt venäjää suomeksi tekniikan miehille, suomea venäjäksi ostajan teknilliselle henkilölle ja puhunut ruotsia vielä tuotantojohtajalle.

No sitten hoksasimme tuotantojohtajan kanssa, että jos puhun hänelle englantia, oppii hänen venäjä-englanti -tulkkinaisensa vielä englantia tuotannonalan tekniikan alalta.

No kun käy neuvottelua neljällä kielellä yhtä aikaa niin voi olla, ettei tuo tekniikkapuoli ollut välttämättä priimalaatua kaikilla kielillä.

Heli Hämäläinen

Yhden virallisen kielen opettelu kotoutettavalle ulkomaalaistaustaiselle suomalaiselle on haaste ja kahden opiskelu on kohtuuttomuus. Kummatkin kielet ovat pieniä kieliä.

Miksi Suomessa "kotoutetaan" yhtä etnistä ryhmää osaamaan kieltä, jota sen jotkut jäsenet eivät halua ja jos he valmiiksi osaavat jo yhtä maan virallisista kielistä?

Onko heidän etninen taustansa sellainen, joka pakottaa heidät osaamaan kahta maan virallisista kielistä, ikään kuin mitä on miehille langennut asevelvollisuus?

Pitääkö kaikkien osata kumpaakin maan virallisista kielistä, vaikka heidän äidinkielensä ei olisi kumpikaan näistä kielistä?

Ovatko virkoihin hakeutuneiden erivapaudet kielitaidosta perustuslain 17§:n vastaisia?

Onko kahden virallisen kielen osaamisvaatimus ristiriidassa Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 15 artiklan, ammatillisen vapauden ja oikeuden tehdä työtä kanssa? Estääkö se työvoiman vapaata liikkuvuutta yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla?

Jos virkoihin edellytetään perustuslain nojalla kahta maan virallista kieltä osaava virkamies, ei tuota määräystä voi kumota Suomen oikeusjärjestyksen mukaan millään alemman hierarkiatason säädöksellä tai hallinnollisella määräyksellä, ei edes erityislailla. Tällöin virkaan on perustuslain mukaisesti valittava molemmat kielet osaava viranhaltija, ja pätevyydestä voidaan joustaa sillä se on alemman tason säädöksen tai hallinnollisen määräyksen kuin perustuslaki säätelemää.

Ilari Niemi (nimimerkki)

Kokeneenkin poliitikon on näköjään mahdoton vastata esitettyihin kysymyksiin (Vai sitäkö se kokemus on?) asiallisesti ja faktapohjalta. Eli aidanviertä mennään, ja sivulle ei vilkuilla.
Minä vastaan tähän siten, että kyllä vaaleista osaltani pakkokieli vaalit (oho tulipas kaunis suomenkielen sana)tulee. Suomenruotsalaiset ovat ihan ok, ja joitakuita tunnenkin- arvostan myös. Itse olen duunari ja arvostan itseäni, perhettä, sukulaisia, ystäviä, ulkomaalaisia, pakolaisia ja työtäni. Jokaisen on toki ansaittava arvostuksensa. Pakkoruotsin kannattajia en arvosta. Ns. "eliitti" perustelee asiansa erittäin huonosti. Tulee ihan kalastuslakiuudistus mieleen, kun Nordström Hesariin etusivun pamfletin ko asiasta laittoi. Siinä asiassa järki voitti. Toivottavasti nytkin.

Vieras (nimimerkki)

Hyviä kysymysksiä Heli ja yhteen voinen vastata. Kysyt mm. "Miksi Suomessa "kotoutetaan" yhtä etnistä ryhmää osaamaan kieltä, jota sen jotkut jäsenet eivät halua ja jos he valmiiksi osaavat jo yhtä maan virallisista kielistä? "

Seuraavalla kaavakkeella voi muuttaa ilmoitusluontoisesti äidinkielensä ja se rekisteröidään väestörekisteriin. Näin saadaan kaavakeruotsinkieliset lisääntymään.
Kaavakkeen (jokamuuten on väärin käännetty ruotsista suomeen tai päinvastoin)
täyttämiseen "oikein" saattaa liittyä palkkiojärjestelmää. Ehkä raha
ja/tai etuudet?

Vieras (nimimerkki)

Kyllä toi Pakkoruotsi ois oikeasti jo lopetettava. Se oli tarpeellinen 20 vuotta sitten. Ei enää.

GerhoUggonen (nimimerkki)

Pakkoruotsista - samoin kuin sukupuolineutraalista avioliitostakin - ollaan tekemässä kuuminta vaaliteemaa. Tällä varmistetaan se, että keskiverto, yhteiskunnallisia seuraamaton äänestäjä saadaan tuohtuneena vaaliuurnille äänestämään samat Suomen myyjät jälleen uudelle kaudelle! Ei kai ketään kiinnosta koulujen, vanhainkotien, terveyskeskusten ja kirjastojen alasajo tai se, että vaivihkaa ollaan lainsäädäntöä muuttamassa siihen suuntaan, että esim. pohjavesivarannoista tuleekin kansainvälistä kauppatavaraa. Ihan samalla lailla kuin on tullut 90-luvun pankkikriisissä velkautuneiden veloista, jotka myytiin monikansalliselle perintätoimistolle muutamalla prosentilla velkapääomasta ilman että tätä ostomahdollisuutta tarjottiin ensin velallisille itselleen... Tai valtion kiinteistöistä, joita myytiin pilkkahintaan "nippukauppana" ulkomaille.

Jos joku itäsuomalainen teini saa siitä finnejä, että joutuu opiskelemaan ruotsia - EVVK!

Heli Hämäläinen

Voihan noita määräyksiä kirjoitella Arkadianmäellä mutta joskus tulee eteen vielä se, etteivät ihmiset enää katso asiakseen noudattaa niitä. Itse kuulun sukupuolivähemmistöön ja elän avioliitossa vaimoni kanssa. Poliitikkojen mielestä meidän tulisi kuitenkin elää rekisteröidyssä parisuhteessa. Minä hitot veisaan siitä.

Tulee nimittäin sukupolvia, jotka mieltävät itsensä eurooppalaisiksi ja vaativat oikeuksiaan EU:n kansalaisina. Kansalaisilla on käytössään oikeussuojakeinoina myös EU:n vastaavat institutiot, jotka eivät ole täynnä niin tämän sopukoneiston omia miehiä ja naisia. Tasa-arvo ja tasavertaisuus ovat eurooppalaisia käsitteitä ja on merkillistä että pakkoruotsia vastustavat samat arvokonservatiiviset voimat, kuin jotka haluavat eriarvoisuutta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille, maahanmuuttajille ja muille vähemmistöille. Jos lähdetään tasavertaisuudesta, siihen on olemassa eri keinot kuin pakkokasvatus. Valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että yhteiskunta rakennetaan sopimaan kaikille. Vaikka minulla vähemmistöasema on johtanut psykiatriseen diagnoosiin, en vaadi sitä muille vähemmistöille, enkä varsinkaan enemmistölle, sillä ihmisten leimaaminen ei ole tasavertaista. Vaikka psykiatriassa päteekin sääntö että diagnoosin puuttuminen indikoi sitä ettei ole tutkittu tarpeeksi. En vaadi kaikille psykiatrisia tutkimuksia musteläiskätesteineen ja skitsofrenian seuloineen, vaikka siitä voisi olla merkittävästi hyötyä myös muille kuin minulle sukupuolivähemmistön edustajana. Ainakin minulla todistettavasti ei ole löytynyt mitään mielisairautta, mutta diagnoosi estää minua hakeutumasta työhön, jossa ei saa olla psykiatrista diagnoosia. Vaikka osaan kumpaakin virallista kieltä. Mutta tämähän on EVVK eikös niin?

GerhoUggonen (nimimerkki)

Kiitos kommenteistasi Heli. Meni vaan aikalailla yli, ohi ja huti tuo vastauksesi relevanssi alkuperäiseen kirjoitukseeni. Selvennettäköön kuitenkin, että peruspalveluiden ja kansallisomaisuuden turvaaminen on tärkeämpi asia kuin kielilainsäädännön (käytännössä perustuslain) tai parisuhdelain (tai mikä se nyt sitten virallisesti lieneekään) muuttaminen. En halua väheksyä näidenkään asioiden merkitystä, mutta on olemassa myös tärkeys- ja merkitysperiaate.

Tässä yhteiskunnassa pyritään tekemään vaikutuksiltaan pienistä asioista niin suuria, että ne peittävät näkyvistä suuriin asioihin tehtävät muutokset. Savua ja peilejä, sitä meidän poliitikkomme meille tarjoavat ja sitä vastaan on kansan noustava. Kansanedustajista pitää tulla jälleen KANSAN edustajia.

Valveutunut (nimimerkki)

Miksi ruotsia?

Suomessa ruotsin kieli on pakollinen oppiaine kaikille koululaisille ainoastaan poliittisten sopimusten vuoksi. Sitä perustellaan myös historiallisilla syillä, Ruotsihan hallitsi Suomea kauan sitten, yli 200 vuotta Ruotsi on ollut jo poissa.

Ruotsin kielen pakollinen opetus ei ole vain kielen opetusta, se on päivänpolitiikkaa ja ruotsalaisuusmyönteistä identiteettikoulutusta, vielä 200 vuoden jälkeenkin. Kuitenkin suomen kieli ja englannin kieli ovat tänään kaikkein tärkeimmät kielet suomalaisille.

Ruotsia puhuviksi on rekisteröitynyt alle 5% suomalaisista, ja suurin osa heistä (82% viimeisen tutkimuksen mukaan) puhuu suomea erinomaisesti. Mitään syytä ruotsin pakolliseen opiskeluun ei ole. Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestää ilman pakollista ruotsia, jopa paremmalla laadulla kuin nyt.

Perustuslaki ei vaadi pakollista ruotsia kenellekään.

Tiesitkö että ruotsinkielisillä on erilaisia organisaatioita kuten Svenska Nu joiden ainoa tehtävä on pitää tätä pakkoa yllä. Paavo Lipponen, Kimmo Sasi, Henna Virkkunen, Timo Lankinen, Jyrki Katainen, Martti Ahtisaari ja moni muu suomalainen poliitikko tekee myyräntyötä ruotsalaisuuden puolesta Suomessa. Me sen sijaan haluamme vapautta valita. Meistä ei ole oikein että sinusta tehdään työvoimaa ja palvelusväkeä suomenruotsalaisille ja ruotsin kanssa kauppaa tekeville yrityksille. Meistä se on väärin, peruskoulu ei saa olla virkamieskoulu eikä ammatillinen oppilaitos, lapset eivät saa olla kielipolitiikan välineitä.

Jokaisella on oikeus omaan kieleen, ei velvollisuutta toisen kieleen.

Suomenkielisen suomalaisen 2000-luvun identiteettiin ei kuulu ruotsalaisuus ja ruotsin kieli. Kansallisen identiteetin muokkaaminen pakottamalla on väärin ellei jopa rikollista.

Ruotsista pitää tehdä valinnainen oppiaine. Pakko vie motivaation ja pakko tuntuu pahalta. Suurin osa suomalaisista haluaisi itse valita kielet joita hän opiskelee, etkö sinäkin? Miksi ruotsi siis ei ole valinnainen aine? Vain ikivanhoista menneen ajan poliittisista syistä. Se ei ole oikein tämän päivän monikulttuurisessa Eurooppalaisessa Suomessa.

Pakkoruotsi poistuu kun tarpeeksi moni vaatii muutosta. Muutos tähän lähtee sinusta. Äänestä ehdokasta joka liputtaa kielivapauden puolesta. Äänestämällä puolueita jotka nyt ovat hallituksessa asiat eivät muutu. Äänestämättä jättäminen parantaa RKP:n suhteellista äänimäärää joten älä jää pois uurnilta protestiksi! Tällä hetkellä Perussuomalaiset on ainoa puolue joka selkeästi haluaa vapauttaa kieliopinnot.

Puhu näistä asioista rohkeasti muiden kanssa.

Vaadi kansanedustajilta toimenpiteitä ja kannanottoja.

Kysy näistä asioista ruotsinopettajaltasi.

Penttijuhani Järvinen (nimimerkki)

Mielenkiintoista, että sekä Demarit että Kokoomus levittäytyvät molemmat koko pakkoruotsiasetelman yli. Siitä on siis tulossa vaalikysymys. Mutta äänestäjien tulisi ehkä unohtaa nämä ääniä nyhtäävät höpöttelyt ja äänestää pakkoruotsia vastustavaa puoluetta.

Sanaa "höpöttely" voi tosiaan käyttää mm. Paavo Lipposen mielestä asiassa Suomen Kuvalehdessä. Vastaavan vaikea on ymmärtää tätä Alhon mieltä, että hyödyttömän pakon, pakkoruotsin vastustaminen edustaisi sulkeutunutta takapajuisuutta, jotakin siihen malliin.

Ruotsi on alkeellinen germaaninen reunamurre, jota sen onnettomuudeksi alettiin kirjoittaa ilman selvää kielioppia. Ei kenelläkään ole mieltä opiskella sitä kielialueiden ulkopuolella. Sen tarve Suomessa on relikti ajoilta, joina se kilpaili vallasta Suomessa venäjänkielen kanssa. Jos myös sen eliminoi pakkona, voi alkaa äänestää muista asioista.

Mielipide suomalaiselta Virosta (nimimerkki)

Asun Virossa ja puhun kieltä sujuvasti.

Ihmettelin pitkään sitä ärsyttävää piirrettä paikallisissa:
Kun asioit jossain ja aloitat puhumaan paikallista kieltä, virolainen huomaa nopeasti aksentista olevasi suomalainen ja aloittaa sönkkäämään huonoa suomea, takellen sanoissa.

Kyselin tästä tutuilta virolaisilta ystäviltäni ja moni kertoi seuraavaa:
- 9 venäläistä ja virolainen keskustelevat keskenään, virolainen vaihtaa venäjään.
- 9 virolaista ja venäläinen keskustelevat keskenään, kaikki virolaiset puhuvat venäjää.
- yksi ehdotus syyksi oli kohteliaisuus. Voi kun olisikin, se näkyisi myös muussa käytöksessä, esim puhelimen käytössä.

Kysymiltäni tutuilta ainoa joka kertoi mielestäni oikean vastauksen - on myös henkilö joka puhuu mulle aina Viroa vaikka osaakin englantia ja suomea hyvin: Virossa asiasta on keskusteltu ja paikalliset asiasta jotain tietävät olivat yhtä mieltä, että kyse on huonosta itsetunnosta.

Viron historian takia tuo kansallinen itsetunto ei ole ollut eikä liene vieläkään ole korkealla.

Suomalaisten tulisi olla ylpeä omasta kielestään omassa maassaan. Historia on historiaa ja sitä ei tarvitse ylläpitää väkisin. Muuttuuhan oma kielemmekin jatkuvasti ja sitä pidetään luonnollisena asiana.

Jos ruotsin kieli olisi euroopan tai kansainvälinen bisneskieli, siihen panostaminen olisi luontevaa. Kun se ei ole, sen ylläpitäminen on vain signaali jostain Viron tapaan, eikä se ole mielestäni ainoa sellainen. Suomalaiset tuntuvat kopioivan kaiken Ruotsista kritiikittä ja pitäen ruotsalaisia yhteiskunnallisesti ja hyvinvoinnin kannalta edelläkävijöijinä. Isoveli jolta aina halutaan oppia ja jota matkitaan kaikessa.

Suomella on paljon syitä olla ylpeä omista saavutuksista ja olla suomalaisia, omine mielipiteineen ja pitää niistä kiinni (koskee myös Venäjää). Vähemmistöjen huomioiminen tulee suhteuttaa vähemmistöön ja keskittyä oleellisempiin asioihin joita riittää nykymaailmassa. Sujuva työkieli ja omat ammatilliset taidot ovat paljon tärkeämpiä kuin nostalgian vaaliminen vääristä syistä.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Minä puhun balttien kanssa usein venäjää, koska he eivät osaa vapaaehtoisenglantia yhtä hyvin kuin neuvostoliittolaista pakkovenäjää. Tervehdin kuitenkin aina ensin englanniksi: good afternoon / dobryj den, jolloin he itse saavat valita, yrittävätkö puhua englantia.

Toinen asia on sitten, puhunko venäläisten kanssa venäjää. En kaikkien, mutta useimpien kanssa.

Vieras (nimimerkki)

Ruotsin kielen pakollisuus on pääasiallinen syy, siihen miksi Suomessa osataan huonosti tärkeitä vieraita kieliä.

Keskiverto ihminen pystyy aika helposti omaksumaan kaksi kieltä. Nämä kielet ovat suomea äidinkielenään puhuvalle: suomi ja englanti. Jos löytyy vähän kielellistä lahjakkuutta, niin kyllä sujuvasti oppii myös kolme kieltä: suomi, englanti ja ruotsi. Tästä eteenpäin onkin sitten vaikeampaa. Kovin moni ei pysty enää opettelemaan neljättä kieltä; vaikkapa saksaa, venäjää, kiinaa tai ranskaa. Tämä on erittäin valitettava tosiasia. Niin pitkään kun suomen ja englannin lisäksi kolmanneksi kieleksi ei voi valita jotain muuta kuin ruotsia ei suomalaisten kielitaito parane.

Vieras (nimimerkki)

Yrittääkö Arja Alho nyt rinnastaa pakkoruotsin vastustamisen rasismiin ? Eikö uskalleta tunnustaa, että keisarilla ei ole (enää) vaatteita eli pakkoruotsin aika on ohi. Itse asiassa sehän tuli kouluihin vasta joskus 60-luvulla lehmänkauppana RKP:n kanssa.

Itsekin puhun pakkoruotsia aina kun sitä tarvitsen. Suomessa tarve on ollut erittäin harvinaista. Ja Ruotsissa taas vain harvat edes kuvittelevat, että suomalainen osaa ruotsia.

Eurooppalainen (nimimerkki)

Oliskohan tämä sukupolvikysymys.

Minulle pakko-/virkamiesruotsiyhdistelmästä ei ole ollut juurikaan hyötyä. Yliopisto-opinnoissani kirjallisuus ja asiantuntijakirjoitukset olivat suomen ohelle pääasiassa englanniksi. Erasmus-vaihdossa opinnot ja kommunikointi sujuivat englanti/ranska -yhdistelmällä. Ranska olisi taatusti soljunut kivuttomammin, jos olisin pääsyt aloittamaan sen opiskelun aiemmin. Myös sen yhden ainoan ruotsalaisen vaihto-oppilaan kanssa puhuin ranskaa ilman, että olisi meidän pohjoismaalaista "yhteyttämme" lainkaan heikentänyt. Ruotsalainen vain puhui ranskaa sujuvammin kuin minä - hän kun ei ollut joutunut koulussa opettelemaan englannin ja ranskan ohella suomea. Tuopin äärellä tälle yhdessä naurettiin, vaikka ei tämä kahden marginaalikielen loukku kyllä oikeastaan näin jälkikäteen ajateltuna juuri naurata.

Töissäni, jotka ovat olleet tähän mennessä monikansallisissa yrityksissä, olen käyttänyt suomen ohella englantia. Ruotsista, venäjästä ja ranskasta olisi satunnaisesti etua – näistä eniten ranskasta.

Toivon hartaasti, että lapseni pääsevät koulussa valitsemaan heille tarpeelliset kielet. Ja jos haluavat oppia ruotsia, niin siitä vaan. Alhokin saa mielipiteitään ruotsin hyödyllisyydestä vapaasti esittää, mutta odotan, että kielivalintaa ei lasteni puolesta tee Alho, vaan minä yhdessä lasteni kanssa.

Alho ei kirjoituksessaan esitä ainuttakaan kestävää perustetta, sille miksi lapseni eivät saisi valita haluamiaan kieliä. Ja kun kommentaattorit esittävät asiaperusteita (esim. ”gamman” 21 kohdan lista), niin Alho nostaa ilmaan ”itsetuntokortin”. Gammalla, joka esittää perusteita kielivapaudelle on siis itsetunto-ongelma? ”Kiitän kommenteista enkä toivottavasti omissani ole loukannut ketään enkä mennyt henkilökohtaisuuksiin.” Vai niin.

Erityisen valitettavaa on Alhon yritys tukahduttaa asiatason kielikeskustelu rinnastamalla se ”EU-kriittisyyteen” tai ”moraaliseen ahdasmielisyyteen”. Peruste tälle avautuu Alhon myöhemmässä kommentissa, jossa hän esittää, että ”Valtava osa suomalaisuudestamme jää käsittämättömäksi, jos poljemme suomenruotsalaisten kielellisiä oikeuksia.”

Tämä väärinkäsitys on syytä korjata. Kaikki kunnia Ruotsille ja suomenruotsalaisille! Heidän oikeuksiaan ei olla polkemassa. Nyt keskustellaan siitä miten ja mitä kieliä meillä Suomessa opiskellaan. Ja siinä olen Alhon kanssa samaa mieltä, että tarvittava määrä kieliä on koulutusohjelmiin sisällytettävä pakollisiksi jatkossakin. Jos vaikka joku ymmärtämätön ei niitä itse ymmärrä opiskella. Kielivalinta jätettäköön kuitenkin kunkin omaan harkintaan.

Jos tätä eivät suuret puolueet ymmärrä, niin ennustaisin vihreille ja Soinille vaalimenestystä.

Vieras (nimimerkki)

"Jos tätä eivät suuret puolueet ymmärrä, niin ennustaisin vihreille ja Soinille vaalimenestystä."

Vihreät on kyllä ryvettäneet itsensä ydinvoima-asiassa, mamu-jutuissa, sukupuolineutraaliudessa, työttömyyden hoidossa, tavalla joka kiinnostaa samaa "äänestäjäaatemaailmaa" joille tämä sinänsä mitätön mutta hölmö, periaatteessa tosin tärkeä kieliasia (valinnan vapaus, kansalaisen itsemääräämisoikeus) asia on myös tärkeä.

Ennustan siis vihreiden, sdp:n, kokoomuksen ja keskustan romahdusta. Tosin ymmärrän myös sen että suurin osa kansasta on muutospelkoisia konservatiiveja jotka eivät uskalla ajatella muuta kuin sitä samaa, joten pelkään että keskusta ja kokoomus eivät romahdakaan. Eli kaikki jatkuu kuten ennen; sama korruptio, huijaus, poliittiset lehmänkaupat, takinkääntö vaan jatkuu. Kunnes tulee vallankumous.

Vieras (nimimerkki)

Neva; kansainvälisten sopimusten ja kaiken käytännön mukaan tehdään aina ja jokapaikassa ero vanhojen kansallisten kielten ja uusien mamukielten välille. Venäjä on Suomessa uusi tulokas ja mamukieli.

Puolet maahan tulleista "venäläisistä" (kokonaismäärä nyt 50 000) onkin inkeriläisiä tms joten ns tosivenäläisiä on n 25 000. Aikaisemminkin maassa on asunut venäläisiä, muttei suurta määrää. Enemmistö oli miehitysvallan sotilaita ja poliiseja 1800-luvulla. Suomen itsenäistymisen jälkeen heidän määränsä laski nopeasti.

Mamukieli muuttuu käytännössä kansalliskieleksi hitaasti; siihen vaaditaan, että maassa on asunut huomattavan suuri vähemmistö vuosisatoja. Riippuu tapauksesta, perinteistä; ehkä tarvitaan vuosituhat? Näin ainakin jos ajattelee että Nevan kieliasioissa suosimat persut ilmoittavat että 800 vuotta ei riitä jotta ruotsinkieli hyväksyttäisiin alkuperäiskieleksi Suomessa -

Ahvenanmaa muuten "ruotsalaistui" viimeistään 600-luvulla (luultavasti aiemminkin) joten se on ollut "ruotsinkielinen" ainakin 1500 vuotta - se on silti persujen mukaan "alkuperäistä suomalaista maata"... heh. Vastaavaa kuulee yleensä vain Lähi-Idässä juutalaisten ja arabien vertaillessa, kuka millekin kukkulalle ensimmäisenä rakensi jotain joskus v 500 eKr...

Mamukielen "kotimaistuminen" on eri juttu.

Asiassa on mutkia kuten se, että suomalaisuus on tähän asti yleisesti määritelty niin, että on sitä mikä ei enää ole ruotsalaista (sillä sieltä nykykulttuurimme lähti - vuosituhansien takaisesta "suomalaisesta" samanistisesta kulttuurista puhuminen on selvästi järjetöntä kun edes puheen kohteesta ei ole mitään tietoa) - ja sitä mikä ei ole venäläistä.

Ei ole venäläisvihaa jos toteaa että suomi ja sen sukukielet on Venäjältä väkivalloin suureksi osaksi hävitetty. Läntisimmät ovat säilyneet parhaiten, kuten suomi, viro ja unkari. Jokainen näistä maista joutui sodassa puolustamaan oikeuttaan kansalliseen kulttuuriin eikä Viron itsenäistymistaistelusta ole kuin 20 vuotta. Pidän venäläisestä kulttuurista mutten Kremlin politiikasta. Ongelma: Edes Suomessa asuvat venäläiset eivät pysty välttämään Kremlin otetta -

Pakkoruotsi ei ole hyväksi. Isompi ongelma on sen varjolla lietsottava svekofobia johon melkein jokainen aiheesta kirjoittava persu syyllistyy. Mitä ajetaan takaa? Älä syytä pakkoruotsista naapurin Karlssonia - syytä Kekkosta ja Lipposta ja muita joilla oli tai on valta päättää asiasta.

Äärioikeistolaisen puolueen tyypillinen agenda: pitää olla joku vähemmistö jota potkia. Persut eivät täytä kaikkia tyypillisen fasistisen puolueen ehtoja; heillä ei ole huligaani-taistelujoukkoa kaduilla... Mutta: Johtaja-kultista on oireita, joskaan ei vahvasti. Selvästi heillä on unelma "puhtaasta" Suomen kansasta.... He ovat valmiita heittämään "ulkomaalaiset" maasta. Tuossa tuli aika monta fasisti-pistettä. Hm?

Kielirutina on melko turhaa koska meillä ei ole todellista kielisortoa. Jokin kouluopetuksen yksityiskohta ei oikeuta puhumaan sellaisesta. Todellista sortoa on esim Turkissa missä kurdi saataa päästä hengestään jos puhuu äidinkieltään. Rutina lähti poliittisesta kampanjasta jota persut ajoivat. Mikä kaikki osoittaa että meillä on asiat niin hyvin että ongelmia pitää keksiä. Persut liittyvät siis kieliasiaan elimellisesti.

Rutina on turhaa koska pakkoruotsi poistuu ajan myötä muutenkin.

Ruotsinkieli taas ei katoa minnekään. EU muuttuu ajan myötä kuitenkin liittovaltioksi ja liikkuvuus osavaltioiden välillä kasvaa. Suomessa on nyt n 9000 riikinruotsalaista - ja lähes 300 000 suomenruotsalaista. Epäilen että määrä kasvaa, Ruotsissa on puoli miljoonaa kulttuuriltaan suomalaista joten erinomaisesti ruotsia puhuvien suomen kansalaisten määrä on vähintään kaksinkertainen verrattuna tavallisiin lukuihin. Suomesta länteen on kolme maata joissa pärjää skandinaaviskalla. Pohjolan yhteenlaskettu talous on suurempi kuin Venäjän. Ja Pohjolaan menee viidennes viennistämme - Venäjälle 8%.

Rutinaa ylläpitävät suomenkieliset. Onneksemme suomenruotsalaiset tai riikinruotsalaiset eivät viitsi vaivautua - tai sanoisinko alentua - moiseen hommaan -

Persut vaativat yleensä että pakkoruotsi pois mutta pakkosuomeen ei tule koskea. Väärin. Ei mitään pakkoa oman maan vanhoille kansallisille ryhmille. Ei Kanadassakaan ranskankielisen ole pakko oppia englantia. He asuvat melkein kaikki Quebecin provinssissä ja siellä pärjää ranskalla.

Vieras (nimimerkki)

Voi miten minuakin tyhmää junttia on tietämättäni siunattu. Aluksi luulin että nämä hallitsemani suomen ja ruotsin kaltaiset vähemmistökielet ja niiden opiskeluun kulutetut resurssit olisivat suurikin riippa maailman työmarkkinoilla, kun muut hakijat osaavat saksaa, kiinaa ja venäjää, mutta minullahan on ilmeisesti käytössäni silta, moottoritie ja ties mikä eritasoliittymä maailman kieliin! Vielä kun englannin vaihtaisi klingoniin, niin tiedä mitkä autuus siitä repeäsi? Kai siinä olisi jo intergalaktinen valtatie kyseessä?

Nyt kun vaan käytän tie-elementtejäni hyväksi, niin tässähän voi jo 35-vuoden kypsässä iässä hallita jo jonkun käyttökelpoisenkin kielen, jos ei sitten tahdo lisätä inventaarioonsa vielä kiertoliittymää maailman kieliin.

TV-pappa (nimimerkki)

On tämä kielikeskustelu mennyt ihan ihmeelliselle tasolle. Nämä pahimmat pakkoruåtsin puolustajat tuntuvat olevan samaa porukkaa, joka toisaalla kohkaa EU:n ja kansainvälistymisen puolesta suu vaahdossa. Mikäs siinä on, että vasemmanpuoleisella Paavollakin pakkoruåtsi on sydämen asia, johtunee tietenkin eliittikakarana saaduista liian monista sen puolen ystävistä. Ja kukaan ei mainitse sanaakaan englanninkielen todellisesta tärkeydestä sen rakkaan EU:n ja koko maailman näkökulmasta katsottuna. Jaksetaan todella ihan tosissaan kohkata pakkoruåtsin hyödystä jopa norjalaisen tai tanskalaisen kanssa keskustellessa. Itse olen työskennellyt yli neljä vuotta ulkomailla oikeiden ruotsalaisten kanssa, ja kertaakaan ei tarvittu monimutkaisissakaan työasioissa muuta kuin englantia. Siinä sivussa meillä oli työyhteisössämme mm. australialaisia, kanadalaisia, egyptiläisiä ja saksalaisiakin. Ja tomiva, yhteinen kieli.
Sattumalta juuri se sama, jolla valiokuntaneuvoksen puolisokin pitää virallisia puheita kansainvälisillä foorumeilla. Tai EU-komissaarimme käy melko tärkeitä neuvotteluja. Mielestäni molemmat melko viihteellistä kuunneltavaa, jopa cokneyn rinnalla. Varmaan pakkoruåtsilla, sillä muinaismurteella, saisivat ajatuksensa esille paljon tarkemmin. Mikseiväthän sitten käytä sitä, kun kerran osaavat sitä niin paljon paremmin, tärkeätä maailman kieltä?

Tasra (nimimerkki)

Väittääkö Alho, että identiteettimme ja HISTORIAMME kansakuntana alkoi vasta ruotsalaisten vallattua maamme??

Olen vuosikymmeniä sitten lukenut eräästä hyvin vanhasta suomensukuisten kansojen historia kirjasta, että suomalaiset olivat myös nyky Ruotsin asuttajia, kunnes "ruotsalaiset barbaarit" ajoivat heidät pois sekä alkoivat tekemään ryöstöretkiä maahamme. Miksi historiaamme ja oikeaa identiteettiämme piilotellaan? Ainakaan se ei löydy ruotsalaisvallottajien kirjoittamana tai hävittämänä. ja ketä se vielä palvelee?

Perssonin sanoin : Ruotsilla ei olisi sellaiseen "kaksikielisyyteen" varaa kuin Suomella on.
Miten ihmeessä maa voi olla kaksikielinen, jos 91% puhuu suomea. Opiskeluaikanai inhotti, kun ruotsin opettaja jankutti tuota lausetta, että ruotsin opittuanne opitte helpommin muita kieliä. Tunsin itseni köyhäpäiseksi ja se loukkasi minua ja tätä jatkuu edelleen 50 vuoden jälkeen samalaisena. Joko meillä todella on hidasälyisiä kansalaisia, kyykyttävä luonteisia poliitikkoja tai kansakuntamme päättäjillä on typistynyt ajattelutapa, jota Arjan ploki tuo julki. Sellainen lapsenomainen koska minäkin olen miellyttänyt vastapuolta, niin sillai kaikkien on tehtävä eli mallioppilas. Siis edistyksestä itsenäisenä kansakuntana ei taida tulla vieläkään mitään. Aina on joku "valloittaja" luomassa identiteettiämme. Nyt se on liittovaltioksi hamuava EU ja ehkä sen myötä tämä hömppä kaksikielisyydestä loppuu.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Väittääkö Alho, että identiteettimme ja HISTORIAMME kansakuntana alkoi vasta ruotsalaisten vallattua maamme?"

Ei väitä, mutta uskonee implisiittisesti, että näin on. Juuri siksi on tärkeää kirjoittaa Suomen historia rehellisesti oikein noin 600-luvulta ja 800-luvulta aina 1050-luvulle ja 1150-luvulle, jolloin ruotsalainen raaka imperialismi alkoi.

Oli nimittäin niin, että Varsinais-Suomessa suomalaiset ottivat vastaan läntistä sivistystä runsaat sata vuotta katolilaisuuden muodossa kansan tahdosta vapaaehtoisesti ennen kuin noin 1 150 vuoden tienoilla alkoivat paavi ja Turun piispa vaatia tulosvastuuta pakkokäännyttämisellä.

Tuolloin alkoivat uskonnonvapaudet käydä Hämeessäkin vähiin. Joka piti ihmisoikeudesta, oli pian päätänsä lyhempi.

On svekomaanien juoni, että 1150 miehittäminen ja Novgorodinmaan vastaiset sotaretket on selitetty vain läntiseksi sivistykseksi, kun ne kerran olivat raakaa kansanheimojen ja demokratian vastaista imperialismia.

Täytyy sanoa, että koko 1900-luku oppikirjoissa valehdeltiin tai ainakin painotettiin väärin 1150-luvun tapahtumat melkein yhtä lahjakkaasti kuin nykyään nykytapahtumat televisiossa.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Neva; kansainvälisten sopimusten ja kaiken käytännön mukaan tehdään aina ja jokapaikassa ero vanhojen kansallisten kielten ja uusien mamukielten välille. Venäjä on Suomessa uusi tulokas ja mamukieli.

=> Myönnän kyllä, että karjalan kieli ja venäjä ovat piensuomalaisessa katsannossa maahanmuuttajakieliä niin kuin ruotsikin Hämeen ja Varsinais-Suomen näkökulmasta. Kun kuitenkin Karjalaan 1617 jälkeen muuttaneet luteriaiset savolaiset ovat ruotsalaisten kanssa halunneet moninkertaisaa suomalaisuuden käsitteen koskemaan myös karjalaisia suursuomalaiseksi, on tietenkin asiaa katsottava suursuomalaisesti ja todettava, että Karjalan kansalliskieliä olivat Kiovan Venäjän ja Novgorodinmaan jälkeisen Vatjan neljänneksen aikana karjalaiset kielet sekä jonkinlainen slaavi, kirkkoslaavi, joka toi kristillisen sivityksen Suur-Suomen Karjalan jo ennen kuin se saapui ensin vapaaehtoisesti, sitten miekkalähetyksellä Pien-Suomeen Kymijoen länsipuolelle. Näin ollen se, mikä on Suomen kansalliskieli, johtuu aivan siitä, valitaanko länsisuomalais-piensuomalainen näkökulma vai karjalalais-suursuomalainen näkökulma. Suursuomalaisessa katsannossa kirkkoslaavi tuli Suomi-Karjalaan jo ennen kuin ruotsi.

Puolet maahan tulleista "venäläisistä" (kokonaismäärä nyt 50 000) onkin inkeriläisiä tms joten ns tosivenäläisiä on n 25 000.

* Moniko osaa olla ulkomailla 300 vuotta ulkomaalaistumatta? Koskahan yhdysvaltalaiset paluumuuttavat Eurooppaan?

Aikaisemminkin maassa on asunut venäläisiä, muttei suurta määrää.

* 1920-luvulla Suomessa oli 30 000 venäjänkielistä, 1990-luvun lopulla noin 40 000. Suomi on yhtä venäläinen 1990-2010 kuin 1920-1940.

Enemmistö oli miehitysvallan sotilaita ja poliiseja 1800-luvulla.

* Ei pidä paikkaansa. Vain 1916-1917 oli venäläisiä joku 40 000 - 100 000 sotilaina, mutta muutoin enemmistö venäläisistä oli tavallista väkeä 1920-luvulta alkaen ja heitä oli yli 30 000.

Suomen itsenäistymisen jälkeen heidän määränsä laski nopeasti.

* Ei laskenut. Heistä ei vain 1930-luvulla puhuttu eivätkä he pitäneet venäläisyydestä ääntä. Ryssäläisyys 1930-luvulla ei ollut Suomessa mikään erityinen meriitti.

Mamukieli muuttuu käytännössä kansalliskieleksi hitaasti; siihen vaaditaan, että maassa on asunut huomattavan suuri vähemmistö vuosisatoja.

* Tuokaan ei pidä paikkaansa. Ruotsin kieli tuli Hämeeseen hyvin pian viralliseksi kieleksi Hämeen ristiretken jälkeen. Miehittäjille oli pakko puhua ruotsia ja tuon tehtävän saivat kirkkoherrat ja kappalaiset, joilla pappeina oli ruotsinkielen taito. Miehittäjän kielestä tulee heti virallinen kieli - neuvottelematta.

Riippuu tapauksesta, perinteistä; ehkä tarvitaan vuosituhat? Näin ainakin jos ajattelee että Nevan kieliasioissa suosimat persut ilmoittavat että 800 vuotta ei riitä jotta ruotsinkieli hyväksyttäisiin alkuperäiskieleksi Suomessa -

* Olen aina ihmetellyt, miksi romanien pitäisi luopua kansallispuvuistaan ja verikostostaan, vaikka ovat asuneet Suomessa vasta yli 600 vuotta, mutta ruotsalaisten kotoutumiseen on mennyt jo 800 vuotta ilman tuloksia. Pitäisikö romaneille antaa 200 vuotta lisää aikaa, jotta heillä olisi sama mahdollisuus kuin ruotsalaisilla? Ehkä vuonna 3 000 saamme Afganistanista ruotsalaisen sosialidemokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa ihmisiä ei enää ammuta epäekologisesti lyijyluodeilla läjään.

Ahvenanmaa muuten "ruotsalaistui" viimeistään 600-luvulla (luultavasti aiemminkin) joten se on ollut "ruotsinkielinen" ainakin 1500 vuotta - se on silti persujen mukaan "alkuperäistä suomalaista maata"... heh.

* Minulla on se näkemys, ettei Ahvenanmaan ruotsalaistuminen ollut tulosta ryöstämisestä, raiskaamisesta ja imperialismista, vaan kansan tahto. Kansan tahto oli myös kristinsusko Varsinais-Suomessa noin 1050-1150 oli kansan tahto. Tuon hetken jälkeen alkoi sotilaallinen pakottaminen ja uskonnonvapaudettomuus sekä ruotsalainen imperialismi.

Vastaavaa kuulee yleensä vain Lähi-Idässä juutalaisten ja arabien vertaillessa, kuka millekin kukkulalle ensimmäisenä rakensi jotain joskus v 500 eKr...

* Minusta meidän sekundajuutalaisina kristittyinä on kunnioitettava lineaarista historiankäsitystä. Olen sitä mieltä tohtori Arja Alhoon viitaten, että ruotsin kieli on vaikuttanut meidän käsitykseemme ruotsalaisista meistä. Me ruotsalaiset olemme vääristelleet Suomen historian vuodesta 1150 eteenpäin väittämällä, että ruotsalaisuus on jonkinlaista meille hyvää ja länsimaista vapaaehtoista tai ainakin terveellistä sivistystä. Itse asiassa Suomen historia pitää kirjoittaa oikein vuosina 1050-1150 sekä kertoa, mikä osa länsimaisesta siivstyksestä ja katolilaisuudesta oli vapaaehtoista ja koska alkoivat sotarikokset.

Mamukielen "kotimaistuminen" on eri juttu.

* Samalla tavalla kuin venäjä ja saksa ovat Virossa miehityskieliä, on Suomessa miehityskielenä ruotsi.

Asiassa on mutkia kuten se, että suomalaisuus on tähän asti yleisesti määritelty niin, että on sitä mikä ei enää ole ruotsalaista (sillä sieltä nykykulttuurimme lähti - vuosituhansien takaisesta "suomalaisesta" samanistisesta kulttuurista puhuminen on selvästi järjetöntä kun edes puheen kohteesta ei ole mitään tietoa) - ja sitä mikä ei ole venäläistä.

* Minusta tuo on selkeää. Se, mikä ei ole ruotsalaista eikä venäläistä on suomalaista. Itse piensuomalaisuuden kannattajana lisäisin, että se, mikä ei ole ruotsalaista, venäläistä eikä karjalaista, on suomalaista: myös sinänsä epäilyttävät savolaiset. Suursuomalaiset ovat tietenkin sitä mieltä, että muka karjalaisuus on elimelllisesti suomalaista ja että ruotsalaisuuskin pitää laskea suomalaisuudeksi, jotta suursuomalaiset saavat Ruotsin, Saksan tai Yhdysvaltain tuen Itä-Karjala hankkeilleen.

Ei ole venäläisvihaa jos toteaa että suomi ja sen sukukielet on Venäjältä väkivalloin suureksi osaksi hävitetty.

* Ei ole ruotsalaisvihaa, jos toteaa, että lännettymisen vapaaehtoinen osuus kansan tahtona lakkasi Varsinais-Suomessa noin vuoteen 1150 ja että sitä ennen kaikki oli vastaanotettu mielellään ja rauhanomaisesti. Sen jälkeen alkoi ruotsalainen imperialismi, vaikkei siitä oppivelvollisuuskouluissa ole juuri vuode 1924 jälkeen oikein kerrottukaan.

Läntisimmät ovat säilyneet parhaiten, kuten suomi, viro ja unkari.

* Entäs Viro? Viro on yhtä lännessä kuin Suomi ja Ukraina.

Jokainen näistä maista joutui sodassa puolustamaan oikeuttaan kansalliseen kulttuuriin eikä Viron itsenäistymistaistelusta ole kuin 20 vuotta.

* En muista mitään taisteluita käydyn aiheesta 1920 jälkeen. Kävin Viimsissä sotamuseossakin.

Pidän venäläisestä kulttuurista mutten Kremlin politiikasta.

* En pidä kaikesta venäläisestä kulttuurista, mutta erittäin monista venäläisistä. Kulttuuri voi olla myös kulttuuri-imperialismin väline.

Ongelma: Edes Suomessa asuvat venäläiset eivät pysty välttämään Kremlin otetta -

* Sellaista se on, kun on Venäjän federaation kansalainen. Minäkään en pysty välttämään täysin Yhdysvaltain transatlanttista otetta, Euroopan unionin kuristusotetta enkä ruotsalaisvaikutusta.

Pakkoruotsi ei ole hyväksi. Isompi ongelma on sen varjolla lietsottava svekofobia johon melkein jokainen aiheesta kirjoittava persu syyllistyy.

* Minusta svekomaanien ammeen kaataminen Ankkalammella on Suomen uusi alku, eräänlainen vertauskuva sille, ettei meidän Neuvostoliitosta eroon päästyämme tarvitse olla rähmällä enää liioitellen länteenkään päin.

Mitä ajetaan takaa?

* Eurososialidemokratian ajamista nurkkaan elitismin toisessa vaiheessa ja sortovuosien tapaista autonomian rippeiden aktiivista puolustamista. Svekomaanien kritisoiminen on tapa tuoda päivänvaloon lipposlainen pangermanismi, joka tosiasiassa koko ay-liikkeen ja Etelän median avulla halveksii tavallista suomalaista. On todella hienoa, miten kaikki sasistit ja eurodemarit saadaan paljastettua pelkällä kielikikkailulla sekä ulos kaapeistaan. Suuri illusioni paljastuu, kun hieman raaputetaan pakkoruotsin suomuja.

Älä syytä pakkoruotsista naapurin Karlssonia - syytä Kekkosta ja Lipposta ja muita joilla oli tai on valta päättää asiasta.

* Pakkoruotsi oli Johannes Virolaiseen kohdistettu Svenska folkpartietin kiristys Koiviston I hallituksen, oikeistososialidemokraattisen rakennemuutoshallituksen aikana 1968-1970. Silloin maaltapako kiihtyi ja SMP sai suuren vaalivoiton. Vasemmisto koki suuren rökäletappion. Toisen kerran Väyrynen myönsi Svenska folkpartietille perään toivoessaan pitävänsä sen keskiryhmissä. Tästä periytyy Yleisradion suuri ruotsinkielisen ohjelman osuus. Kolmas oli Esko Aho. En nyt muista, mitä namuja hän antoi Svenska folkpartietin mopen kitaan. Pakkoruosin vahva asema, jota tukee SDP ja Kokoomuksen seteliselkärankaiset sasistit, on Keskustapuolueen syytä.

Äärioikeistolaisen puolueen tyypillinen agenda: pitää olla joku vähemmistö jota potkia.

* Ei elitistejä voi potkia, kun heidän etuoikeustensa ovat panssaroidut perustuslain tulkintoihin ja kokdem -virkamiehistöön. Kuitenkin tasa-arvo on jonkinlainen ihmisoikeus. Tässä ajattelen niin kuin tohtori Alho.

Persut eivät täytä kaikkia tyypillisen fasistisen puolueen ehtoja; heillä ei ole huligaani-taistelujoukkoa kaduilla...

* No ei ole, koska Perussuomalaisten kannattajajoukon Etelässä muodostavat aivan muut henkilöt kuin perinteiset ahtaalle laitetut maaseudun epätoivoiset pieneläjät, joita savustetaan niin pakko-Yleisradiolla kuin jätevesiasetuksellakin. Pienen ihmisen elämä varsinkin syrjäseuduilla tehdään sietämättömäksi. Kyse on oikeastaan siitä, että henkinen Suomi alkaa muodostua uudelleen, kun jo sivistyneistökin Etelä-Suomesta alkaa tulla isänmaan tueksi. Enää ei kukaan keskinkertainen toimittaja voi sanoa, että ne, jotka hieman epäilevät kokdem-touhua, ovat kouluttamattomia, koska heillä on usein enemmän yliopisto-opiskeluja takanaan kuin toimittajilla, joista kaikki eivät ole viitsineet suorittaa edes maisterintutkintoaan loppuun vaan heiluvat "gradua vaille valmiina" 20 vuotta tai 30 vuottakin myöhemmin. Mikä on Antti Kaikkosen ja Jouni Backmanin opiskelutahti opintoviikkoja lukuvuodessa?

Mutta: Johtaja-kultista on oireita, joskaan ei vahvasti. Selvästi heillä on unelma "puhtaasta" Suomen kansasta.... He ovat valmiita heittämään "ulkomaalaiset" maasta. Tuossa tuli aika monta fasisti-pistettä. Hm?

* Kukaan ei usko, että Timo Soini olisi Suomen lahjakkain Perussuomalaisten potentialinen kannattaja. On vain niin, että ensin puolue kohottaa kannatusta ja sitten ryhtyy järjestäytymään, kun sillä on uskottavuutta. Pelkällä Soinilla ei puolue nouse yli 10%:n puolueeksi eikä vakiinnuta kannatustaan, koska puoluetyössä on miljoonia rutiineja kunnalis- ja piiritasolla ennen kuin se vakiintuu.

Kielirutina on melko turhaa koska meillä ei ole todellista kielisortoa.

* Minusta kielirutina on melko halpa keino osoittaa se, miten SDP:n eurososialidemokraatit, Kokoomuksen sasistit ja keskustaliberaalit pelaavat yhteen muka Svenska folkpartietin vuoksi. Kielirutina tuo valoa ikkunaan. On suorastaan mukava katsoa, miten muka vapaamielinen ja sosiaalisesti lahjakas Sfp ja Astrid Thors kiemurtelee. Stefan Wallinilla on enemmän järkeä, mutta hähän ei olekaan mikään tunneälykäs naisjohtajatar.

Jokin kouluopetuksen yksityiskohta ei oikeuta puhumaan sellaisesta.

* Kyllä oikeuttaa. Sfp:n apartheid Etelä-Suomen koulujen pihalla osoittaa sen vapaamielisen ahdasmielisyyden ja sydämettömyyden, joka vallitsee lännettäjien sydämissä.

Todellista sortoa on esim Turkissa missä kurdi saataa päästä hengestään jos puhuu äidinkieltään.

* Oletko sitä mieltä, että Suomessa pitäisi toimia kunnian miesten tapaan kansainvälisen käytännön mukaisesti?

Rutina lähti poliittisesta kampanjasta jota persut ajoivat.

* Montako poliittista murhaa Suomessa on tehty sen vuoksi, että myös perussuomalaiset ovat käyttäneet sananvapautta, joka on ihmisoikeus?

Mikä kaikki osoittaa että meillä on asiat niin hyvin että ongelmia pitää keksiä. Persut liittyvät siis kieliasiaan elimellisesti.

* Et ole oikein ymmärtänyt niin kuin Arja Alhokaan ei ole ymmärtänyt, että Suomessa suurin ongelma on länsi-integraatio, joka tuottaa direktiiveinä meille mahdotonta lainsäädäntöä ja nostaa elinkustannukset kattoon kaikkein pienituloisimpien ihmisten kotiseuduilla. Suomi on Eurostoliiton miehittämä direktiiveillä. Kaikkein helpoin tapa osoittaa stubbismi ja eurososialidemokratian poikkeamat, on houkutella kaapeistaan ulos lännettäjät svekomaanisilla kysymyksillä. Lännettäjät nimittäin tuhoavat NATO-jäsenyydellä kaiken, myös Suomen maavoimat.

* Sinänsä Arja Alho on oikeassa, että jotta länsihegemonia säilyyy ja jotta eurososialidemokratia saa saneerata ja tuhota EU:n alueelliset vähemmistöt, on puolustettava myös kotimaassa oligarkian rintavarustuksia, kuten svekomaaneja. Alholla on jonkinlainen Tukholman syndrooma lipposlaisuutta kohtaan. Joskus mietin, koska akateemisesti koulutettu nainen kasvaa vakavasti otettavaksi aikuiseksi valkoiseksi mieheksi.

Rutina on turhaa koska pakkoruotsi poistuu ajan myötä muutenkin.

* Minusta tuota pakkoruotsin loppua voisi jouduttaa. Ehdotan, että ruotsin kieli tehdään tasa-arvoiseksi toisen miehittäjäkielen, venäjän kanssa.

Ruotsinkieli taas ei katoa minnekään. EU muuttuu ajan myötä kuitenkin liittovaltioksi ja liikkuvuus osavaltioiden välillä kasvaa. Suomessa on nyt n 9000 riikinruotsalaista - ja lähes 300 000 suomenruotsalaista. Epäilen että määrä kasvaa, Ruotsissa on puoli miljoonaa kulttuuriltaan suomalaista joten erinomaisesti ruotsia puhuvien suomen kansalaisten määrä on vähintään kaksinkertainen verrattuna tavallisiin lukuihin.

* EMU on niin vaarassa, että kommmunistisen Kiinan kansantasavallankin on ostettava Kreikan valtionlainoja EU:n koossa pitämiseksi. NATO kutistuu silmissä, mutta silti Lissabonin sopimusta ei saa toimeenpanna WEU:n kautta. Ei EU mihinkään etene, mutta ongelma on siinä, että se ei ylläpitä turvallisuuttakaan, koska NATO pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.

Suomesta länteen on kolme maata joissa pärjää skandinaaviskalla.

* Tanskassa ei pärjää, mutta Fenno-Skandiassa pärjää englannilla.

Pohjolan yhteenlaskettu talous on suurempi kuin Venäjän.

* Pohjolaa ei tarvitse kukaan, mutta kaikki tarvitsevat Venäjän energian.

Ja Pohjolaan menee viidennes viennistämme - Venäjälle 8%.

* Venäjä on Suomen suurin kauppakumpani ja kasvava sellainen. Kun Venäjä kääntyy jälleen nousuun, menee Suomella ja suomalaisilla venäläisillä hyvin.

Rutinaa ylläpitävät suomenkieliset. Onneksemme suomenruotsalaiset tai riikinruotsalaiset eivät viitsi vaivautua - tai sanoisinko alentua - moiseen hommaan -

* Suomenruotsalaiset ovat sen verran fiksuja, että ostavat sasistit ja demarinaiset asialle vaalirahalla tai pelkällä kulttuurisella hegemonialla. Näin ikään kuin svekomanialle annetaan suomensuomalainen naamio.

Persut vaativat yleensä että pakkoruotsi pois mutta pakkosuomeen ei tule koskea. Väärin. Ei mitään pakkoa oman maan vanhoille kansallisille ryhmille.

* Minusta ruotsinkielisillä pitää olla täysi oikeus olla oppimatta suomea ja pysyä maanviljelijöinä ruotsinkielisellä rannikkoseudulla koko EU-tukien arvosta. Ruotsinkielisiltä pitää poistaa pakkosuomi. Ehdotan, että Israelissa aletaan opettaa juutalaisille pakkoarabiaa.

Ei Kanadassakaan ranskankielisen ole pakko oppia englantia. He asuvat melkein kaikki Quebecin provinssissä ja siellä pärjää ranskalla.

* Upeaa.

Tuumija (nimimerkki)

Päivän naurut sai aikaiseksi Arjan;

"Vaikka nettipalstat ovat politiikassa toimineelle pelkkää kidutusta alatyylisine kommentteineen, ei voi kuin hämmästellä suomenkielen rikkautta ja moninaisuutta. "

Tervetuloa tavallisen kansan pariin.
Ehdotan SDP:n puoluekaadereille "norsunluutornista" laskeutumista useammin tapahtuvaksi.

Kielikysymyksestä; kyllä maassa asiat on vielä hyvin jos mitään muuta tärkeämpää ulostulon aihetta ei demarileirillä ole.

Vieras (nimimerkki)

Minusta täällä on ollut kyllä enimmäkseen (51% ainakin) erinomaisen älykästä, perusteltua ja hyvin argumentoitua asiaa. On toki ollut hölmöjä ja/tai ajattelemattomiakin pikaistuksissaan kirjoitettuja kommentteja, mutta se nyt on elämää. Ja asiallisia kommentteja joita on höystetty ehkä hieman asenteellisella aineksella, mutta sehän on "politiikkaa" parhaimmillaan.

Jos noin leimaa koko keskustelun, ei voi muuta ajatella kuin että itse kommentoija ei vaan halua ottaa huomioon niitä järkeviä kommentteja, vaan pitää vaan kiinni jääräpäisesti asenteestaan. Miksi, herää kysymys? Onko kyse henkilön kyvyttömyydestä, vai siitä että on valittu agenda, seura jossa viihtyy, tavoitteet, eikä haluta muuttaa piiruakaan suuntaa toiseen vaikka näkisikin siihen syytä. Leimataan saman tien koko keskustelu roskaksi, jolloin se voidaan ohittaa "alatyyliseksi kidutukseksi".

turunen (nimimerkki)

Arja Alho kuuluu epäilemättä yhä demarieliittiin. Se näkyy persujen kannatusluvuissa. Persut vastustavat yksituumaisesti pakkoruotsia. Samoin kansan iso enemmistö.

Pedro (nimimerkki)

Huusianna kirjoitti: "On asennevamma ihailla alistajiaan ja hyväksyä oman identiteetin vähättely. Suomenkielisten historiassa on liian paljon oman pesänlikaajia. Emme enää halua antaa moisten politikkojen ja johtajien määrätä asioistamme. Paavo Lipponen, Arja Alho, Kimmo Sasi, Jan Vapaavuori, Heidi Hautala, Tarja Halonen ja useat muut pakkoruotsittajapoliitikot ovat myyneet suomalaisuuden ruotsalaisuuden alttarille omien asennevammojensa takia."

Tälle taudillehan on olemassa nimikin: Tukholman syndrooma.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Turha etsiä aidan seipäitä kun on silmissä juhannussalko.

"Valtava määrä julkisen alan työmahdollisuuksia sulkeutuu, ellei osaa jonkin verran toista suomen kansalliskielistä eli ruotsia."
->Muutetaan pakkovirkamiesruotsi pois. Very simple.

"Valtava osa suomalaisuudestamme jää käsittämättömäksi, jos poljemme suomenruotsalaisten kielellisiä oikeuksia."
->höpö höpö. Positiivinen suosiminen, moninkertaiset kiintiöt ja enemmistön pakottaminen pakkoruotsiin, suomenkielisten diskriminointi ruotsinkielisissä paikoissa ei ole polkemista. Vähän rajaa.
-Entäs sitten jos enemmistö ei ymmärrä sulkeutuneen vähemmistön juttuja, niin kuin tähänkin asti.

-Juuri suomalaisuus ja kieli on poljettu vuosisadoiksi miehittäjien kulttuurin saappaiden alle.
-Koko käsite suomalaisuus on nyt täysin tuuliajolla ja suvaitsemattomuusto pyrkii kutsumaan kansallismielisyyttä jo rasismiksi. Esim. pääministeri piti Suomen vaakunaa rasistisena.
-Koetapa määritellä suomalaisuus. Se kun tuntuu eri ihmisille erilaiselta.

"Suomalaisuutta ei voi yksinkertaisesti ymmärtää ellei ymmärrä kulttuuriperintöämme. Tästä tulee suomenruotsalaisten äidinkielen ymmärtäminen ja opiskelu."
-> Höpö höpö. Looginen virhe.
-Suomenkieliset eivät koe paljoa tarvetta ymmärtää suljetun piirin suomenruotsalaisten tarvetta omaan ylevään kulttuuriin, joka on peräisin feodaaliajalta ja ruotsinkielisen ylimystön sekä virkamiesten kukoistuskaudelta. Suomenkieliset kun olivat ne sorretut ja alistetu ihmiset. Vapaamieliset antavat harrastaa tätä ruotsalaiskulttuuria ja umpimieliset yrittävät pakottavat enemmistönkin siihen. Ilman Luciaa, juhannussalkoa ja hapansilakkaa tullaan toimeen.
-Tuskin juutalaisten täytyy oppia saksaa ymmärtääkseen kulttuuriperintöään ja historiaansa.

-Lisäys : Muutama ruotsinkielinen kirjoittivat Suomen historian uusiksi ja poisti sieltä suomenkielisen menneisyyden, mihin on aiemmin viitattu. Koko historia pitäisi oikaista nykyajan tiedon mukaan koulukirjoihin. Monen mielestä Suomi olisi paljon pidemmällä ilman alusmaa-aikojaan. Eiköhän tuo parjattu omanarvontuntokin nouse kun lopetetaan kyykytys.

-On järjetöntä vaatia peruskouluopetukseen, minimitason vaatimuksena kaikille, pakkoruotsia tai pakkosuomea, joka on toinen pieni kieli. Tavikselta ei voi vaatia kuin 2 kielen osaamisen. Valitkoon kielensä. Moni on myös syrjäytynyt pakkoruotsin takia ja joutunut väärään koulutukseen.
-Einstein ei olisi pärjännyt Suomessa, koska ei osannut ruotsia.

-pakkoruotsi on vahingoittanut suomalaisten kielitaitoa ja vientiä ulkomaille ja kansainvälistä kykyä toimia. Muuten osattaisiin paremmin englantia, saksaa, ranskaa, muita kieliä ja kulttuurimaantiedettä ja muuta.
-Esim. Itse jouduin lopettamaan lukiossa saksan pakkoruotsin takia. Tunnit alkoivat mennä yli ja töitä tuli liikaa. Koulun ulkopuolella en ole ruotsia tarvinnut. Insinööritieteitä opiskelemattoman on tietysti vaikeä ymmärtää tarvittavaa työmäärää ja sitä ettei voi opiskella loputtomasti kieliä tai kaikkea kivaa.

-Juuri totuudenvastaiset perustelut ja järjettömyydet ovat omiaan nostamaan ihmisten omantunnon ja halun taistella vääryyttä vastaan. Se on kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Huomaa, että megatrendina on tiedostava ja koulutettu kansa, joka myös reagoi.

Ale Handro (nimimerkki)

Hei vaan kaikille ja kommentoinpa tätä kaksikielisyyttä täältä Porvoosta! Porvoo on Itä-Uudellamaalla sijaitseva n. 48 000 asukkaan pikkukaupunki, jonka asukkaista ruotsinkielisiä on n. 33 %. Täällä ikänsä asuneena olen törmännyt ruotsin kieleen käytännössä päivittäin jokapäiväisessä elämässäni. Seuraan aktiivisesti yhteiskunnallisia keskusteluja mitä tulee pakkoruotsiin ja sen tärkeyteen suomenruotsalaisten näkökulmasta. Olen vain valitettavasti huomannut kuinka suomenruotsalaisten pääargumenteilta on pudonnut pohja käytännö tasolta seurattuna. Muistan kuinka taannoin eräs ruotsin kielen etuja ajava nokkamies puhui pää punaisena A-studiossa siitä, että jos heitä ei palvella aamusta iltaan heidän omalla kielellään, ovat he käytännössä hengenvaarassa, koska heidän fyysinen ja henkinen hyvinvointinsa on täysin riippuvaista siitä, että pakotetaanko suomenkieliset opiskelemaan heidän kieltänsä vai ei. Kyse on kuulemma "elämästä ja kuolemasta".

Voisiko joku ruotsin kielen puolestapuhuja sitten perustella minulle, että minkä ihmeen takia ainakin Porvoossa ruotsinkieliset puhuvat toisilleen keskenään suomea päivittäin jopa pitkien keskustelujen muodossa?! Ei se kieli taida käytännössä kovin tärkeä olla, kun keskenään puhutaan ihan selvää suomen kieltä. Eikä se ruotsikaan mistään koulusta opittua ole, vai minkä oppikirjan mukaan heidän puheessaan joka kolmas sana on lainattu suomen kielestä? Jos minä yritän puhua ruotsia, niin ei tulisi mieleenkään puhua jotain ihmeen sekamelskaa, jossa sekoitetaan nämä kielet keskenään.

Suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä syntyy paljon avo- ja avioliittoja, joista syntyneitä kaksikielisiä lapsia merkataan maistraattiin ruotsinkielisiksi vain ja ainoastaan siksi, että halutaan antaa lapselle mahdollisuus päästä ruotsinkieliseen eliittiin. Heillä on huomattavasti paremmat kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuudet.

Tarja Pollari

Olen ehdottomasti samaa mielta kanssasi. Suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi - ja kielen kautta suomalaisten sortaminen omassa maassaan lainvastaiseksi. Ei taalla ainakaan usko kukaan kun yritan selittaa etta Suomessa jos vaarassa kaupungissa saa sydankohtaukseen ja soittaa ambulanssin, niin puhelimessa ei suostuta puhumaan kuin ruotsia - jota ei suurin osa suomalaisista ymmarra vuosia opiskelun jalkeen. Itse opiskelin vuosia, mutta viidentoista vuoden ulkomailla olemisen jalkeen ruotsin kieli on unohtunut niin etta se ambulanssi ruotsinkielisella alueella jaisi kylla saamatta. Samoin liikennemerkkien ja muiden kylttien lukeminen. Valtan ruotsinkielisilla alueilla edes pysahtymasta...vaikka englannilla kai kylla parjaa siellakin....Kylla se on niin etta se tulisi valtiolle huomattavasti halvemmaksi pakottaa muutama satatuhatta ruotsinkielista oppimaan suomea kunnolla kuin painvastoin. Eihan tuossa systeemissa ole mitaan jarkea. Suomi takaisin suomalaisille. Jos ruotsinkieliset haluavat asua suomessa niin kaikin mokomin - mutta valtakielelella kaikki palvelut tulisi olla saatavilla ilman mitaan valituksia. Pitakoon omat TV ohjelmansa, koulunsa, ja muut ruotsinkieliset palvelut - kunhan kustannukset valtiolle ovat samat kuin vastaavat kustannukset suomenkielisille per henki - eika yhtaan enempaa. Minka ihmeen takia veromarkkoja kaytetaan vuosi vuoden jalkeen mokoman pienen vahemmiston paijaamiseen?

Sivu 1 | 2 | »

Toimituksen poiminnat