*

Arjan blogi Uudessa Suomessa Yhteiskunnallinen keskustelu vahvistaa demokratiaa ja oikeus siihen kuuluu kaikille.

Ei kuulu tehtäviin

 

Kilpailutus ja ulkoistaminen julkisissa palveluissa on kaksiteräinen miekka. Yksityisellä puolella kilpailu pakottaa kehittämään tuotteita/palveluita jos mielii selvitä. Mutta sama ei toimi julkisissa palveluissa. Usein kehittämnen tarkoittaa asioiden pois jättämistä. Lisäksi on ihan mittausongelma: julkisten palveluiden tuottavuuden laskeminen johtaa suoriteperusteiseen tuottavuuden laskemiseen. Jokainen tietää, etteivät suuret ryhmäkoot päiväkodeissa, opetusryhmissä tai vanhustenhuollon palveluissa merkitse laatua, vaikka yksikkökustannukset laskevatkin.

 

Julkinen ei muuten ole mitenkään tehotonta ja yksityinen tehokasta. Pohjoismaisessa vertailussa meillä on esimerkiksi huipputehokkaat erikoissairaalat. Muutenkin myytti julkisten palveluiden tehottomuudesta tai tuottamattomuudesta on virheellinen. Nyt alkaa olla jo kokemuksia ulkoistamisesta eivätkä ne ole ollenkaan hyviä. Omana toimintana moni olisi tullut halvemmaksi ja pysynyt osana kokonaisuutta.

 

Yleinen väittämä on, että julkisten palvelujen järjestämisessä on katsottava, onko se ydintehtävää vai ei ja jos ei ole, se tulisi ulkoistaa. Tämäkin väittämä on pulmallinen. Hyvä hoito esimerkiksi terveydenhuollossa - erityisesti aseptinen työskentely - edellyttää, että jokainen tietää merkityksensä hoitotapahtumassa. Niinpä siivous ja puhtaus ylipäätään, ravinto, perushoito mukaanlukien ihonhoito, ovat hyvää hoitoa ja sen  ydinaluetta.

 

Mutta yhtä metsään menevät myös julkisten palvelujen yhtiöittämiset. Helsingissä Palmia vastaa nykyään kotona olevien ikäihmisten turvapuhelinpalveluista.  Palvelu tässä yhteydessä on ihan liikaa. Pari esimerkkiä.

Liikuntakyvytön ihminen joutuu soittamaan apua päästäkseen vessaan aikana, jolloin omaiset tai kotisairaanhoito eivät pääse paikalle. Turvapuhelinihmiset lukevat ohjekirjaa ja vastaavat, että ei kuulu tehtäviin. Niinpä he eivät tule paikalle ollenkaan tai sitten tulevat, mutta lähtevät tekemättä mitään.

 

Miksi ikäihmisen pitää olla yö ulostevaipassa?

 

Miksi ikäihmisen pitää olla yö märissä vuodevaatteissa?

 

Jos Palmian väki jälkimmäisessä tapauksessa olisi tullut paikalle kun hätääntynyt vanhus soitti heille, he olisivat havainneet virtsarakkoon asetetun vatsanpeitteiden läpi menneen katetrin lähteneen irti. Vähin mitä he olisivat voineet tehdä, olisi ollut kastuneen vaipan vaihtaminen ja toisen laittaminen vatsan päälle. Hienoa olisi ollut, jos he olisivat konsultoineet päivystystä sen suhteen, pitäisikö uusi katetri laittaa samantien.

Ihminen, joka istuu pyörätuolissa ja on nostolaitteiden varassa sekä pystyy hädin tuskin kääntymään itse vuoteessaan, on riippuvainen ihon kunnosta ja infektioiden välttämisestä. Kyse on hoivasta ja hoidosta. Se, että ihminen ei pysty liikkumaan, ei merkitse, etteikö hän ymmärtäisi tai kykenisi tuntemaan. Jokaisella on oikeus arvokkuuteen. Tämä on hyvän hoidon lähtökohta ja tämän opin ensimmäiseksi sairaanhoidon opiskelijana.

 

Turvapuhelin on viimekätinen turva. Jos sielläkin vastataan, ettemme tule eikä kuulu tehtäviimme,  ns. avohoito on tullut tiensä päähän. Ei ole hoitoa eikä turvaa. Eikä ole yhteisöä, joka kunnioittaisi ihmistä.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Valtion rakentamalla turvapuhelimella ei voisi soittaa mihinkään.

Vieras (nimimerkki)

"Jokainen tietää, etteivät suuret ryhmäkoot päiväkodeissa, opetusryhmissä tai vanhustenhuollon palveluissa merkitse laatua"

No ei välttämättä niin, mutta viime viikolla kylämme päiväkodin ohi ajassa laskin, että pihalla oli 11 autoa. Samalla laskin lapset: 9 kpl.

"Julkinen ei muuten ole mitenkään tehotonta ja yksityinen tehokasta"

Jos näin kerran on, niin kannattaa valtiollistaa kaikki yksityisyritykset.

Hyvä esimerkki on YLE. Tässä piskuisessa maassa on yleisradio jossa on töissä n. 3500 henkilöä. Siis kolmetuhattaviisisataa. Ohjelmien väleissä on kuuluttaja joista Maria Jungner taitaa olla kuuluisin. Miksi? YLE.n kanavat ovat maailman ainoita joissa ohjelmien väleissä on spiikkaaja. Tosi tehokasta.

Ylen kulut meille veronmaksajille ovat n. 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Kyllä julkiset firmat ovat tosi tehokkaita.

Vieras (nimimerkki)

Häh

Supilla on Manne ja tytöt hölisemässä aina mainoksien keskeyttämää läppää.

Muillakin kanavilla on enimmäkseen ruutuäänet, ihmisiä duunissa!

Ehkä sinulle sopisi teksti TV:t¨. Ai niin jokuhan nekin kirjoittaa. No raamattu sentää on pysynyt samana jo jokusen vuoden.

Ja Minna Kuukka oli ihana armeija aikojen ruutukasvo.

Visitor (nimimerkki)
Vieras (nimimerkki)

Visitor

Tiedätkö miksi? No kopipeistaan sinulle otteen tuosta artikkelista joka kertoo ihan kaiken:

"Suomalaisia tyytyväisempiä terveydenhuoltoon ovat vain tanskalaiset, joilla on toimiva omalääkärijärjestelmä ja yleinen terveydenhuolto on maksutonta."

Avainsana "maksutonta"

Visitor (nimimerkki)

"yleinen terveydenhuolto on maksutonta."

Niinhän se oli aiemmin täälläkin, sitten tuli uusi malli, Taylorismin uudistettu versio New public management, joka syrjäytti maasta Fordismin.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Palmia on Helsingin kaupungin omistama liikelaitos.

Visitor (nimimerkki)

Liikelaitoksethan pääosin pakkolopetetaan EU:n mahtikäskyllä johtuen kilpiluneutraliteetista, siitä enemmän linkistä löytyvässä PDF tiedostossa, kohdasta: "JULKI-työryhmän raportissa"

http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/05/suomen-jul...

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Oikeastaan voin sanoa olevani eräänlainen asiantuntija joskaan en sairaanhoitoalalta. Joudun käsittelemään monimutkaista yhtälöä melko suurpiirteisesti jotta kilpailutuksen ja ulkoistuksen kuva selviäisi ex valtiovarainministerillekin (pääsimpäs sanomaan)-

Oikeasti kyse on muodista. Johtajat ovat muodin orjia. Kun yksi kertoo saavansa kilpailuttamalla, kaikki muutkin haluavat kilpailuttaa. Ymmärtämättä höykkäsen pöllähtävää siitä mihin ja millaiseen pyöritykseen heidän yrityksensä asetetaan.

Firma X ilmoittaa että työ Y ei enää kuulu sen ydinosaamisalueeseen. Se ulkoistetaan. Firman työntekijät y(Y) pakkosiirretään ulkopuoliseen yritykseen Z joka ottaa heidät mukaan vanhoina työntekijöinä. Sopimuskaudet ovat yleensä n 3 vuotta. Mikään ei varsinaisesti muutu. Firma X saa työn Y tehtyä firman Z avulla. Paitsi että työntekijät ovat jatkuvassa vaarassa menettää lomaetunsa, sairaspäivärahaetunsa yms.

3 vuoden kuluttua on uusi kilpailutus mutta tälläkertaa sopimukseen iskeen kyntensä S-niminen häirikkö. Agressiivinen kilpailija. Sen tarjous työstä Y on 0.75 hinnasta minkä firma Z esittää. Koska sen työntekijät y(Y) ovat kokeneita ja saavat lomarahoja yms firmalla Z ei ole mitään mahdollisuutta kilpailla häirikön S kanssa.

Nyt tullaan mielenkiintoiseen seikkaan jossa koko kilpailutus lakkaa. Firma S tekee alihintaisen tarjouksen tietoisesti tappiota sietäen.

MIKSI FIRMA S tekee tappiollisen sopimuksen?

NO...että se saa urakan. Ja jotta firma S saa urakan, ja jotta se välttäisi konkurssin joka tulisi välittömästi mikäli sen sopimus arvioitaisiin rehellisesti, se joutuu leikkaamaan työntekijöiden määrää. Se ei voi palkata vanhoja työntekijöitä ja itseasiassa se on erittäin hyvillään siitä että palvelusopimuksen vaihtuessa se ei palkaa vanhojan työntekijöitä y(Y) jotka voisivat kritisoida ja vaatia kalliita ja laadukkaita työtuloksia. Kokemattomat mamu-hömppelöt joita saa tusinan ja jotka eivät tiedä mistään mitään, ovat erinomaisia tekemään näennäistyötä joka näyttää hyvältä mutta josta ei tule mitään valmista.

Firma X on nyt kusessa. Kokeneet työntekijät y(Y) ovat kadonneet. Ja jotta uusi firma S ei lopettaisi heti työntekoaan, se leikkaa työvoiman sopimusten vastaisesti koska vain leikkaamalla työvoiman määrää, se voi jatkaa olemassaoloaan. Firma X ei voi edes kiristellä hampaitaan koska se ei voi pyristellä irti määräaikaisesta sopimuksesta. Asiakkaidensa saama palvelutaso laskee ja mm siksi moni vanhus on paskavaipoissa yön tai vaikka viikon.

Firma X vetoaa sopimukseen ja esittää uhkauksen että räikeimpiin kohtiin on puututtava. Firma S puuttuu räikeimpiin jättämällä taas lisää tehtäviä tekemättä ja siirtymällä niihin kohteisiin mistä valitettiin. Koska firmalla ei ole kokenutta työvoimaa vaan monikulttuurihumpan tanssittamia harjoittelijoita, yksikään asiakas ei lopulta voi olla varma saamansa palvelun tasosta tai määrästä.

Kuluu 3 vuotta ja kilpailutus-ulkoistus rumba alkaa alusta. Samat virheet ja samat sopimuspetokset ja firma X on jo menettänyt otteensa toimialaansa koska sen pakettia tekevät yritykset ja työntekijät joilla ei ole mitään väliä, he menettävät säännöllisesti lomansa ja sairaskarenssipäivänsä ja tekevät he työnsä hyvin, huonosti tai hyvinhuonosti, sillä ei ole heidän tulevaisuudelleen oikeasti mitään merkitystä.

Firma X olisi säästänyt paljon rahaa ja vielä rutommin aikaa ja vaivaa jos olisi pitänyt työntekijät itsellään. Mutta palaan takaisin muotiin joka johtaa yritysjohtajien päätöksentekoa.

Kilpailutus- ja tarjousneuvottelut ovat kiva ja näyttävä tapa yritysjohtajalle esittää työtätekevää. Mutta valitettavasti yrityksen tuloksen kannalta kyseessä on täysin marginaalinen puuhastelu joka vie moninkertaisesti kaikki kilpailutuksen väitetyt säästöt aina yritysjohdon aikaa myöten. Ja asiakkaiden saaman lopullisen tuotteen laadun millä ei vihervasemmistolaisen huomiotalouden aikana ole enää painoarvoa.

Eli siksi...Siksi vanhus jää ulosteisiinsa siivoamatta. Siksi suomi ei enää ole siisti vaan likainen ja kaikenlisäksi ylihintaa toteutumattomista palveluista maksava tomppeli. Johtajan on helpompi tärvätä miljoona tarjouskilpailussa kuin maksaa siivoojalle extra satanen että tämä teksi oikein siistiä jälkeä.

Visitor (nimimerkki)

Ei kyse ole muodista, tämä on aivan suunniteltua, jo aikaa sitten.

"Suomessa käänne tapahtui tietoisesti salaa. Uutta järjestystä luotaessa valtaa siirrettiin eduskunnalta hallitukselle ja hallituksen sisällä erityisesti valtiovarainministeriölle sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Yhteinen kieli
kuria pitämässä

Puhe maailmanvallankumouksesta ei ole ihan tuulesta temmattua, jos uskoo New Public Managementin kriitikoita. Sen taustalla on nimenomaan ajatus tietystä maailmanlaajuisesta yhtenäisestä kielestä, jolla maailman hallintaa luodaan ja pidetään järjestyksessä. Suomessakin julkisen sektorin muutokset perustellaan globalisoitumisen aiheuttamilla välttämättömyyksillä.

Aiemmat imperiumit luotiin asein. Yritysjohdon kielen sen sijaan levittävät kansainväliset järjestöt ja mekanismit, kuten WTO, OECD, IMF, GATS ja EU:n kilpailutuslainsäädäntö.
Mitä New Public Management on?

Lapin yliopiston sosiologian professori Merja Kinnunen sanoi virkaanastujaisesitelmässään helmikuussa sen levinneen tehokkaasti Yhdysvalloista ja Englannista OECD:n ohjaamana ja EU:n välityksellä.
”Tämä hallintoideologia korostaa kilpailua, julkishallinnon tehtävien ulkoistamista, tehtävien sisäistä markkinoistamista sekä hallinnon, tutkimuksen, opetuksen ja julkisten palvelujen tulos- ja kustannusvastuuta...”

http://hirvasnoro.blogspot.com/2007/06/new-public-...

Vierainen (nimimerkki)

Kyseessä on siis tämä ihanainen tilaaja-tuottaja -toimintaperiaate, jonka ansiosta kaikki on mennyt päin metsiä jo vuosien ajan. Markkinat toimivat näin: markkinahinnan määrää lopulta tuottaja. Ja se käy tilaajalle vähitellen kestämättömän kalliiksi.

Tämä mätämuna on nimenomaan porvaripäättäjien, ennen kaikkea uusliberalistisen Kokoomus-politiikan hedelmä.

Tiina Rinne: Kuntalaisen rooli tilaaja-tuottaja -toimintatavassa:

*Tilaaja kanavoi kuntalaisten mielipiteet poliittiseen päätöksentekoon
*Tilaajan on huolehdittava ei vain kuulemisesta, vaan myös mielipiteen todellisesta huomioimisesta
*Tuottaja järjestää käyttäjädemokratian – ottaa palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin
*Kuntalaisille oikein mitoitetut ja kohdistetut palvelut
*Auttaa laaduntarkkailussa ja edistää tehokkuutta ja taloudellisuutta.

Kommenttini: - Hahhah, tuolla saa pyyhkiä persiinsä, koska käytännössä se ei näin mene, ei sinne päinkään.

Tiina Rinne: Palvelujen käyttäjien osallistumismahdollisuudet:

*Käyttäjien valitseminen kunnan toimielimiin, yhteissuunnittelu, asiakaskyselyt ja –palaute, kuulemis-/keskustelutilaisuudet
*Koulujen johtokuntien ja oppilasneuvostojen lisäksi käyttäjien edustus toimielimissä harvinaista
*Asiakasraadit tai vastaavat harvinaisia
*Asiakaskyselyjä tehdään, mutta systemaattisuus harvinaista
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;...

Viimeiseen tekstinpätkään kommentoin: Jos parannusta halutaan, kuntalaisella ei käytännössä ole mitään muuta mahdollisuutta kuin äänestää suurin joukoin oikeistopoliitikkoja vastaan - siis Vasemmistoa.

Visitor (nimimerkki)

Uusi-Seelanti hylkäsi tilaaja-tuottaja mallin jo reilu kymmenen vuotta sitten, sitä ensin eri tavoin testanneena, se laitettiin siellä ö-mappiin todeten hyödyttömäksi.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/102738-kl-300-milj...

Vieras (nimimerkki)

Kehittäminen julkisyhteisössä tarkoittaa sitä, että joukko virkamiehiä keikkailee uusia palveluja, joita muka jotkut haluavat ja sitten veronmaksajat rahoittavat.

Yleensä koko vasemmiston maailmankatsomus on vulgääri-materialistinen. kuvitellaan että antamalla rahaa sinne ja tänne niin asiat 'kehittyy ja paranee', sillä ei ole mitään merkitystä onko hanke järkeva vai ei; fyrkkaa pitää saada menemään.

Tosin sunkin kaikki ongelmat ratkeaa sillä , että lahjoitat varallisuutesi minulle; ei tarvii enää miettiä mitään.

Jussi Vaarala

Minä ottaisin yhdeksi muuttujaksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun ja olisin taipuvainen kysymään että pilaako pääkaupunkiseudun luvalla sanoen kaivoon kaadettu älynkäyttö sen mentaliteetin vuoksi kaiken mukaanlukien yksittyistämispyrkimykset. Saattaa olla että pienissä kunnissa asiat kaikissa suhteissa toimivat sekä julkisn puolen että yksityistetyn puolen palveluissa paremmin.

Minä kun vakaasti usko että pääkaupunkiseutu ja siihen kasaantunut älyllinen massadegeraatio korkeasta koulutustasosta huolimatta on kansakunnan onglemista suurimpia.

Tapio O Neva (nimimerkki)

Helsingin itsenäistyminen olisi sekä Helsingille että Suomelle parasta. Helsinki voisi liittyä Tallinnaan ja perustaa elämystalouden, jota ei aluepolitiikka vaivaisi ja Suomi olisi vapaa helsinkiläisitä korporaatioista ja poliitikoista.

Dr. Schmidt (nimimerkki)

Eivät vartiointiliikkeen työntekijät, joilla ei ole hoitajan virallista statusta, saa vaihtaa vaippaa, eivätkä käsin koskea turvapunelinpalveuiden kuluttajaan.

Jos paikalla ei ole ketään lähihoitajaa, niin ei asialle ennen aamua voi tehdä mitään.

Onko tyhmempää olemassa, kuin kansanedustaja?

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Hyvä Dr Schmidt. Oletko ajatellut asiaa vartiointiliikkeen työntekijän ja hänen tekemänsä työsopimuksen kannalta.

Tiedossani on mm tapaus jossa vartiointiliikkeen työntekijät oli käskytetty lentokoneen lastaus ja huoltotöihin heidän paikallaolonsa, ei heidän ammatillisen osaamisensa johdosta.

Ihminen joka menee töihin vartiointiliikkeeseen yksityisen vartiontiliikelaitoksen sääntöjen ja määräysten alaiseen työhön, ei pääsääntöisesti lähde tekemään hoitotyötä. Hänen koulutuksensa ja työhön tulemisensa on aivan eri lainsäädännön alaista työtä kuin hoitotyö.

Mikäli järjestyksenvalvoja-vartija lähtee tekemään vartiointiliikelaitoksen työntekijänä toimenkuvaansa kuulumatonta hoitotyötä, hän ottaa aina järjettömän suuren riskin. Hän vastaa riskista henkilökohtaisesti vailla mitään oikeusturvaa ja suojaa. Näinollen on aivan selvä että hoitoalan työtä tekevät toimivat muiden sopimusten ja työsuojelusäädösten alaisena eikä vartija-järjestyksenvalvojan pidä missään olosuhteissa saattaa itseään ja oikeushyväänsä sosiali- tai hoitotyötä koskevien säädösten tai potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön alaiseksi.

On aivan selvä että tietämätön ja tyhmä tohtori katsoessaa eteisessä seisoskelevaa vartijaa, kokee että ompas tyhmä asia kun toimettomat kädet tuossa vaan toljottavat kun töitä olisi tarjolla.

Mutta vartiontialaa koskee tiukat ja ehdottomat sääntönsä jotka ovat OIKEUSTIETEEN tohtoreiden KÄRJÄ- JA HOVIOIKEUKSISSA läpikäymät ja puraisevat ankarasti sitä tyhmää ja oikeushyvästä tietämätöntä vartijaa joka menee tekemään toimenkuvaansa kuulumatonta hoitotyötä.

Jos siis on hoitajista pulaa, palkattakoon hoitajia.

Dr. Schmidt (nimimerkki)

Mitä ihmettä irvailet, tätähän minä juuri tarkoitin.

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Koska eräässä lentoliikennetoimintaa harjoittavassa yrityksessä lentokoneen huoltotoiminta oli ulkoistettu paikalla olevalle vartijalle.

Voi kun ihmiset ymmärtäisivät kokonaiskuvaa paremmin... (nimimerkki)

Olisi hyvä muistaa ettei yksityistämisellä suomen kokoisessa maassa/taloduessa ole niin positiivisia vaikutuksia kuin jenkkitaloudessa, jossa kuluttajia ja yrittäjiä on valtavan paljon enemmän. Meillä LIIALLISESTA yksityistämisestä seuraa lähinnä hankaluuksia muulle yhteiskunnalle sillä aitoa kilpailua ei pääse syntymään vaan useimmiten pelkkää hyväksikäyttöä tietyillä sektoreilla.

Tapio O Neva (nimimerkki)

Markkinataloutta kaupataan talousmaantieteellisesti alueille, joilla ei ole edellytystä markkinoiden muodostumiselle. Näin ollen markkinarajapintoja luodaan sinne, missä olosuhteet ovat mono- tai duopolistiset.

Visitor (nimimerkki)

Missä muka olisi?

"Ulkoistaminen käy kalliiksi brittikunnille

Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun..."

http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2007/01/02/ul...

Petri Peltonen (nimimerkki)

Arja Alho: "Usein kehittämnen tarkoittaa asioiden pois jättämistä. Lisäksi on ihan mittausongelma: julkisten palveluiden tuottavuuden laskeminen johtaa suoriteperusteiseen tuottavuuden laskemiseen. Jokainen tietää, etteivät suuret ryhmäkoot päiväkodeissa, opetusryhmissä tai vanhustenhuollon palveluissa merkitse laatua, vaikka yksikkökustannukset laskevatkin."

Varsin heikkotasosta päättelyä entiseltä ministeriltä. Kappale on kokonaisuudessaan typerä. Yritän kertoa asian yksinkertaisesti, jotta ymmärtäisit.

"Usein kehittämnen tarkoittaa asioiden pois jättämistä."

Ei tarkoita tavallisen kansan ajattelussa vaan vain politiikkojen jargonissa jossa sanojen tarkoitusta väännetään sanomalla "kehittäminen" kun tarkoitetaan "karsimista" tai "vähentämistä". Poliitikko Alho elää muiden politiikkojen tavoin jossain oudossa epätodellisuudessa.

"Lisäksi on ihan mittausongelma: julkisten palveluiden tuottavuuden laskeminen johtaa suoriteperusteiseen tuottavuuden laskemiseen."

Mikä mittausongelma tuo on? Tietysti tuottavuuden laskeminen johtaa tuottavuuden laskemiseen, sehän on selvä ilman mittaustakin, ainakin tavikselle. Yrität tuossa ilmeisesti sanoa, että rahan vähentäminen julkiselta palvelulta johtaa heikompaan tuottavuuteen alimmalla tasolla. Tuokin tosin on typerä väite, sillä asioiden tekeminen yksinkertaisesti ns. liukuhihnamenetelmällä parantaa määrää ja laatua.

Yritystoiminnassa suoriteperusteinen tarkoittaa tuotteen toimittamisaikaa (esim. alv kirjataan silloin) ja vastakohta on maksuperusteinen (esim. alennus vähennetään suoriteperusteisena kirjatusta alv:sta vasta silloin kun asiakas maksaa). Miten tuo "suoriteperusteinen" sopii lauseeseesi? Tarkoittanet sitä, että jos kokonaistuottavuus laskee, niin samalla tietysti alimman tason "tuote" (esim. vanhus tai oppilas) heikkenee tai määrää on supistettava. Ymmärtäisin että käyttäisit kansanomaisia ilmaisuja jos ne tekevät lukemisen helpommaksi, mutta "suoriteperusteinen" ei ole kansanomainen ilmaisu.

"Jokainen tietää, etteivät suuret ryhmäkoot päiväkodeissa, opetusryhmissä tai vanhustenhuollon palveluissa merkitse laatua, vaikka yksikkökustannukset laskevatkin."

Taas typerä lause. Tietenkään ryhmien suurentaminen ei merkitse laatua jos tehokkuus ei lisäänny. Sama tapahtuisi Nokian tehtaassakin. Ero on siinä että Nokia miettii byrokratian ja toimintatavan jolla samalla henkilömäärällä saadaan enemmän aikaan.

Väitteessäsi on typerää myös se, että puhut ryhmien suurentamisesta kun pitäisi tarkoittaa suuremmissa yksiköissä toimimisesta. Jos on 10 hengen päiväkotiryhmä ja 200 hengen päiväkodissa olisi 20 kpl 10 lapsen ryhmiä. Työntekijöitä ei tarvitse olla 20-kertaista määrää. Jos 10 hengen päiväkodissa on keittiöhenkilö, niin 200 hengen päiväkodissa ei tarvita 20 keittiöhenkilöä. Myös lasten hoitoa voidaan muuttaa "liukuhihnamaiseksi". Pienten lasten päiväunien aikana hoitaja voi tehdä muuta. Myös isoissa päiväkodeissa voi olla edullisempia työntekijöitä, esim. opiskelijoita valvomassa lasten leikkiä pihalla. Tai leikeistä vastaava opettaja, joka kiertää opettamasta uusia leikkejä, jolloin kakarat toimivat pienemällä henkilömäärällä. Myös ongelmatilanteissa saadaan väliaikaisesti nopeasti lisähenkilökuntaa toisista ryhmistä. Sana liukuhihna ja byrokratia kuulostaa ikävältä, mutta se johtuu vain siitä että te politiikot olette puheillanne ja toimillanne mokanneet lopputuloksen.

Tuo esimerkki ei sikäli ole kovin hyvä tehokkuuden lisäämisestä, että pienten lasten kanssa täytyy huomioida asioita jotka aikuisten kanssa voidaan sivuuttaa.

Valtion ja kuntien toimien yksityistämisessä olevien ongelmien takana on huonot virkamiehet ja poliitikot eli he eivät ymmärrä asioita. Sama hohkaa aina teidän alhojen kirjoituksista, ajattelutapanne on fraasien toistamista ilman että voisitte ymmärtää asioita. Olette tehneet huonoja ostosopimuksia, jotka sallivat myyjien rahastaa valtiota ja kuntia.

Nuo ylläolevat huomiot vain yhdestä kappaleesta.

"Liikuntakyvytön ihminen joutuu soittamaan apua päästäkseen vessaan aikana, jolloin omaiset tai kotisairaanhoito eivät pääse paikalle. Turvapuhelinihmiset lukevat ohjekirjaa ja vastaavat, että ei kuulu tehtäviin. Niinpä he eivät tule paikalle ollenkaan tai sitten tulevat, mutta lähtevät tekemättä mitään."

Tajuatko että kyse on siitä, että kunnat ovat määritelleet ostopalvelut huonosti? Ratkaisu tuohon on ensisijaisesti se, että mietitään etukäteen mitä toimiin kuuluu. Ja myöhemmin (tuotantokäytössä) havaitut ongelmat lisätään seuraavaan sopimukseen. Ei pitäisi olla vaikeaa. Ongelma on huonot päättäjät ja virkamiehet, jotka saavat jatkaa ongelmasopimusten tekemistä.

Ykkösongelma tietysti on kaltaisesi poliittista höpötystä suoltavat, jotka eivät näe metsää puilta. Tuossakaan kirjoituksessasi ei ole muuta ratkaisua ongelmaan kuin että lopetetaan yksityistäminen. Haukut vielä tehokkuuden lisäämisen ja kehittämisen, jolloin ikään kuin syyllistät ratkaisuehdotusten tekijät valmiiksi.

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Kilpailutus ja ulkoistusperinne on kepulihalitusta vanhempi asia. Itseasiassa voidaan osoittaa että kilpailutus- ja ulkoistusperinne on varsinisesti lähtenyt käyntiin jo Paavo Lipposen hallitusten aikana jolloin Arja Alho oli itsekin valtiovarainministeri.

Näinollen

Väitteet siitä että "sosialistiaatelishallitus" tai "vasemmisto" olisivat jonkinlainen vaihtoehto kommunistisen kokoomuspuolueen tai kepulihuijarien kilpailutukselle ja ulkoistukselle on väärä. Kilpailutuksen ja ulkoistuksen perinne on siis paljon vanhempaa ja taloushallinnossa tunnetumpaa perinnettä jonka haitallisten ja työläisten hyvinvointia voimakkaasti tuhoavien vaikutusten käynnistyminen on vasta nyt lähtenyt voimakkaasti käyntiin.

Käytännössä kyse on ammattiyhdistysliikkeen lakkauttamisesta.

Kilpaillun ja ulkoistetutn yhteiskunnan johtaviin ideoihin kuuluu se että aikaisemmin työoikeuksien kriminalisoimat työehtoihin liittyvät seikat eivät ulkoistetussa yhteiskunnassa ole enää kriminalisoituja. Koska kannetta ajava osapuoli on siis lakannut olemasta eli tässä tapauksessa ammattiyhdistysliikkeen olemassaolo.

Jouko Koskinen

Alho keikkuu trapetsillaan hoksaamatta että naru on katkeamassa ja pudotus väistämätön. Palaaminen tukevalle Tanneri -tasanteelle olisi turvallista mutta sinne eivät floodit valaise eikä spotit käänny.

Keskustassa olisi porukkaa mutta tunkua jo ilman Arjaakin liian kanssa. Kepu ja kokoomus ovat jo täyttäneet valtion velkapiikin, lisävelasta jää kiinni viimeistään maksupäivinä.

Vihervasemmalla olisi tilaa mutta ei äänestäjiä. Liitto Persujen kanssa tuntuu liian nöyryyttävältä. Turvaverkoksi jää AY-eliitti joka on aina valmis yleislakkoon köyhien ahtaajien, lentokapteeneiden ja rekkakuskien puolesta.

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Arjan naru on katkennut kauan aikaa sitten.

Vieras (nimimerkki)

Eikä ole tainnut opetella uimaankaan....

Vieras (nimimerkki)

Kilpailla pitäisi vain rakkauden hengessä, hyväntekemisessä.

Kaikkinainen muu kilpailu tahtoo olla enemmän tahi vähemman oman itsen palvelua, kuin yhteisön.

Vieras (nimimerkki)

Arja Alholla oma kolumni täällä, mitä ihmettä?! Jos olisin Arja Alho, en kehtaisi osallistua enää mihinkään näkyvään työhön yhteiskunnassa.

Tapio O Neva (nimimerkki)

Ei Alho työtä teekään, vaan nauttii sopeutumiseläkettä sekä harrastaa. Osku harrastaa 400 eurolla, ei 4000 eurolla. Oskun euro on kymmenen senttiä. Näin määrää SAK eli hyvinvointiyhteiskunta. Arjaa ja Marjutia kaipaa hoitoala: Oskun pitäisi valmistua sairaanhoitajaksi.

Veli Hyvönen

Jotenkin Arja mä en ole koskaan päässyt siitä vitutuksesta, että annoit puoluekaverillesi Ulfille kaikki velat anteeksi ja samaan aikaan tuhansilta yrittäjiltä vietiin kaikki omaisuus ja usein myös terveys.

Vieras minäkin (nimimerkki)

Olen samaa mieltä.

Alho esiintyy vieläpä kirjassa jossa kerrotaan MEDIAN VAINOAMISTA ihmisistä.

Luin jostain artikkelin, jossa Alho kertoi kuinka valta addiktoi vallan itsensä vuoksi, ja kuinka siitä on vaikea luopua.

Sallikaa minun nauraa, vaihtaisin Alhona nimeni ja pakenisin vuorille

Juhani-64 (nimimerkki)

Maailma ei ole täydellinen eikä valmis. Yleisesti ottaen yritykset kuitenkin todistetusti käyttävät resursseja paremmin kuin ns. julkinen puoli.

Olisiko mahdollista, että kilpailutuksessa aletaankin kilpailla sopimuksen hinnan sijaan tuotetuilla palveluilla. Sovitaan esimerkiksi niin, että jostain palvelusta luvataan maksaa X miljoonaa vuodessa, ja sopimuksen saa se, joka lupaa eniten. Sopimukseen tehdään irtisanomispykälä ja sopimuksem solmijalta vaaditaa vakuustalletus, jonka hinnalla sopimuksen rikkomisesta ja uudesta kilpailutuksesta johtuvat kulut peitetään.

Lisäksi hyvästä työstä maksettaisiin bonus.

Tällä tavalla hyötyisimme yrittäjien innovatiivisuudesta ja tehokkuudesta.

Arja ei taida olla yrittäjien ystävä..

siviilitarkkailija (nimimerkki)

[lainaus]Sovitaan esimerkiksi niin, että jostain palvelusta luvataan maksaa X miljoonaa vuodessa, ja sopimuksen saa se, joka lupaa eniten.[/lainaus]

Joo tää kyllä onnistuu.

[lainaus]Sopimukseen tehdään irtisanomispykälä ja sopimuksem solmijalta vaaditaa vakuustalletus, jonka hinnalla sopimuksen rikkomisesta ja uudesta kilpailutuksesta johtuvat kulut peitetään.[/lainaus]

Tällä et saa mitään. Tätä kutsutaan kohtuuttomaksi sopimukseksi. Yksikään sopijaosapuoli ei tule tekemään vakuustalletuksia koska ne olisivat sopimuksesi kokoisia ja lähtökohtaisesti epärealistisia.

Siksi toiseksi, sinun bonuksesi oikeasti tulevat vain yritysjohdolle, eivät työntekijöille. Joten bonukset voidaan lähtökohtaisesti työntää hanuriin. Ehkä tarkoitit bonuksia myös työntekijöille, mutta et ymmärrä hevon häntää kilpailutuksesta.

ASIAKASYRITYS EI VOI MAKSAA TOISEN YRITYKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN BONUKSIA!!!!

Eli jos haluaisit maksaa vaikkapa hyvästä työstä ansaitut bonukset, joudut maksamaan ne asiakasyrityksen johtajille, et varsinaisille työntekijöille.

Sori vaan mutta minä olen nähnyt ja tehnyt työtä ulkoistusyrittäjien kanssa ja vuoksi. Näiden yritysten ongelmat ovat moninaiset ja vaikeat ja pääsääntönä on työntekijiölle kertyvien etuuksien vähentäminen uuden ja harjoittelusopimuksin palkatun työvoiman avulla.

Niin muuten et ole perehtynyt kilpailulainsäädäntöön eli siihen mitä poliitikot ovat sanoneet asiasta.

Yrittäjällä tai kunnallisella toimijalla ei ole oikeutta päättää kilpailutusta laadun tai palvelun luonteen perusteella vaan ainoastaan hinta ratkaisee koska jo pelkkä uhka lakirähinästä on riittävä kimmoke jättää paras laadullinen tarjous ottamatta ja turvautua halvimpaan.

Sori vaan mutta kilpailutuksessa on vain yksi ainoa sääntö...

paras kusettaja voittaa!

Utelias (nimimerkki)

Miten kilpailutus tapahtui Ulf Sundqvistin tapauksessa? Ulkoistettiinko päätös?

G. U. Illotine (nimimerkki)

Kuvatun kaltaisessa tilanteessa hoidettavan hoidotta jättäneet on piestävä julkisesti ja erotettava tehtävistään; ja heidän esimiehensä on teloitettava. Näiden omaisuus on takavarikoitava hoidon parantamista varten.

Kuulostaako kohtuuttomalta?

Makaa itse paskavaipoissa viikko, ja vastaa sen jälkeen.

Petri Peltonen (nimimerkki)

Luultavasti suurin ongelma ulkoistamisessa on se, että siitä päättävät eivät ymmärrä että kokonaisuus koostuu yksinkertaisista asioista. Eli yksinkertainen asia on x ja kokonaisuus on sitten vaikka 100 * x.

Asia tulee ymmärrettävämmäksi yksinkertaisella mallilla. Rahaa on tietty määrä ja sillä täytyy saada tietty kokonaisuus. Ruohonjuuritasolla sitten on ne yksikkötarpeet. Esim. jos kunta tarvitsee vuosittain 100 älykännykkää (kokonaisuus) joihin on rahaa kännykkää kohti 300 euroa eli yhteensä 30 000 euroa. Sitten pyydetään tarjoajilta ehdoista täyttävistä kännyköistä tarjous paljonko maksaa 20 kännykkää ja paljonko 100 kännykkää. Kännykän hinta voi sitten vaihdella 100 - 500 euroa. Sitten ostetaan viideltä toimittajalta kultakin 20 kännykkää. Vuoden kuluttua kysytään käyttäjiltä ovatko ne tyytyväisiä ja tilataan lisää vain tyytyväisimpien käyttäjien kännyköitä (huomioiden tietysti yksikköhinta). Vuosien kuluessa hyvät toimittajat erottuvat.

Tuon ymmärtää vielä paremmin omassa taloudessa, jossa rahaa on rajallisesti. Ruokaan sijoitetaan tietty määrä. Verrataan kaupassa hintoja ja laatua. Voidaan välillä ostaa kallimpaa ja verrata sitä halvempaan, ja toisinpäin. Jos kalliimmasta tulee lisäarvoa enemmän kuin hintaa, niin sitä voi ostaa. Näin yksittäinen ihminen tekee päätöksiä ja oppii valitsemaan parempaa.

Miksi tuon ajatuksen ymmärtäminen on vaikeaa päättäjille ja poliitikoille? Koska he käyttävät toisten rahoja ja unohtavat että kokonaisuus koostuu yksinkertaisista asioista.

Nokia tekee noin tilatessaan osia kännyköihinsä. Mc Donalds tekee noin. Menestyvät yritykset toimivat noin. Ne ei jatka sopimuksia niiden toimittajien kanssa, joihin ovat tyytymättömiä.

Samaa pitäisi käyttää kuntien hankintoihin. Kysytään vanhuksilta ovatko he tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Kunta sitten vuosittain vähentää ostoja huonoilta yrityksiltä ja lisää niitä niiltä yrityksiltä, joihin loppukäyttäjä (vanhus) on tyytyväinen.

Alho tuossa yleistää väärin siinä tapauksessa jos kaikki yritykset ei toimi noin, vaan että joku yritys toimii noin ja joku toinen ei. Jos kaikki yritykset toimivat huonosti, niin se on eri asia, mutta ilmeisesti tästä ei ole kyse. Eli pitää havaita, että jos kunta vanhuspalveluja ostaessa ei ole tyytyväinen yritys A:han, mutta on tyytyväinen yritys B:hen, niin on väärin syyttää kaikkia yrityksiä. Alho syyttää tuossa selkeästi kaikkia ulkoistuksia huonoiksi.

Asiat tulee jakaa yksinkertaisiin selkeisiin osiin. Piirtää toiminnan osat yhdelle A4:lle ja selvittää ketju ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Kullekin osalle määritellään tehtävät ja sitten tarkastus sekä raportointi ylemmälle tasolle. Ei tässä tarvita kuin vähän ymmärrystä asioiden syy-seuraus-suhteista. Yksinkertaista logiikkaa.

Käyttäjän arjaalho kuva
Arja Alho

Palmia, joka vastaa turvapuhelinpalveluista, ei ole vartiointiliike. Turvapuhelin on vanhusten hoivapalveluita.

Julkisten palvelujen tuottavuuden mittaaminen ei voi tapahtua samoilla periaatteilla kuin tavaratuotannon etenkin kun vanhus tai koululainen ei ole tavara.

Petri Peltonen (nimimerkki)

Byrokratia ja liukuhihna pitää käsittää välineenä, jolloin ei ole merkitystä kulkeeko "liukuhihnalla" kännyköitä vai vanhuksia. Liukuhihnan tekijöille annetaan vaatimukset, kuinka käsittely tapahtuu. Heidän ei tarvitse tietää mitä siinä kuljetetaan. Samalla tavalla kuin tietokoneen tekijöiden (eli liukuhihnan tekijöiden) ei tarvitse tietää mihin sitä käytetään, kunhan toimintavarmuus on 100 %.

Alho: "Palmia, joka vastaa turvapuhelinpalveluista, ei ole vartiointiliike. Turvapuhelin on vanhusten hoivapalveluita."

Ensin ihmettelin mitä tuossa sanotaan, mutta ylempänä Dr. Smith ja siviliitarkkailija käyttivät tuota turvapalvelu-sanaa. Oleellistahan on, että vanhukset eivät nyt saa palvelulta sitä mitä kaupunki on heille ostanut. Eli kaupungin sopijat ovat mokanneet.

Wikipediassa Palmiasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Palmia

"Palmia on Helsingin kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa catering-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalveluja. Palmia aloitti toimintansa vuonna 2003, kun Helsinki Catering, kiinteistöviraston kiinteistöpalvelukeskus sekä opetusviraston palvelukeskus yhdistyivät. Palmian toimintaa valvoo liikepalvelulautakunta."

Oho! Otat esimerkin ulkoistamisesta Helsingin kaupungin omistamasta laitoksesta ja yleistät sen koskemaan kaikkia ulkoistamisia. Kuinka voit tehdä noin? Kun kunnan omistamat palvelukeskukset yhdistyivät liikelaitokseksi, niin entiset virkamiehethän sinne menevät johtamaan. Mitä ulkoistamista tuo edes on?

Tuota "yritystä" valvoo liikepalvelulautakunta, johon kuuluu http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupungin_l...

"Veikko Vermilä (SDP), puheenjohtaja
Hanna Laine (Kok.), varapuheenjohtaja
Erkki Pätiälä (Kok.)
Ulla Huotinen (Kok.)
Kaisa Koskinen (SDP)
Mirka Oksa (SDP)
Ville Ylikahri (Vihr.)
Laura Finne-Elonen (RKP)
Olli Salin (Sit.)"

Onpas "loistava" esimerkki huonosti hoidetusta ulkoistamisesta. Samat poliitikothan ja puolueet sitä valvovat kuin ennen ulkoistamistakin. Mitä ulkoistamista tuo siis on?

Alho: "Julkisten palvelujen tuottavuuden mittaaminen ei voi tapahtua samoilla periaatteilla kuin tavaratuotannon etenkin kun vanhus tai koululainen ei ole tavara."

Miksi ei voi? Olen yrittänyt selittää, että täytyy erotella toiminnan vaatimukset ja liukuhihnan tekijät. Kun Koneelta tilaa hissin, niin sen hissin osan tekijä tehtaalla edes tiedä mihin se tulee. Ei sillä ole merkitystä kuljetetaanko hissillä pakasteita vai vanhuksia, kunhan tilattaessa on sanottu että sähkökatkossa ja virhetilanteissa ovi täytyy saada auki x minuutissa. Sama noissa hoivapalveluissa; vanhus on tuote ja palvelu toimii liukuhihnaperiaatteella.

Poliitikkojen ongelma on tuo Alhon vastauksesta selvästi havaittava: Ei ymmärretä asioita.

Tietysti tuottavuuden mittaamisella on epämääräisyystekijöitä. Mutta voidaanhan esim. koulujen tuottavuutta mitata helposti esim. niin, että verrataan esim. vuonna 2000 eri kouluissa olevien koululaisten verotuloja verottajan tietoihin (sotu-tunnuksella) vuonna 2009 ja vankeustilastoihin sekä vastaaviin. Vanhuksien hoitolaitoksia voidaan verrata keskenään yksinkertaisesti kysymällä vanhuksilta ovatko he tyytyväisiä ja katsomalla kirjanpidosta paljonko vanhusta kohti on käytetty rahaa.

Se että tuottavuuden mittaamisessa kännykkätehtaassa ja vanhustenhoidossa käytetään eri kysymyksiä, ei siis tarkoita sitä että tuottavuutta ei voi mitata samoilla periaatteilla. Sama kuin matematiikassakin samoilla periaatteilla voidaan laskea eri asioita. Esim. 2 kännykkää + 2 kännykkää = 4 kännykkää. Ja 2 vanhusta + 2 vanhusta = 4 vanhusta.

Toimituksen poiminnat